1 / 34

Tietojenkäsittelytieteen historia –seminaari: MS-DOS-käyttöjärjestelmän kehitys

Tietojenkäsittelytieteen historia –seminaari: MS-DOS-käyttöjärjestelmän kehitys. Petteri Salonvaara 31.1.2006. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. esityksen sisältö. 1 sisältö ja aiheen rajaus 2 Microsoftin ja MS-DOS:in alkutaipaleen historiaa 3 MS-DOS:in rakenne

shani
Download Presentation

Tietojenkäsittelytieteen historia –seminaari: MS-DOS-käyttöjärjestelmän kehitys

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Tietojenkäsittelytieteen historia –seminaari:MS-DOS-käyttöjärjestelmän kehitys Petteri Salonvaara 31.1.2006 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

  2. esityksen sisältö • 1 sisältö ja aiheen rajaus • 2 Microsoftin ja MS-DOS:in alkutaipaleen historiaa • 3 MS-DOS:in rakenne • 4 MS-DOS:in versiokehitys • 4.1 PC/MS-DOS 1.0 - 1.25 • 4.2 MS-DOS 2.0 - 2.25 • 4.3 MS-DOS 3.0 - 3.3 • 4.4 MS-DOS 4.0 - 4.01 • 4.5 MS-DOS 5.0 • 4.6 MS-DOS 6.0 - 6.22 • 5 DOS-demo • 6 Yhteenveto

  3. aiheen rajaus • erisnimi MS-DOS (Microsoft Disk Operating System) tarkoittaa merkkipohjaista versiota • joissakin lähteissä Windowsin versioita kutsutaan myös MS-DOS:ksi: • MS-DOS 7.0 = Windows 95 • MS-DOS 7.1 = Windows 95OSR2/Windows 98 • MS-DOS 8.0 = Windows ME • käsittelyn ulkopuolelle muiden valmistajien DOS:sit • IBM PC-DOS, DR-DOS, FreeDOS, OpenDOS ja PTS-DOS • poikkeuksena PC-DOS 1.0

  4. Microsoftin ja MS-DOS:n alkutaivalta • IBM havitteli vuonna 1981 uusiin IBM PC-työasemiinsa Digital Researchin CP/M-käyttöjärjestelmää (Command Processor for Microcomputers) ... • ... huonolla menestyksellä. • IBM kääntyi pienen ja tuntemattoman ohjelmistoyrityksen Microsoftin puoleen • tilasi tältä käyttöjärjestelmän • Microsoftin tuotteita XENIX ja kääntäjiä Basic-, Cobol-, Fortran ja Pascal-kielille • Microsoftilla vuoden 1980 lopussa 40 työntekijää ja vuoden liikevaihto 7.520.720 dollaria

  5. Microsoftin henkilökunta vuonna 1978

  6. Microsoftin ja MS-DOS:n alkutaivalta (jatkuu) • IBM:n projektilla kiire • Microsoft osti Seattle Computer Products -yhtiöltä lisenssin QDOS-käyttöjärjestelmään (Quick and Dirty Operating System) 50.000 dollarin hinnalla • Microsoft paranteli hieman QDOS:ia ja nimesi tuotteen PC-DOS:ksi • Microsoft sai neuvoteltua itselleen hyvän sopimuksen • sai pitää DOS:in oikeudet itsellään • provision IBM:n tekemästä PC-DOS-myynnistä • tuote alkusysäys Bill Gatesin ja Microsoftin menestystarinalle

  7. MS-DOS:in rakenne • sisäiset komennot komentotulkissa command.com, joka keskusmuistissa • pysyvä osa • siirtyvä osa • ulkoiset komennot Dos-alihakemistossa tiedostoina • asetustiedostot config.sys ja autoexec.bat

  8. MS-DOS:in rakenne (jatkoa) • käynnistysprosessi • käynnistyssektori (boot sector) ladataan keskusmuistiin • käynnistyssektori lataa io.sys:in • Io.sys lataa msdos.sys:in • Io.sys asettaa oheislaitteiden alkuarvoja msdos.sys:in arvojen mukaisesti • io.sys pyytää msdos.sys:iä • toteuttamaan config.sys:in asetukset • lataamaan ajurit • lataamaan komentotulkin command.com • Komentotulkki command.com • ajaa autoexec.bat:in komennot • tuo ruudulle komentokehotteen

  9. MS-DOS:in rakenne (jatkoa) • FAT16-tiedostojärjestelmä (file allocation table) • linkitetyt listat • fragmentoituminen ongelmana • tiedosto- ja hakemistonimissä max. 8 + 3 merkkiä • ensiöosio (primary partition), jatkettu osio (extended partition) ja loogiset levyt, max koko 2 GB • levypinta jaettu varausyksiköihin:

  10. PC-DOS 1.0 ja MS-DOS 1.0 • julkaistiin elokuussa 1981 • toimi vain IBM:n mikroissa = PC-DOS • osa lähteistä kutsuu myös MS-DOS:ksi • käynnistys ja käyttö 160-kilotavun levykkeeltä • FAT12-tiedostojärjestelmä • siis ei kiintolevytukea • ei hakemistoja -> tiedostot juuressa • levykkeen toinen puoli jäi käyttämättä • keskusmuistin tarve minimissään 64 kilotavua

  11. MS-DOS 1.25 • julkaistiin kesällä 1982 • toimi myös muun merkkisillä mikroilla • = IBM-yhteensopivilla ”klooneilla” • levisi nopeasti, vuonna 1982 jo 50 OEM-valmistajaa käytti • nimeksi MS-DOS • käynnistys 320-kilotavun levykkeeltä • levykkeen toinen puoli nyt käyttöön

  12. MS-DOS 2.0 • julkaistiin maaliskuussa 1983 • käynnistys 360-kilotavun levykkeeltä • sektoreiden lukumäärä kasvatettu 8 -> 9 • 15 megatavun kiintolevylle tuki • käskyt hakemistorakenteen hallintaan • config.sys-tiedosto ajureita ja asetuksia varten • ansi.sys-ajuri • files=lukumäärä -asetus

  13. MS-DOS 2.0 (jatkoa) • uusia komentoja • if, for ja goto mahdollistamaan silmukat • echo, find, fc, more, path, print, prompt, set, sort ja verify • keskusmuistin tarve 128 kilotavua • seuraavina kuukausina julkaistiin päivityksiä versioina 2.05, 2.11, 2.2 ja 2.25 • pieniä laajennuksia aika-, päiväys- ja näppäimistöasetuksiin

  14. MS-DOS 3.0 • julkaistiin elokuussa 1984 • levykeaseman kapasiteetti kasvoi 1,2 megatavuun • tuki suuremmille kiintolevyosioille • FAT16-tiedostojärjestelmä • 32 MB max. osiokoko • pyrki korjaamaan MS-DOS 2.0:n virheitä, mutta seurauksena lisää ja pahempia virheitä • -> kaikkein ”bugisin” MS-DOS

  15. MS-DOS 3.0 (jatkoa) • uusia komentoja attrib, graftabl, keyb, select ja share • Config.sys-tiedostoon uusia asetuksia country, lastdrive, vdisk.sys ja fcbs

  16. MS-DOS 3.1 • julkaistiin 1984 vuoden lopussa • korjasi MS-DOS 3.0:n virheitä • lähiverkkotuki • tiedostojen lukitukset • uusi käskyjä join ja subst • config.sys-tiedostoon shell-asetus

  17. MS-DOS 3.2 • julkaistiin kesällä 1986 • IBM Token ring -tuki • tuki 3.5" levykkeille 720 kilotavun kapasiteetilla • tuki kahdelle osiolle per kiintolevy • ensiöosio (primary partition) ja jatkettu osio (extended partition), jossa 1 looginen levy • uusi käskyjä append, replace ja xcopy • config.sys:iin ramdrive.sys ja driver.sys

  18. MS-DOS 3.3 • julkaistiin vuonna 1987 • merkittävin uusi ominaisuus koodisivujen käyttöönotto • levykeasematuki 3,5” 1,44 MB levyke • kiintolevyille usean loogisen levyn tuki per jatkettu osio • => enemmän kuin 2 osiota per levy

  19. MS-DOS 3.3 (jatkoa) • uusia käskyjä chcp, fastopen, nlsfunc ja call • Config.sys-tiedostoon display.sys ja printer.sys • Display.sys tuki EGA- ja VGA-näyttötiloja • Printer.sys tuki IBM:n kirjoitinmalleja Proprinter ja Quietwriter III

  20. MS-DOS 4.0 • julkaistiin heinäkuussa 1988 • myös suomenkielisenä • optiona graafinen käyttöliittymä Dosshell

  21. MS-DOS 4.0 (jatkoa) • kiintolevyn osion maksimikoko kasvoi 32 megatavusta 2 gigatavuun • MS-DOS 3.x-versioissa esimerkiksi 105 megatavun kiintolevy piti jakaa vähintään neljään eri osioon • levyasematunnukset A: - Z: loppuvat helposti kesken ja suurta lukumäärää vaikea hallita • osa vanhemmista sovelluksista ei kuitenkaan tunnistanut uutta yli 32 megatavun aluetta • ohjelmistovalmistajat mukaan päivityskierteeseen

  22. MS-DOS 4.0 (jatkoa) • levyvälimuisti smartdrv.sys • muita uusia komentoja • mem • xmaem.sys ja xma2ems.sys laajennetun muistin (EMS expanded memory) käyttöä varten • laitteistovalmistajakohtainen toteutus • vuoden 1988 lopussa julkaistiin MS-DOS 4.01 • sisälsi pieniä korjauksia

  23. MS-DOS 5.0 • julkaistiin 11.6.1991 • ensimmäinen MS-DOS-versio, jolle toteutettiin laaja beta-testaus • n. 7000 testaajaa etsi ohjelmavirheitä vuoden ajan • tuloksena tuotantoversiosta ei löytynyt merkittäviä virheitä

  24. MS-DOS 5.0 (jatkoa) • merkittäviä parannuksia muistinkäsittelyyn • DOS käyttää vain 640 kilotavun perusmuistia (conventional memory) toimintaansa = 640 kilon muuri (640K barrier) • alkutaipaleen virhearvio muistintarpeen kehityksestä • Intel 8088-prosessori tukee max 1 MB ram • 640 kilotavua jaettiin DOS:ille • 384 kilotavua laitteistolle = ylämuisti (UMA – upper memory area) • esim. näytönohjain ja BIOS varaavat työmuistin ylämuistista • *säätö* komponenttikohtaisesti dippikytkimillä, jumppereilla tai setup-ohjelmistoilla • ylämuistin vapaat alueet = UMB (upper memory blocks)

  25. MS-DOS 5.0 (jatkoa) • uusia tuettuja muistityyppejä • HMA-muisti (high memory area) • 1024 KB – 1088 KB = 64 kilotavua • "By a strange design glitch the Intel 80286 and subsequent processors can actually address 17×64 KB minus 16 bytes of memory (from 0000:0000 to FFFF:FFFF (equivalent to the memory address FFFF0 + FFFF = 10FFEF ), written in PC memory segment notation with hexadecimal numbers) in real mode. In the Intel 8086 and Intel 8088 processors, unable to handle more than 1 megabyte of memory, addressing wrapped around, that is, address FFFF:0010 was equivalent to 0000:0000." [wikipedia 23.1.2006]

  26. MS-DOS 5.0 (jatkoa) • laajennettu muisti (EMS – expanded memory) • LIM EMS 4.0 –standardi (LIM = Lotus, Intel, Microsoft) • 1 megatavusta ylöspäin yhtenäinen alue, max 32 MB • rakenne 16 kilotavun sivuina • sivuja myös ylämuistissa • jatkettu muisti (XMS – extended memory) • 1 megatavusta ylöspäin yhtenäinen alue, max 4 GB • toimii suojatussa tilassa (protected mode)

  27. MS-DOS 5.0 (jatkoa) • aiemmin ylämuistin, HMA-muistin, jatketun (XMS) tai laajennetun muistin (EMS) käyttöä varten tarvittiin erillisiä kolmansien osapuolien ohjelmistoja • esimerkiksi Qemm386 tai 386max • uusia apuvälineitä himem.sys, emm386.exe ja loadhigh • Config.sys-tiedostoon devicehigh ja ”dos=high,umb” • käyttöjärjestelmän osia, laiteohjaimia ja muistiresidenttejä ohjelmia voitiin siirtää ylemmille muistialueille • 640-kilon alueelle jäi enemmän vapaata tilaa sovellusten suoritusta varten

  28. MS-DOS 5.0 (jatkoa) • esimerkkilaitteen muistin rakenne

  29. MS-DOS 5.0 (jatkoa) • muita uusia komentoja doskey, edit, expand, help, loadfix, mem, mirror, qbasic, setver, undelete ja unformat • doskey:ssä makrot

  30. MS-DOS 6.0 • julkaistiin 30.3.1993 • sisälsi uutuutena joukon muilta ohjelmistovalmistajilta lisensoituja apuohjelmia: • kiintolevyn tuplaaja Doublespace • tiedostojärjestelmän eheyttämistä varten defrag • Memmaker automatisoimaan muistinhallintaa • käynnistysvalikot (Multiconfig) • varmuuskopiointi – MSBackup • virustorjunta – MS Antivirus

  31. MS-DOS 6.20 • julkaistiin jo syksyllä 1993 käyttäjien yllätykseksi • kiireen aiheutti tarve korjata Doublespacea, joka oli saanut julkisuudessa negatiivista palautetta • Versionumero hyppäsi 6.10:n yli, jotta kilpaileva IBM-DOS 6.1 jäisi ”vanhanaikaiseksi”. • Scandisk tiedostojärjestelmän huoltamiseen • Doublespacen poisto-ohjelma (uninstall)

  32. MS-DOS 6.21 • julkaistiin 1994 • ainoa muutos: Doublespace oli jätetty kokonaan pois paketista • Microsoft hävisi oikeudenkäynnin Stac Electronics vastaan, joka oli Doublespacessa käytetyn pakkausalgoritmin kehittäjä.

  33. MS-DOS 6.22 • julkaistiin 1994 • kiintolevyn pakkausohjelmaksi DriveSpace • viimeinen MS-DOS • puutteina yhä • 640 kilon muistiraja • tiedosto- ja hakemistonimien lyhyys (8+3 merkkiä) • ei graafista käyttöliittymästandardia • Microsoft ei enää korjannut näitä, vaan keskittyi Windowsiin

  34. Yhteenveto • käyttöjärjestelmien vs. laitteiston kehitys • käyttöjärjestelmät muutaman vuoden jäljessä • Rousku ja Kivimäki: MS-DOS 6.22:n ominaisuudet olisi pitänyt olla jo Intelin julkistaessa 386-prosessorin vuonna 1995, jolloin tuotannossa oli MS-DOS 3.1. • MS-DOS:lla suuri merkitys käyttöjärjestelmien kehityksessä • Entä jos Digital Research olisi aikanaan tarttunut IBM:n tarjoukseen? • CP/M:lle MS-DOS:n asema • käyttöjärjestelmien historiasta oli muodostunut hyvinkin erilainen

More Related