YHTEENVETO KYSELYSTÄ MAHDOLLISESTA KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAUSTA

1. YHTEENVETO KYSELYSTÄ MAHDOLLISESTA KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHAUSTA Kulttuuripääkaupunkityöryhmä toukokuu 2005

2. Kyselyssä mukana mm. • kaupungin yksiköt • museotoimi, kirjastotoimi, liikuntatoimi, työväenopisto, matkailutoimi, kulttuuritoimi • Museot: • Työväen keskusmuseo, Hiekan taidemuseo, Emil Aaltosen museo, Lenin museo, vakoilumuseo, Muumimuseo • Teatterit: • Komediateatteri, Pyynikin kesäteatteri, Ahaa, TT, TTT, Tampereen teatterikesä, Legioonateatteri, Telakka, Mukamas, Ylioppilasteatteri, MobitaDansco • Tapahtumat: • Tammerfest, Sottiisi, Flamenco, Teatterikesä, Biennale, Kukkaisviikot, Tampere Jazz-happening, Musiikkifestivaalit • Koulutuslaitokset: • Tampereen yliopisto, Teknillinen yliopisto, Piramk, Tamk, Työväenopisto • Julkinen hallinto • Seutukunnan ja maakunnan kunnat • Muut • Mac, Tampereen taiteilijaseura, Mältinranta, Himmelblau, Tampere-talo, SNI, MindTrek, Ooppera, Nykyaika, Sorin sirkus, Tampere-seura, Sara Hildeninakatemia, filharmonia, PEK, Aamulehti, Suomen kulttuurirahasto, Pispalan sottiisi, Tampere seura • Vastauksia tuli 43 • lähes kaikilta kyselyn saaneita, lisäksi muutamilta muiltakin

3. Miten koette Tampereen kaupungin mahdollisen hakemisen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011? • Kaikki vastanneet pitivät hakemista positiivisena asiana • Kommetteja: • Mielenkiintoinen ja haastava hanke, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden lisätä Tampereen tunnettuutta kansainvälisesti sekä luoda uutta kulttuuriin pohjautuvaa vetovoimaa ja aktiviteettia. Hankkeella on mahdollisuus saada aikaan pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia kaupungin kulttuuri- ja elinkeinoelämään ja vahvistaa entisestään Tampereen asemaa Sisä-Suomen merkittävimpänä toiminnallisena keskuksena. Parhaimmillaan se luo edellytykset luovan talouden kehittymiselle saamalla aikaan vetovoimaa uusien innovatiivisten ammattilaisten muuttamiselle kaupunkiimme ja todelliselle yhteistyömuotojen rakentumiselle yli kaupungin eri toimialarajojen. Hanke vaatii onnistuakseen laajapohjaista sitoutumista ja riittäviä resursseja. Hankkeen hakuprosessiin tulisi mielestäni ehdottomasti lähteä ja osoittaa, että Tampere on varteenotettava vaihtoehto valittaessa Euroopan kulttuuripääkaupunkia 2011. • Hakuprosessiin kannattaa lähteä, jos hankkeeseen satsataan kunnolla ja eri alojen toimijat löytävät nykyistä laajemman tahdon yhteistyöhön. Ihan yhteistyön käynnistämiseen tarvitaan yksin siihen keskittyvää koordinaattoria. Parhaassa tapauksessa koko kaupunki astuu uudelle kaupunkikulttuurin tasolle. Kulttuurikaupungit ovat vetovoimaisia suvaitsevaisuutensa, monipuolisuutensa ja yllättävyytensä takia. Kaupunginosat erilaistuvat, niin taiteilijat kuin insinööritkin viihtyvät. Tampereen pitää ottaa hyöty positiivisesta aivovuodosta, joka kaupunkiin suuntautuu. Opiskelijat, taiteilijat ja maahanmuuttajat täytyy integroidakaupunkiin voimakkaammin. • Tampere, sen seutukunta ja koko Pirkanmaan maakunta, muodostavat toimintoineen, kohteineen ja toteutuneine kulttuuritekoineen upean, konkreettisen kulttuuriympäristön, joka on ihmisten ulottuvilla ja koettavissa joka päivä.Tampere olisi erittäin hyvä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011.

4. Mitä Tampereen tulisi korostaa hakemuksessaan? • Eilistä, tätä päivää, tulevaisuutta, pitkävaikutteisia asioita, ei hetken happeningejä • Koulutusta, e-juttuja, maahanmuuttajia (ei pelkästään pakolaisia), teollisuusperintöä, kulttuurien kohtaamista • Kulttuurin merkitystä yksilölle ja yhteisölle – kulttuuri antaa ihmiselle juuret. Monikulttuurisuuden ja paikallisen kulttuurin vuoropuhelu vievät tulevaisuuteen. • Kaupungin monipuolista kulttuuritarjontaa ympäri vuoden: lukuisat teatterit, museot, vanhat rakennukset ja tehdasalueet sekä lukuisat tapahtumat (Kukkaisviikot, Valoviikot, Tammerfest ym) , Sorin Sirkus ym • Demokraattista, monipuolista ja laaja-alaista kulttuurikäsitettä. Uskoa paikallisen kulttuurin voimaan osana kansainvälistä verkostoituneisuutta ja avoimuutta. • Vuoreksen näkökulmasta taiteen ja kulttuurin osuutta kaupunkisuunnittelussa ja –rakentamisessa. • Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki, jossa siirtyminen savupiipputeollisuudesta uuden ajan informaatioteollisuuteen on silmiinpistävää. Myös kulttuuri on tärkeällä sijalla kaupungin tulevaisuuden tekijänä. Hakemuksen painopiste voisi olla juuri siinä, miten kulttuuri on osa rakennemuutosta ja kuinka se tukee ns. luovan talouden kehittymistä. Verrattuna muihin potentiaalisiin hakijoihin, Tampere on tässä suhteessa vahvoilla. Erityinen paino tulisi laittaa sille, miten vahvaa teollisuusperintöä on hyödynnetty kulttuurin kentällä. • Vanhaa kulttuuria on Eurooppa tulvillaan ja se on Turunkin vahvuus – siis uusia ja erityisesti kansanläheisiä kulttuuri-ilmiöitä sekä vahvuutta koulutus- ja tutkimuskaupunkina. • Tampere voisi hyvin korostaa maakunnallisuutta (sekä johtavaa asemaa sisämaassa) koska se tukee Tampereen omia vahvuuksia , teatteria ja musiikkia, joilla on tasokasta näyttöä eri puolilla Pirkanmaata. Maakunnallisuuden ohella toinen keskeinen asia voisi olla ammattilaisten tuottaman kulttuurin ohella harrastajien kulttuuritoiminta. Tampere on vahva arjen kulttuurissa, siinä että tamperelaiset ovat ahkeria kulttuurin harrastajia eikä kaupungissa ole selviä "matalan" ja "korkean" kulttuurin välisiä rajoja. Tähän liittyvät myös naisten aktiivisuus ja vireä lastenkulttuuri, mutta myös avantgardistiset ainekset, digitaalinen kulttuuri, Galleria Rajatila jne.

5. Millainen Tampereen teema voisi olla? • Luova kokonaisuus • Kulttuuri rakennemuutoksen tekijänä • Maailman suurin siedettävä kaupunki. • Kulttuuria kaiken ikäisille ja vuoden jokaisena päivänä • ”Taiteen ja tieteen Tampere” • Luovuus tuotannoksi tms. Tampereella on tästä paljon hyviä esimerkkejä Akun tehtaasta biolääketieteeseen. Toisaalta se voisi liittyä Tampereen teolliseen perinteeseen. Käsityöstä teollisuuteen ja kulttuuriteollisuuteen. • CITY AND COUNTRY—TAMPERE CONNECTS PEOPLE, CULTURE AND NATURE (teema korostaa luonnonläheisyyttä ja Tampereen luonnonkaunista sijaintia ja miljöötä…kaupunki, joka kymmenien tuhansien järvien maassa sijaitsee kahden järven välisellä kapealla kannaksella…Suomi on järvien maa, The Land of a Thousand Lakes, ja Suomea symboloi tässä suhteessa Tampere varsin hyvin)  • Teemana voisi olla ”teollisuusperintö luovassa taloudessa”. • Jotain mikä liittää yhteen teollista historiaa, työläismassoja, ja demokratian sekä sosiaalisen nousun nykykulttuurin ilmiöihin. • Tampereen teema, voisi edellä sanotun pohjalta olla "Luova arki". Voisi ehkä tuottaa hyvä distinktiota, että ei korostettaisi jotain korkeakulttuurista tai muuta erinomaisuutta vaan tavanomaisuuden erinomaisuutta. Minusta se sopisi oikein hyvin tänne Rieväkylään, jossa kaikkinaiset yhteiskunnalliset jaot ovat varsin näkymättömiä moneen muuhun paikkaan verrattuna. • Äkkiseltään mieleen tulee Työn ja kulttuurin kaupunki. • TAMPERE ON KULTTUURIHENGELTÄÄN SUURI KAUPUNKI, MAANTIETEELLISESTI PIENI KAUPUNKI. • MONI-ILMEINEN TAVALLISEN IHMISEN KAUPUNKI • Elävä moni-ilmeinen Tampere

6. Oletteko kiinnostuneita osallistumaan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen? • Kaikki vastanneet ilmaisivat halunsa olla mukana • muutamia kommentteja: • Olemme, kunhan touhu on älyllistä eikä keskity regressiivisesti tietotekniikan korostamiseen. Älyllisyydellä tarkoitan sitä, että tavoite on todella tulla valituksi, mikä edellyttää tinkimätöntä erilaistumisstrategiaa. Mutta sekin edellyttää kohtuuttomasti rohkeutta. • Tampereen yliopisto voi varmaan vastata myöntävästi ja tuoda esiin itsensä melkoisena osaamiskeskuksena, jolla on erittäin hyvät kansainväliset yhteydet, joiden kautta voidaan esim. syventää yhteistyötä muiden kulttuuripääkaupunkien kanssa - voisi esim. miettiä yhteisiä konferenssisarjoja, näyttelyitä ym., joissa yliopisto voisi olla näkyvästi mukana ellei jopa primus motorina. • Kyllä. eTampere-ohjelma loppuu, vuoden vaihteessa. Jos kaupunki aloittaa uuden suunnitelmansa ”Luova Tampere –ohjelman” joka osaltaan tukee kulttuurikaupunkihaketta, kannattaa eTampere-ohjelman kokemukset ehdottomasti ottaa käyttöön. Oleellisinta on, että valta ja vastuu ovat selkeästi yhdessä paikassa: kokoava johtaja,ei lähdetä rahoituksesta vaan siitä, että on selkeä tavoite, sitten organisointi ja sitten vasta rahoitus, kootaan yhteen yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneet toimijaosapuolet, selkeät toimintamallit yritysten, tutkimuksen ja käyttäjien intressien ja tarpeiden yhteensovittamiseen, rakennetaan rohkeasti kumppanuuksia erilaisten toimijoiden kanssa.  • Ohjelman lähtökohta ei saa olla teknologia ja tutkimus, vaan sen on oltava oikeasti asiakas- ja yrityslähtöinen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä juuri kulttuuri-, elämys ja käsityöyrittäjyyden tukemiseen, koska ne ajavat eteenpäin paitsi tulevaisuuden hyvinvointia myös kulttuuripääkaupunkihanketta. Johtajan on oltava enne kaikkea kokenut yritysjohtaja, tukena taiteellinen johtaja ja tutkimusjohtaja. • Myös kyseisen ohjelman ja sitä kautta kulttuuripääkaupungin brandin rakentaminen on erittäin tärkeä asia, viestinnän on oltava alusta saakka eritäin suunnitemallista, johdonmukaista ja tavoitteellista.

7. Jos olette, niin millä tavalla? • Lähes kaikilta tuli ideoita, osa jo hyvinkin konkreettisia • Muutamia esimerkkejä: • Markkinointi niin Suomessa kuin ulkomaillakin • Yhtenä ideana voisi olla laaja ja tasokas kuvataiteen harrastajanäyttely. Sellaista ei ole Tampereella ilmeisesti ollut. Näyttely olisi avoin kaikille harrastajille. • Rakentamalla museoiden ohjelmistoa tukemaan valmisteluvuosina ja varsinaisena pääkaupunkivuonna valittuja teemoja, esim. edellä mainittuja. Arvioimalla totuttuja asioita ja toimintoja uudella tavalla. • verkostohankkeet taidelajin sisällä • Olemme mielelämme ideoimassa hakuhankkeen rakennetta, yhteistyöverkostonsuunnittelua, hankkeen tavoitteita, osaohjelmistoja jne • Tuoda omalta osalta esiin sitä minkä varaan Tampere on rakennettu ja mikä merkitys kulttuurilla on ollut suhteessa teollistumiseen ja miten tämä teollistumien on mahdollistanut osaltaan kulttuurin kehittymistä. • Vuoreksen suunnittelussa on erityisesti taiteen yksikkö ollut aktiivisesti mukana, tämä on ainutlaatuinen tilaisuus todistaa kulttuurin mahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun -teatterin tutkimukseen ja kehitykseen ollaan rakentamassa yhteishanketta Yliopiston ja  Tampereen ammattikorkeakoulun (Taiteen ja viestinnän ) kesken -kansainvälisen koulun (Tampere International School) kehittäminen . Siten saadaan lisää monikulttuurisuutta ja vireyttä Tampereelle. Tavoitteena olisi tehdä Tampereesta houkuttelevin opiskelupaikka Euroopassa.  Koulutuksen koordinoinnin yhteyteen kannattaisi yhdistää myös muita ulkomaalaisille opiskelijoille tarjottavia palveluita kuten vaikkapa  työharjoittelupaikkojen koordinointi, tutkimushankkeista tiedottaminen jne. Tällä myös tavoiteltaisiin sitä että opiskelijat jäisivät  Tampereelle. • Strategisten kehityshankkeiden valmistelu ja toteutus yhdessä muiden Tampereen alueen toimijoiden kanssa. • Mediataiteen alalla voimme käynnistää hankkeita, joiden tulokset tulevat olemaan näkyvä osa kulttuuripääkaupungin moderniin luovuuteen painottuvaa ilmettä.

8. Keitä muita henkilöitä / tahoja tulisi kuulla mahdollisen hakuprosessin aikana? • Ehdotuksia tuli paljon, osa oli jo mukana, mutta tuli paljon myös uusia nimiä ja tahoja • Mielestäni yliopistojen/korkeakoulujen kuuleminen on tärkeätä • Tampereella käyviä ulkomaalaisia. Itse asiassa ketään muuta ei pitäisi kuullakaan! • Miten on huomioitu lapset ja työelämän jo taakseen jättäneet seniorit? • Ei pelkkiä virkamiehiä. Myös kulttuuriväkeä ja yliopistoihmisiä. Joku tunnettu tamperelainen maailmalla voisi olla mukana. • Kaikki oleellinen ja tarpeellinen tieto olisi syytä hankkia Helsingin kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Hankkeen vastuullisten henkilöiden kanssa olisi hyvä käydä keskusteluja (ainakin Georg Dolivo, Jorma Bergholm ja tuotantopäälliköt). Muun yhteiskunnallisen rahoituksen saamismahdollisuuksien selvittäminen on tärkeää. Opetusministeriön ja EU -rahoitusten mahdollisuudet on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. • Alustavat yhteydenotot paikallisesti merkittävien medioiden suuntaan (mm. TV2, Aamulehti) tiedotuksellisen näkyvyyden takaamiseksi. Jatkossa myös muut valtakunnalliset ja kansainväliset tiedotusvälineet tulee saada kiinnostumaan Tampereesta. • Neuvottelut Pirkanmaan muiden kuntien ja kaupunkien kanssa. Hanke tulee olemaan merkittävä koko maakunnan alueelle myös matkailullisesti. Hakuprosessin valmistelun ja myös jatkotyöstön aikana kaupunkimme keskeisiä kulttuuritoimijoita tulisi kuulla ja kutsua heitä ideoimaan uusia projektia osaksi hanketta. Kaikkien tulisi tietoisia hankkeen merkittävyydestä ja kokea projekti omakseen. • Yleisesti yritystaho, kulttuurin tuottajat, käsityöyrittäjät, ympäristökunnat... • Lääninhallitusta, siis läänintaiteilijoita. • Tiedotusvälineiden "sitouttaminen" aikaisessa vaiheessa (ei hakemista vaan toteutusta varten). 

9. Avoimia kommentteja työryhmälle • Kulttuuri tulee ymmärtää hyvin laajasti • Rohkeesti vaan! • Jos haetaan ja saadaan, pitää olla resursseja hoitaa asia niin näkyvästi, että Portugalissakin tiedetään. • Hankkeen onnistuminen nostaisi edelleen kaupunkimme profiilia, vetovoimaisuutta ja ennen kaikkea eurooppalaistaisi sitä. Proseduurista: kulttuurin tekijät voisivat kokoontua kohtaamaan oman alueensa tekijöitä ja laatimaan yhdessä esityksiä hankkeista, joista sitten kootaan yhdessä eri kulttuurisektorien kanssa monipuolinen ehdotus toimintamalliksi ja ohjelmaksi • Toteutuksen alkuvaiheessa on syytä valita organisaatiomalli ja päättää mitkä toiminnat ulkoistetaan ja mitkä toteutetaan hankkeen oman henkilöstön toimesta. Uskon itse, että ulkoistaminen on avainsana, jotta hankkeeseen kiinnitettävä henkilöstö saadaan pidettyä riittävän pienenä. Hanke tulee vaatimaan runsaasti ammattitaitoisia tuottajia/ tuotanto-organisaatioita. Suunnitteilla oleva tilaaja-tuottaja -malli tulee oikeaan aikaan hanketta ajatellen. Kulttuuripääkaupunkivuoden onnistuminen edellyttää, että saadaan aikaan tamperelainen ja pirkanmaalainen ’yhteen hiileen puhaltamisen henki’, jolla näinkin mittava hanke saadaan toteutettua. • Tällä hetkellä yritysyhteistyö on liian kapea-alaista. Myös kulttuuriyrittäminen on heikoilla kantimilla ja sitä tulisi edistää. Kulttuuri ei voi enää olla ainoastaan tuilla ja avustuksilla pyöritettävää toimintaa, vaan ratkaisevia toimenpiteitä ja neuvontaa kulttuurialan toimijoille yrittämisestä sekä asennekulttuurin muutosta tarvitaan. Tämä voisi olla tukevana linjana menestyksekään kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen, jotta monipuolinen kulttuurikenttä voi myös taloudellisesti hyvin ja toiminta oli kannattavaa. Tässä on monta vuotta aikaa toimia asian edistämiseksi mm. Luovan Tampereen kehittämisohjelman kautta. • Asenteeni on dualistinen, MUTTA Tampereen tulee hakea kulttuuripääkaupungiksi useastakin syystä. Ei sen tähden, että uskoisin suurten massojen matkustavan eri puolilta Eurooppaa Tampereelle katsomaan minkälainen kulttuurikaupunki tämä on. Ehkä pikemminkin niin, että kulttuurin avulla (ohella) Tamperetta tehtäisiin tunnetuksi myös turvallisena yliopisto- ja korkean teknologian kaupunkina. Tänne tarvitaan lisää henkisiä ja taloudellisia resursseja, jotta kylvetyt siemenet voivat kasvaa ja hyviä veronmaksajia saadaan lisää. Hyvät kulttuuripalvelut edesauttavat asiaa.