Seutustrategian valmistelu – verkkohaastattelun purku ja workshopin yhteenveto

1. Seutustrategian valmistelu – verkkohaastattelun purku ja workshopin yhteenveto Janne Jauhiainen, Fountain Park31.3.2010

2. Verkkohaastattelun eteneminen • Seututoimisto lähetti valtuutetuille kutsun verkkohaastatteluun sähköpostitse • Haastattelu oli avoinna 18.2. – 17.3. • Taustamuuttujina haastattelussa kunta ja valtuustokausien määrä • Haastatteluun osallistui 144 valtuutettua

3. Osallistujien taustatiedot

4. Verkkohaastattelun kulku ”Ajattele eri näkökulmista” ”Miten varmistamme tuloksellisen seutuyhteistyön lähivuosina?” ” Mikä on mielestäsi tärkeintä?” Haastava ajattelu(192 ideaa) Ideat seutuyhteistyöstä(274 ajatusta) Arviointi(1 055arviota) ” Miksi nämä asiat ovat mielestäsi tärkeimpiä?” Perustelut (136 kpl) Seutuyhteistyön arviointia

5. Tuloksellinen seutuyhteistyö; mistä puhuttiin? • Osallistujia kannustettiin ideoimaan omin sanoin, miten tuloksellinen seutuyhteistyö onnistuu lähivuosina. • Analyysivaiheessa esitetyt ideat luokiteltiin teemaluokkiin sisällön perusteella. Kukin idea kuuluu kaikkiin niihin luokkiin, joita koskevia asioita se sisältää. Teemaluokitus tehtiin käyttämällä avuksi tekstinlouhintaohjelmistoa, jonka avulla teksteistä löydettiin oleellinen sisältö.

6. Ideoiden arviointi • Arvioinnin kehys: ”Minun mielestäni tärkeintä” • Osallistujat arvioivat enintään 26 idean satunnaisotoksen arvioidussa kehyksessä • Yksittäisistä arvioinneista laskettiin kullekin idealle tärkeysarvioiden keskiarvo sekä mielipiteiden hajontaa kuvaava keskihajonta • Yksittäisten ideoiden pohjalta laskettiin edelleen kuhunkin teemaluokkaan liittyvien asioiden tärkeyden arvion ja mielipiteiden hajonnan keskiarvot

7. Ideoiden tärkeyden ja yksimielisyyden yhteensovittaminen Asian tärkeys suuri Vahvat signaalit, yhteinen näkemys Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon suunnittelussa? Potentiaaliset asiat Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Asioiden arvioitu tärkeys Vähiten mielekkäät asiat Vastaajat yhtä mieltä asioiden muita vähäisemmästä mielekkyydestä Heikot signaalit Uusia ideoita ja visionäärisiä ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Suuri hajonta Näkemysten hajonta

8. Ideoiden tärkeyden ja yksimielisyyden yhteensovittaminen, yksittäiset ideat

9. Suuri merkitys, vähäinen erimielisyys Viisi ensimmäistä yksittäistä ideaa: 1. Erikoistuneita vahvan brändin osaamiskeskittymiä Lukioiden, ammattiopistojen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen on erikoistuttava jollain alalla kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen oppimis-/tutkimuspaikaksi. Palveluseteli lukio-opetukseen? Palvelusektorilla palvelujen kehittämistä, yritysten kehittämistä ja markkinoiden kehittämistä on tehtävä koordinoidusti ja intohimoisesti. 2. Julkinen liikenne Luonnon, hiilijalanjäljen, arjen sujuvuuden yms. vuoksi seutukunnan julkista liikennettä parannettava niin, että aina ei tarvitse kulkea Tampereen keskustan kautta. 3. Joukkoliikenne on vetovoimatekijä tuleville sukupolville Vaikka nykyiset päättäjät autoilevat, eivät tulevat asukkaat ehkä sitä enää halua tai heillä ei ole varaa polttoaineen kallistuessa. Tampere on opiskelijakaupunki, myös ikääntyvä väestö tarvitsee esteettömän tavan liikkua. 4. Yhtenäinen lukioverkko, yhteisiä kehittämisverkostoja Seudullinen palveluseteli pitää ottaa käyttöön lukiokoulutuksessa. Oppilaat voisivat valita lukionsa seutukunnallisesti ja lähettävä kunta maksaisi yhdessä sovitun maksun järjestävälle kunnalle. Osaamisen kehittämisessä yhteistyötä alueellisesti. Esim. Tredeaan voisi kerätä kärkiklustereiden kehittämistoiminnan koordinaatio ja tulevaisuuden kehittämisen näkemys. Tätä osaamista käytettäisiin hyödyksi alueen kehittämisessä. Yliopistojen laitosten välistä yhteistyötä lisättävä, yliopistoihin hankittava lisää kansainvälistä osaamista (FidiPro). Yliopistot ja ammattikorkeakoulu otettava nykyistäkin paremmin mukaan alueen kehittämiseen. 5. Ilmastostrategia jalkautettava. Olipa ilmastonmuutoksen syy sitten ihmisessä tai luonnossa itsessään on tärkeää, että toteutamme ilmastostrategiaan kirjattuja periaatteita.

10. Suuri merkitys, suuri erimielisyys Viisi ensimmäistä yksittäistä ideaa: 1. Tehokkaat palvelut Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kaikkien seudun asukkaiden saavutettavissa ja toteutettavissa tehokkaasti yhtä aikaa. Tämä ei saa riippua kuntarajoista. 2. Tasa-arvoinen seutuyhteistyö. Palvelujen järjestäminen tasapuoliseksi, jokaisen kunnan kesken. Samoin palvelujen kustannukset tulisi jyvittää tasavertaisesti. 3. Korkeakoulujen opetus ja tutkimus on korkeatasoista Näin saamme alueelle ulkomaalaisia professoreja 4. Hyvien käytäntöjen aktiivinen levittäminen Kun huomaat toimintasi olevan fiksua ja tehokasta, kerro muillekin miten teit sen. Kun huomaat, ettei homma ehkä toimi niin kuin pitäisi, kysy muilta, mitä he tekevät toisin. 5. Rönsyt pois, tärkeysjärjestyksen laadinta Kuntien toiminnan rakennemuutosta on tavoiteltu vuosikymmeniä. Kyky ratkaisujen tekoon on ollut korkeintaan tyydyttävällä tasolla. Kasvutavoitteita on asetettu. Niissä pysyminen on osoittautunut ongelmaksi erityisesti luottamushenkilötasolla, mutta myös virkakoneistossa. Yhteisen sävelen löytyminen ja toimintakulttuuri on saavuttamatta. Seutuyhteistyön keskeisen tavoitteen pitää olla toiminnallisten resurssien (talous, henkilöstö ym) tehokas ja kattava käyttö kaikilla yhteistyöalueilla. Siihen liittyy mm. maapolitiikka olennaisena osana. Valmistelutyön yhtenäistäminen eri seutukuntien kuntien kesken edellyttää seutuhallitukselta paneutumista keskeisimpiin ongelmakysymyksiin ja kuntarajojen, ei hylkäämiseen välttämättä, mutta erityisesti kuntarajojen yli tapahtuvaan yhteistyöhön kerätä tietoja talous- ja toimintarealiteeteista ja jalostaa niitä seutukunnan tarpeisiin unohtaen suorat kuntaintressit ja jalostamalla niitä seutuintresseiksi korostaen resurssivoimavarojen rajallisuutta. Kuntalaisille perusteeksi riittänee tehostuneet palvelut entistä edullisemmin ja laadukkaammin.

11. Vähäinen merkitys, suuri erimielisyys Viisi ensimmäistä yksittäistä ideaa: 1. Seudullinen perusopetus- ja päivähoitopalvelu Oy Tehokas seudullinen tuotantoyksikkö, jossa riittävästi volyymiä joustavia tarpeita varmaistamaan. Kunnat voisivat olla tilaajia. 2. Toimitaan kuin yksi kunta Kuntarajat eivät palvele kuntalaisten palvelutarpeita. Jos niitä ei voi poistaa, pitää ne madaltaa ja saada alue toimimaan kuin yksi kunta 3. Kuntaliitokset ainut järkevä ratkaisu Maankäyttö voi toteutua järkevämmin, ja alueen oikeudenmukainen ja ympäristöläheinen kehitys, mikäli voidaan katsoa kokonaisuuksia. Liikenteessä tarvitaan laajempaa yhteistyötä. Kuntaliitosten kautta olisi mahdollista suunnata näitä aiheita voimallisesti eteenpäin. Haasteena on se, että kaikessa päätöksenteossa tulisi liikkua "alhaalta ylös", kuntalaisia kuunnellen, ilman sanelua. Maaseudulla maanomistajat ovat aiemmin käyttäneet käskyttävää valtaa, ja heidän osaltaan luonnollisesti tapahtuisi murros. Todennäköisesti maanomistajat maaseudulla voimakkaimmin vastustavat kuntaliitosta, peläten kaavoituksen päättymistä alueellaan. Heidän mahdollisuutena on alueen menestys tulevaisuudessa. 4. Hallintorakenteita yhdistämällä Yksi hallinto, yksi talous, yhdet arjen käytännöt tuovat mukanaan myös mahdollisuuden kunnallisten palveluiden käyttöön yli kuntarajojen. 5. Tampereen seutu olisi hyvä sote-alue Sos. ja terveyspalvelut ovat tärkeitä ihmisten arjessa ja samalla suuria kustannuseriä kuntien budjeteissa. Luontevat asiointisuunnat ovat kehyskunnista keskuskaupunkiin, ei kehyskunnasta toiseen. Järkevä toiminnallinen alue Paras-lain mukaiseksi sotealueeksi olisi kaupunkiseutu.

12. Vähäinen merkitys, vähäinen erimielisyys Viisi ensimmäistä yksittäistä ideaa: 1. Väestönkasvu varmistettava Kasvua tarvitaan, mutta se tulee ohjata kestävällä tavalla 2. palvelut on tuotteistettava kuntien välillä on eroja palveluiden tuotantotavoissa ja ennen kuin niitä voidaan yhdessä tuottaa, ne pitää yhteismitallistaa 3. Uudet työpaikat syntyvät palvelualoille Palvelutyöpaikat tarvitsevat tilaa keskustoista missä myös asiakkaat ovat. 4. pyöräilyn mahdollistava näkökulma mukaan maakunnassa pitäisi olla panostusta kevyen liikenteen kehittämiseksi nykyistä enemmän eikä niin, että autoilua helpottavia ratkaisuja viedään eteenpäin ensin 5. Sujuvat yhteydet maailmalle. Henkilökohtainen vierailu täällä ja täältä muualla onnistuttava sujuvasti. Kun suhteet on luotu, ylläpitämistä autetaan myös sähköisesti. On pystyttävä tarjoamaan osaajille perheineen heidän haluamansa elinympäristö.

13. Tuloksellinen seutuyhteistyö; ideat luokiteltuna teemoittain Prosenttiluku kuvaa osuutta esitetyistä ajatuksista, jotka liittyvät kuhunkin teemaan. Sama idea voi kuulua useampaan kuin yhteen teemaluokkaan sisältönsä perusteella.

14. Tärkeää seutuyhteistyössä; teemaluokat yhdistetty arviointeihin Asioiden arvioitu tärkeys Näkemysten hajonta Pallojen koko kuvaa teemaa käsittelevien vastausten määrää (% kaikista vastauksista), pystyakseli teemojen keskimäärin arvioitua tärkeyttä ja vaaka-akseli tärkeydestä vallitsevien näkemysten hajontaa.

15. Ilmasto- ja ympäristöasiat • Ilmasto- ja ympäristöasioihin liittyi vähiten erimielisyyttä, ja asiat koettiin keskimäärin varsin tärkeiksi. Ilmastostrategiaan sitoutuminen ja sen toteuttaminen läpäisyperiaatteella liittyen mm. liikenne-, asumis-, elinkeino- ja tietoliikenneasioihin oli yleisellä tasolla kantava teema. • Ilmastostrategia jalkautettava.. Olipa ilmastonmuutoksen syy sitten ihmisessä tai luonnossa itsessään on tärkeää, että toteutamme ilmastostrategiaan kirjattuja periaatteita. • seudun kunnat sitoutuvat aidosti. kehitetään joukkoliikennettä palvelemaan kaikkia seutukunnan asukkaita hyvin, sitoudutaan kunnissa ilmastonmuutoksen hillintään • Investointeja luontoon ja ilmastoon. Kestävät ratkaisut ovat pitkällä tähtäimellä halvempia kuin vähemmän kestävät. Siksi tarvitaan rohkeutta investoida nyt niihin hyviin asioihin, joilla saadaan ehkä säästöä tai muuta hyvää tulevaisuudessa. Yhtään ympäristölle epäedullista ratkaisua ei pidä tehdä siksi, että se on juuri nyt ja juuri meille edullinen, jos emme voi olla varmoja, että ratkaisu on perusteltu ja oikea myös pitkälle tulevaisuuteen. Ja kääntäen: tehdään vaan ne kalliitkin investoinnit, jotka ovat sitten joskus lastenlastemme silmissä edullisia. • julkinen liikenne. Luonnon, hiilijalanjäljen, arjen sujuvuuden yms. vuoksi seutukunnan julkista liikennettä parannettava niin, että aina ei tarvitse kulkea Tampereen keskustan kautta. • Asumisen suunnitteluun luovuutta ja rohkeutta. Ekologisuus, digiaikaisuus ja yhteisöllisyys onnellisen elämän ja asumisen teemoiksi. On myös muistettava, että me ihmiset olemme onneksi erilaisia ja siksi myös taajamien ulkopuolelle jääville jäärille tulee antaa luovia mahdollisuuksia elämiseen rajoitusten sijaan...

16. Kansainvälisyys • Kansainvälisten verkostojen rakentamisen seudun vahvuuksien ympärille koettiin tuovan yleistä dynamiikkaa ja hyvinvointia koko seudulle. Kansainvälinen kiinnostus voi liittyä esimerkiksi koulutukseen ja teknologiaan. Matkailu ja markkinointi edellyttävät vähintään koko seudun yhteistä toimintaa. • Erikoistuneita vahvan brändin osaamiskeskittymiä. Lukioiden, ammattiopistojen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen on erikoistuttava jollain alalla kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen oppimis-/tutkimuspaikaksi… • Rahaa on saatava ulkomailta. Turismi on kuvankauniilla kalarikkaalla vesillä, metsästysmailla, erämailla, kylpylöillä jne vielä lapsen kengissä. High tech on myös Pirkanmaan vahvuus... Nokia ei ole Japanissa. • yhteismarkkinointi on tärkeää. Koko Pirkanmaan tulee koota voimavarat siihen, että tänne saadaan yrityksiä ja työntekijöitä niin Suomesta kuin ulkomailta. • …Uuden synnyttäminen ja osaamisen lisääminen on oltava koordinoitua ja tavoitteellista. Katoavien työpaikkojen tilalle on löydettävä uusia työpaikkoja. Uudet kasvavat toimialat (esi. uusiutuva energia, hyvinvointipalvelut, älykkäät koneet, nanoteknologia jne) on verkotettava osaksi kansainvälisiä osaamisverkostoja… • Yrityksien välinen yhteistyö. Seutuyhteistyössä voitaisiin potkia enemmän yrityksiä tekemään yhteistyötä mm. kansainvälitymisprojekteissa, viennissä, tuonnissa etc…

17. Viestintä, vuorovaikutus • Viestinnän näkökulmasta tärkeimpänä pidettiin toimivaa vuorovaikutusta riittävän laajasti seudun toimijoiden kesken. Hallinnossa yhteyttä pidettävä laajasti eri tahoilla. Kuntalaisten tulisi voida helposti saada tietoa ja osallistua seudun yhteisten asioiden kommunikointiin. • Lähidemokratian muotoja kehitettävä. Tarvitaan palautejärjestelmiä, jotka pohjautuvat keskusteluun ja pienten ongelmien ratkaisujen etsimiseen. Oltava aina yhteys paikalliseen päättämiseen. Yksi valtuusto ei riitä hoitamaan kansalaista lähellä olevia pieniä asioita edes nykykunnissa. • Yhteistyö. Enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta ihan tekijä tasolla. Se ei lähde, jos kaupungin / kunnanjohtajat sopivat keskenään kahvikupin ääressä asioita. Ihmisiä pitää sitouttaa. Oltava kuntalaisen arjessa mukana. • Ruohonjuuritason tiimit käyttöön. Aivan liian vähän kysytään työn kehittämisessä ja varsinkin yhteistyön kehittämistavoissa niiltä, jotka ovat arjen kanssa tekemisissä. Palveluketjujen synnyttäminen kuntatasolla ontuu ja kuinka se voisi onnistua sitten seutukunnallisella tasollakaan. Eri kunnista koottujen työyhteisöedustajien muodostamat tiimit keskustelemaan mitä palvelujen kehittäminen merkitsee asiakkaan kannalta omassa kunnassa ja mitä seutukunnallisesti ajateltuna. • Vain olennainen on tärkeää. Jostain syystä ns. kentällä on käsitys, että seutukunnallinen yhteistyö on kallista puuhaa. Hankintoihin on varauduttava ainakin puolitoistakertaisella kertoimella mikäli ne toteutetaan seutukunnallisesti. Etuja ei osata nähdä. Vain ja ainoastaan osuvalla ja riittävän selkokielisellä viestinnällä voidaan vakuuttaa asianomaiset hyödyistä.

18. Liikenne • Joukkoliikenteen kehittäminen yleisellä tasolla oli yksi tärkeimmistä teemoista keskustelussa. Liikenteen osalta kuitenkin erityisesti raideratkaisuihin liittyvät ajatukset ja konkreettiset linjaukset liikennejärjestelmän alueellisista painotuksista jakoivat niin vahvasti mielipiteitä, että teema kokonaisuudessaan laski vähemmän yksimielisesti merkittävien joukkoon. • Joukkoliikenne on vetovoimatekijä tuleville sukupolville. Vaikka nykyiset päättäjät autoilevat, eivät tulevat asukkaat ehkä sitä enää halua tai heillä ei ole varaa polttoaineen kallistuessa. Tampere on opiskelijakaupunki, myös ikääntyvä väestö tarvitsee esteettömän tavan liikkua. • kuntarajat eivät saa olla esteenä liikkumiselle. liikennejärjestelmien tulee olla joustavia siten, että ihminen pääsee töihin joukkoliikenteellä yhtä nopeasti kuin omalla autolla • Julkista liikennettä tulee kehittää.. Kehäliikennettä ympäryskuntien välillä tulee kehittää. Samaten ympäristökuntien liikennettä Tampereelle tulee kehittää. Kestävyyspohjaa ajatellen sen tulee olla raideliikennettä. Kaavoitus tulisi yhdenmukaistaa. • Riittävä palvelutarjonta taajamissa.. Palvelutarjonnan kehittäminen kuntakeskuksissa ja taajamissa. Kauppakeskusten liikenneyhteydet varmistettava myös julkisin bussilinjoin. • Sujuvan liikkumisen edellytykset turvattava.. Yksityisten liikkumisvälineiden vähentymistä ei ole näköpiirissä. Niille on varattava kulkuteitä ja pysäköintitilaa. Julkinen liikenne enimmäkseen bussityyppisesti, bussikaistoja pysäkkitaskuineen tarvitaan lisää. Raideliikenteen vaikutuspiirissä vain suppea osa asukkaista.

19. Elinkeinoelämä, työllisyys • Yhteistyö elinkeinopolitiikassa nähdään pääsääntöisesti hyvänä, Tredean toimintaan sisältyy odotuksia. Seudun osaamistarjonta, toimivat yhteydet sekä riittävä toimitilojen saanti ja yritysten palvelut ovat keskeisiä elinkeinoelämän tulevaisuuden menestystekijöitä, joita seutuyhteistyöllä tulisi varmistaa. • seudun on säilyttävä vahvana osaajana. osaamista tulee tarjota monipuolisesti siten, että se houkuttelee yrityksiä tänne mutta ei liian kirjavalla paletilla, että osaajat eivät työllisty maakuntaan vaan muuttavat työn perässä muualle • Yhteistyö elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa.. Koulutusta tarjottava ja kehitettävä suuntiin, jotka tarjoavat työtä ja tulevaisuutta. Tempoilua muotialojen mukaan suurten oppilasmäärien toivossa rajoitettava koulutuksentarjoajien yhteistyöllä. Sujuvalla liikkumisella laajennetaan koulutukseen hakeutuvien valintamahdollisuuksia. • Yhteinen elinkeinotoiminta keskitettävä Tredeaan. Tredean on otettava koordinaatiovastuu strategisesti tärkeimpien liiketoiminta-alueiden kehittämisestä… Yritysten sijoittumispalvelujen prosessit on alueellisesti hoidettava yhden luukun periaatteella niin, että asiat toimivat nopeasti yhteiseen seutustrategiaan pohjaten… • Yhteinen elinkeinopolitiikka. Yksi yhtiö , joka markkinoi seutukuntaa ja ohjaa yrityksien ja kuntien yhteistyötä. Yrittäjä / yritysmyönteisen ilmapiirin luonti ja ylläpito. Yhteistyön kehittäminen yritysten ,kuntien ja oppilaitosten välillä. • Vaikeutena on se, että kullakin kunnalla on ikiomat intressinsä omaan elinkeinoelämäänsä nähden ja se pitää voida säilyttää, koska se on osa kunnan kilpailuvoimaa oikein hoidettuna. ja tästä nousee myöskin kuntien välinen kilpailuasetelma. Perustetun Tredea Oy on voitava luoda oma kaikille yhteinen elinkeinojen kehittämisen intressipiiri. Siitä pitää kehittyä yhteinen hyvä. Kunnissa tarvitaan oma elinkeinopolitiikkansa ja siitä vastaamaan virkamies, joka voisi sitten toimia Tredeaan päin klusteri ajatusmallin pohjalta.

20. Palvelut • Keskustelusta merkittävin osa liittyi palveluiden järjestämiseen ja toimivuuteen kuntalaisten näkökulmasta tavalla tai toisella. Yksimielisyyttä parhaasta yhteistyön tasosta palvelujen järjestämisessä ei vielä ole, ajatuksia jakaa laidasta laitaan yhteinen palvelutuotanto ja palvelujen toteuttamisen tapa. • Ennaltaehkäisevistä palveluista seudullinen brandi. Kehitetään kuntien yhteistyönä hyviä enn. ehkäiseviä palvelukäytäntöjä kattavasti, niin että voimme tulla tunnistetuksi maan eturivin seutuna ennaltaehkäisevän otteen huomioimisessa. • Riittävä palvelutarjonta taajamissa.. Palvelutarjonnan kehittäminen kuntakeskuksissa ja taajamissa. Kauppakeskusten liikenneyhteydet varmistettava myös julkisin bussilinjoin. • Tehokkaat palvelut. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kaikkien seudun asukkaiden saavutettavissa ja toteutettavissa tehokkaasti yhtä aikaa. Tämä ei saa riippua kuntarajoista. • Päällekkäinen tekeminen pois. Tällä hetkellä tuntuu että päällekkäisyyksiä on paljon. Se on ymmärrettävää kehitysvaiheen tässä vaiheessa. Seutukunnallisia palveluketjuja sekä niihin liittyviä kuntien omia palveluketjuja tulee "piirtää" esiin ja tarkastella erityisesti niiden solmukohtia. Niissä tumpuloidaan. • Konkreettisin hankkein ja palvelutuotannon tehostamisella. Kuntalaisten liikkuvuutta yli kuntarajojen on edelleen edesautettava. Liikennejärjestelyt päähuomion kohteeksi. Yhteistyötä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä lisättävä. • Kuntien tekniset palvelut yhteen tuotantoyksikköön. Vesihuolto, jätevesihuolto ja kunnallistekniikka seudulliseen Oy organisaatioon

21. Koulutus • Koulutuksen merkitys seudun korkean osaamistason ja houkuttelevuuden takaajana aivan keskeinen. Monipuolinen ja kattava koulutustarjonta, jossa vahvuuksia tuetaan riittävän selkeästi, keräävät useita mainintoja. Koulutuksen keskittäminen puolestaan aiheuttaa teemaan merkittävää näkemysten hajontaa. • Koulutuksen hyödyntäminen seutuyhteistyössä. Kehitystä varten tarvitaan uusia ideoita ja yliopisto ja ammattikorkeakoulua tulisi hyödyntää enemmän. • Yhtenäinen lukioverkko, yhteisiä kehittämisverkostoja. Seudullinen palveluseteli pitää ottaa käyttöön lukiokoulutuksessa. Oppilaat voisivat valita lukionsa seutukunnallisesti ja lähettävä kunta maksaisi yhdessä sovitun maksun järjestävälle kunnalle… Yliopistojen laitosten välistä yhteistyötä lisättävä, yliopistoihin hankittava lisää kansainvälistä osaamista (FidiPro). Yliopistot ja ammattikorkeakoulu otettava nykyistäkin paremmin mukaan alueen kehittämiseen. • koulutusyhteistyö ja tietotekniikan hyödyntäminen. Keskiasteen koulutusta tulee kehittää hallintoa keskittämällä, mutta toimipisteitä ei tule karsia, vaan tietotekniikka hyödyntämällä tarjota yhteisopetusta edelleenkin verkon kautta, internet ja ottaa videolähetykset laajalti käyttöön. Siten varmistetaan ammattitaitoinen opetus koko alueelle ja tulevaisuudessa työntekijöitä koko alueen yrityksille, kuten myös harjoittelupaikkojen tasainen hyödyntäminen koko seutukunnalta. • …Seudullisesti on syytä miettiä miten turvataan parhaiten laadukas koulutus ja kuinka se on kaikkien seudulla asuvien saavutettavissa. • Jättikoulut, kuten koulutuskonserni tulisi lopettaa.. Jättikouluja on todella vaikea hallita, kuten ollaan huomattu. Erikoiskouluissa yhteistyötä tulisi tiivistää esim. kansainväliset koulut. • toisen asteen koulutuksen tiivistäminen. ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Tampereen tarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen, lukiokoulutus yhteen

22. Hallinto • Hallinnon näkökulmasta painotetaan avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä valmistelussa sekä riittävän laajaa osallistumista seutuyhteistyössäkin jo valmisteluvaiheessa. Tästä vallitsee suhteellisen suuri yksimielisyys. Hallintorakenteiden yhdistäminen puolestaan jakaa voimakkaammin mielipiteitä puolesta ja vastaan. • Tavoitteet ja keinot yhteisiä tai riittävän samankaltaisia. Avoimuus, demokratia ja yhteiset arvot joista voidaan johtaa konkreettiset yhteistyömuodot. • Hallintorakenteita yhdistämällä. Yksi hallinto, yksi talous, yhdet arjen käytännöt tuovat mukanaan myös mahdollisuuden kunnallisten palveluiden käyttöön yli kuntarajojen. • Luottamus- ja virkamiehet yhteisiin neuvotteluihin. Päätökset neuvottelujen pohjalta konkreettisissa asioissa myös valtuustotasolla • Päättäjät muutenkin mukaan kuin varsinaiseen päätökseen. Asiakokonaisuudet ovat laajoja ja kun niissä pitää ottaa muutkin huomioon kuin vain oman kunnan tarpeet, ymmärtäminen vaatii pitemmän ajan tiedon kypsyttelyä. Valmistelu on ollut, varmaan siksikin kun kaikki on uutta, kovin virkamieskeskeisten ryhmien työskentelyä. Kuntatason päättäjät pääsevät käsittelemään jo hyvin tiivistynyttä tekstiä eivätkä näin ollen voi päästä asiakokonaisuuteen mukaan. • Varmistamalla asioiden läpinäkyvän valmistelun.. Seutukunnallisten asioiden valmistelusta vastaa seututoimisto yhdessä kunnanjohtajakokouksen kanssa. Asioiden etenemisen tulee kulkea seutuhallituksen kautta ja edelleen jäsenkuntien hallituksille ja valtuustoille. Kunnallishallitusten ja -valtuustojen tulee varmistaa demokratian toteutuminen ja eri väestöryhmien palvelutarpeet ja seutuyhteistyön roolin siinä. Alueellinen yhteistyö tärkeää ja se voi kehittyä jopa vuorovaikutteisemmaksi kuin yksittäisen kunnan oma toiminta on…

23. Suunnittelu, suunnitelmat • Yhteiseen suunnitteluun sitoutumalla ja huolellisella suunnitteluprosessilla nähdään seutuyhteistyön parhaiten muuttuvan käytännöksi. Myös tässä teemassa näkyy jossain määrin hajaantuvia mielipiteitä sen suhteen, mitkä kaikki asiat on syytä suunnitella yhteisesti ja mille tasolle konkretia suunnitelmissa tulee ulottaa. • Suunnitellusti ajatellen koko seutukuntaa.. Ottaen kaavoituksessa huomioon koko seutukunta ja sen tarpeet. Otetaan suunnittelussa huomioon liikenneyhteydet. • Hyväksymme yhteisen rakennesuunnitelman keväällä 2010. Vahvistamme edelleen moniportaista päätöksentekoa, joka sitouttaa viranhaltijat ja luottamushenkilöt sovittuun visioon seutukunnasta. • koulutusta tulee suunnitella maakunnallisesti. työssäkäyntialue on kohta koko maakunta eli koulutusta ja osaamista tulee varmistaa laajasti • Yhteisellä yleiskaavalla. Kuntien on sitouduttava suunnitelmia vahvemmin yhteiseen yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. • Määrätietoisesti ja suunnitellusti kehittämällä.. Järjestämällä seudullisesti se mikä kokonaisuuden kannalta on järkevää. Liikennettä suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös pienemmät kunnat ja syrjäseudut. • Suunnitellaan tavoitteet, elinkeinojen tukipalv. ja koulutus. Hyvä, kuntien yhteinen suunnittelu- ja koordinointityöryhmä on tärkeä… • yhdessä suunnitellen kuntien omaleimaisuus huomioiden. Yhdessä tehdään päälinjauksia kunkin kunnan omaleimaisuutta kunnioittaen ja huomioon ottaen • Eri tahot yhteisesti suunnittelevat. Eri toimijoilla voi olla hyvinkin erilaiset päämäärät. Ne pitäisi saada yhteiseen pöytään, jotta voidaan etsiä tyydyttäviä ja toisiaan tukevia ratkaisuja…

24. Kuntalaiset • Jonkin verran keskustelua käydään erityisesti seutuyhteistyön näkyvyydestä kuntalaisille ja kuntalaisten näkökulman riittävästä huomioimisesta yhteistyössä. Kuntalaisten näkökulmassa painottuu arjen sujuvuus, käytännön asioiden hoituminen seudulla. • Kuntarajat voidaan ylittää.. Kuntalaisten pendelöinti tapahtuu arjessa monen eri seutukunnan kunnan ja kaupungin alueella. On syytä kartoittaa miten kuntalainen voi käyttää eri palveluja seutukunnalla riippumatta siitä missä kunnassa hän kirjoilla. • Palvelut voidaan organisoida keskitetysti seudun jostain kun. Oleellista kuntalaisen palvelujen saamiselle on lähipalvelut. Toisaalta esim. päivähoito- ja koulutuspalveluissa voidaan häivyttää kuntarajoja yhä enemmän. Joustavuutta... • kuntalaisilta pitäisi kysyä palveluista. kuntien tulisi järjestää palvelut ja mitoitukset sen mukaan, mitä kuntalaiset haluavat eli jotenkin palvelujärjestelmä ja sen laatu tulisi mitata • Toimitaan kuin yksi kunta. Kuntarajat eivät palvele kuntalaisten palvelutarpeita. Jos niitä ei voi poistaa, pitää ne madaltaa ja saada alue toimimaan kuin yksi kunta • Asukaslähtöisesti: viranhaltijat etsivät ratkaisut… Tuloksellisuutta ja hyvinvointia, tulevaisuuden menestystä ei synny ilman kuntalaisia, asiakaslähtöisyyttä. • …Kuulemisesta ja osallistumisesta puhutaan paljon, mutta se voi pahimmillaan olla myös pelkkä muodollisuus, mikäli kuntalaisten tai kuntien ääntä ei todellisuudessa kuulla (eli ei oteta mitenkään huomioon)… • …Seutustrategian ja seututavoitteiden arvioimiseksi tulisi luoda BSC -menetelmään tai muuhun vastaavaan menetelmään perustuva seuranta- ja arviointitapa. Palveluiden saatavuudesta ja maksuperusteista tulee tiedottaa palvelujen käyttäjille. Asukkaiden tulee tietämystä seudullisista palveluista tulisi syventää.

25. Rakentaminen, kaavoitus • Kaavoitukseen liittyvät konkreettiset linjaukset jakavat jossain määrin mielipiteitä. Ne muodostavat suurimman yksittäisen osan tämän teeman keskustelusta, joten teeman koettu tärkeys seutuyhteistyön toiminnassa madaltuu. Tässäkin teemassa näkyvät erityyppiset painotukset tasapuolisen seutuyhteistyön tavoitteista. • Kaavoitustyötä yhteen sovitettava rakennemallin hengessä. Kuntien jatkettava yhteistyötä rakennemallin hyväksymisen jälkeen rakenteen pikaiseksi eheyttämiseksi. • Maankäyttöön yhtenäiset tavoitteet ja säännöt. Maankäytössä voisi ajatella osan kunnista keskittyvän asumistuotannon ja sitä edellyttävien peruspalvelujen tuottamiseen pääasiallisena strategianaan. Tällöin liikennesuunnittelu toimisi entistä paremmin ja olisi tehokkaammin ja ympäristöystävällisimmin tuotettavissa. • Kaavoitusta lisätään. Joukkoliikennettä lisätään, keh. Maan hinta pyritään pitämään kohtuullisena. Rakentaminen ohjataan liikenteellisesti ja palveluiden järjestämisen kannalta sopiviin alueisiin. Joukkoliikenteestä haetaan oikeat vaihtoehdot kullekin seudulle. Tuetaan syrjäseutujen liikennettä • kaavoituksen tulee olla nopeaa ja joustavaa. tänne sijoittuville yrityksille tulee taata nopeat ja joustavat toimitilat ja tontit, eivät yritykset odota 2-3 vuotta varsinkin jos valitusprosessit pääsevät käyntiin eli lisää avoimuutta kuntalaisiin ennakkoon suunnitelmista ja mahdolliset liituriselvitykset tehtävä hyvissä ajoin • Kaavoitetaan vain joukkoliikennevyöhykkeille. • Kuntaliitokset ainut järkevä ratkaisu. Maankäyttö voi toteutua järkevämmin, ja alueen oikeudenmukainen ja ympäristöläheinen kehitys, mikäli voidaan katsoa kokonaisuuksia... maanomistajat maaseudulla voimakkaimmin vastustavat kuntaliitosta, peläten kaavoituksen päättymistä alueellaan…

26. Tasapuolisuus • Seudun tasapuolinen kehittäminen puhuttaa jonkin verran. Näissä ajatuksissa myös näkemykset hajaantuvat keskimäärin kaikista eniten. Keskustelussa tasapuoliseksi koettavasta palvelutuotannon ja seutuyhteistyön sisällöstä ja tasosta on vielä jossain määrin erilaisia näkökulmia. • Tasa-arvoinen seutuyhteistyö.. Palvelujen järjestäminen tasapuoliseksi, jokaisen kunnan kesken. Samoin palvelujen kustannukset tulisi jyvittää tasavertaisesti. • kehittämällä tasapuolisesti koko aluetta. Kiinnitetään erityistä huomiota sujuviin liikenneyhteyksiin. Ihmisten ja tiedon kulkemisen väylillä. • Avoin, tasapuolinen kuntien kohtelu. Avoin kaikkia hyödyttävä yhteistyö , kaikkien äänet kuuluviin. Elinkeinoelämä ja esim. kauppakamari mukaan seutuyhteistyön kehittämiseen. • Pyritään tasapuolisesti järjestämään kaikki palvelut. Haja-asutusalueelle palvelupussitoimintaa. Aikataulut sovitettava sillä tavalla, että mahdollisimman laaja käyttäjäjoukko saadaan hoidettua hyvin • …Yhteistyötä kuntien välillä kehitettävä, osakkuuteen perustuvia rakenteita kehitettävä mutta myös kuntien itsenäisiä palvelurakenteita ylläpidettävä niin että tasapuolisuus kuntalaisten välillä säilyy kaikissa kunnissa.

27. Seutuyhteistyön onnistumisia • Avoin kysymys “Mikä asia seutuyhteistyössä on mielestäsi onnistunut oikein hyvin?” • Keskeisiä onnistumisen kokemuksia liittyy yleisesti ottaen yhteisen suunnittelun ja toiminnan aloittamiseen sekä yhteisen tahtotilan muodostumiseen. Keskusteluyhteyden nähdään löytyneen varsin hyvin, ja toistaiseksi tehtyjen suunnitelmien, kuten rakennesuunnitelma, olevan hyvässä vaiheessa. • Teema-alueina esillä useimmin elinkeinotoimi ja liikenne.

28. Seutuyhteistyön onnistumisia • Seutukunnan kunnat on saatu saman pöydän ääreen pohtimaan vakavasti sitä miten yhdessä voidaan turvata seutukunnan asukkaille hyvän elämän edellytykset yhä kiristyvässä kilpailussa. • Luottamuksellinen ilmapiiri ja yhteiset toimintatavat. Todella suuria erimielisyyksiä ei ole ollut. Elinkeinoyhtiön perustaminen on mielestäni esimerkki onnistumisesta. • käsitykseni mukaan seutukuntien yhteinen tahtotila ja sitoutuminen yhteistyöhankkeeseen on ollut erittäin aktiivista. On ilmeisesti koettu, että tässä mallissa olemme luomassa uutta, hyvää toimintamallia josta kaikki osapuolet hyötyvät ainakin pitkässä juoksussa. • "Rakennesuunnitelma on ollut iso työ ja se on onnistunut mielestäni hyvin. Siellä on tällä hetkellä montakin hyvää hanketta menossa.” • Keskusteluyhteys toimii hyvin, myös monessa asiassa on päästy jo konkretiaan. Toivottavasti valtuustot ymmärtävät hyväksyä ja panostaa yhteistoimintaan. • Toistaiseksi asumiseen liittyvä suunnittelu, toivottavasti jatkossa seutuliikenne ja erityisesti rajapintojen välittömässä läheisyydessä tapahtuva toiminta (koulut, palvelukeskukset yms)

29. Seutuyhteistyön epäonnistumisia • Avoin kysymys “Mikä asia seutuyhteistyössä on mielestäsi onnistunut huonosti?” • Keskeisiä heikommin onnistuneiksi katsottuja kokonaisuuksia ovat useimmin konkreettisten tulosten saaminen runsaastakin suunnittelutyöstä, valtuutettujen tiedonsaanti ja toisaalta sitoutuminen sekä toiminnan läpinäkyvyys kuntalaisille. • Tasapaino erikokoisten kuntien välillä saa myös muutamia mainintoja.

30. Seutuyhteistyön epäonnistumisia • Jäänyt etäiseksi muille kuin keskeisesti mukana oleville luottamushenkilöille. • Valtuutetut eivät ole sitoutuneet seutuyhteistyöhön riittävällä intensiteetillä. Se näkyy osallistumattomuutena yhteisiin seutufoorumeihin ja seminaareihin, joita on järjestetty pari kertaa vuosittain. Huoli on todellinen sen lenkin pettämisestä. • Tavallisen valtuutetun on monesti vaikea pysyä mukana, missä päätetään mitäkin. Kansalaiselle ongelma on vielä suurempi. • Liian isot visiot ja strategiat ovat työllistäneet kuntien virkamiehistöä jopa liiaksi suhteessa saavutettuihin tuloksiin. • Kompromissit ovat vesittäneet joitakin hyvistä tavoitteista. On vaarana että yhteinen lopputulos ei ole enää kenenkään mielestä oikea ja hyvä, kenenkään tavoitteiden mukainen. • Aika paljon palaa rahaa, eikä tulokset aina näytä hyödyllisiltä… • eräissä asioissa Tampereen "ylivoima" • Kunnissa ei ole keskusteltu riittävästi seutuyhteisyöstä eikä kaikkia luottamushenkilöitä ole saatu informoitua. • Kuntien päättäjien sitouttaminen. Asiat ovat niin suuria kokonaisuuksia, että päättäjillä ei yksinkertaisesti ole aikaa paneutua niihin kovin syvällisesti. Kun asiat sitten tulevat yksittäisissä kunnissa päätöksentekoon aletaan ihmetellä, että missä tällaista on sovittu.

31. Seutuyhteistyön kehittämisajatuksia • Avoin kysymys “Miten kehittäisit seutuyhteistyön toimintatapoja?” • Tyypillisiä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseen liittyi valtuutettujen osallistumisen aktivoimiseen ja kehittämiseen, tasapuolisesti kuntia kohtelevaan toimintamalliin, konkretian tasolle pääsemiseen palveluyhteistyössä. • Huolelliseen suunnitteluun, hyötyjen näkyväksi tekemiseen ja avoimeen kommunikaatioon viitattiin myös useasti.

32. Seutuyhteistyön kehittämisajatuksia • Jalkautuminen myös muualle kuin Tampereelle ainakin silloin tällöin. Näin saataisiin ehkä kuntalaiset ja kuntien valtuutetut lähemmäksi yhteistyötä. • Liikaa pöydällä asioita, vähemmällä kiireellä, huolellisempi valmistelu. • Kaupunginvaltuutettujen mielipiteiden huomioiminen aikaisemmassa vaiheessa, ja vaikutusmahdollisuus todelliseksi. • Seudullinen palveluseteli olisi hyvä alku palvelujen tasolla tehtävään yhteistyöhön. Seteli pitäisi ulottaa ainakin päivähoitoon, ikäihmisten palveluasumiseen, säännölliseen kotihoitoon ja lukiokoulutukseen. Yhtenäinen palvelujen ostaminen ja yhtenäisten hintojen sopiminen peruspalveluissa pitäisi toteuttaa myös. • Saisi olla koordinoivaa ja ohjaavaa. Ei välittömästi toimeenpanevaa. Kunnissa pitää olla aikaa käsittelyyn ja sulatteluun. Yhteistyön talous pitää olla tarkalla pohjalla, laskelmien pitää tukea tavoitteita ja osoittaa hyötyä maksajille. Päällekkäisiä tai rinnakkaisia uusia organisaatioita tai hallintoyksiköitä en kaipaa. • Tiedon vaihtoa, enemmän avointa keskustelua. Tampere-keskeisyyden vähentämistä. Tampere voisi kiinnostua siitä, mitä se voisi oppia ympäristökuntien hyvin toimivista peruspalveluista. • Yhtenäisyyttä palvelujen hankkimiseen. Yhteistä näkemystä tulevaisuuteen, maankäyttöön, liikenneratkaisuihin jne.

33. Yhteenveto • Seutuyhteistyön nähtiin vastauksissa pääsääntöisesti päässeen hyvin liikkeelle ja yhteistä tahtotilaa koettiin muodostuneen. Kokemus jo toteutetuista suunnitteluprosesseista oli varsin positiivinen. Konkreettiseen toimintaan liittyi toistaiseksi enemmän odotuksia. • Yksimielisimmin seutuyhteistyön tuloksellisuutta nähtiin saavutettavan ilmasto- ja ympäristöasioissa, kansainvälisyyteen liittyvissä kysymyksissä ja joukkoliikenteessä. • Elinkeinopolitiikkaan liittyi paljon positiivisia kokemuksia seutuyhteistyöstä, mutta myös hajanaisempia näkökulmia oikeasta yhteistyön tasosta. • Palveluyhteistyöhön kohdistuu paljon odotuksia, mutta myös sangen paljon eriäviä mielipiteitä tavasta ja tasosta, jolla palveluiden suunnittelussa ja tuotannossa yhteistyötä tehdään. Vähintään selvitysten tasoon kuntalaisnäkökulmasta sitoudutaan. • Valtuutettujen tiedonsaantia, aikaa asioihin perehtymiseen ja vaikutusmahdollisuuksia suunnitteluvaiheesta lähtien toivottiin seutuyhteistyössä vahvistettavan kattavasti.

34. Purkutilaisuus 24.3.2010Ryhmätyöskentelyn yhteenveto

35. 24.3.2010 jatkotyö • Jakaannuttiin neljään ryhmään. Tavoitteena alustava seutustrategian päivityksen painopisteiden priorisointi. • Yhdessä määriteltiin ryhmien työskentelyn teemoiksi neljä verkkohaastattelusta ja seutustrategiasta nousevaa keskeisimpänä seutustrategian päivityksen kannalta pidettävää teemaa: • PALVELUT • LIIKENNE • MAANKÄYTTÖ • ELINKEINOT • Kukin ryhmä tuotti esityksiä annettuun teemaan näkökulmana käytännön seutuyhteistyö. Avustavia kysymyksiä: Miten seutuyhteistyön vaikuttavuutta voidaan lisätä, miten toiminta on läpinäkyvää, avointa, osallistavaa, sitouttavaa ja kiinnostavaa? • Arvioitiin karkeasti ajatusten tärkeyttä painopisteenä ja aikajännettä asteikolla heti – vuoteen 2020 saakka • Työ jatkuu näiden tulosten ja verkkohaastattelun pohjalta toisessa workshopissa 28.4. Seuraavassa tiivis yhteenveto työryhmien työstä.

36. PALVELUT • Palveluiden näkökulmasta keskeisimpiä kysymyksiä olivat varsin yksimielisesti palveluverkon, palvelutuotannon ja asukkaiden käyttämien palveluiden hierarkian ja kuvauksen, tarkempi määrittely. Ensivaiheessa on ajankohtaista muodostaa näkemys asukkaiden käyttämistä palveluista ja niiden kannalta mahdollisuuksista saada palveluita yli rajojen. • On keskeistä määritellä yhtenen näkemys siitä, mitä palveluita tuotetaan lähipalveluina, mitä alueellisesti ja mitä seudullisesti. Useimmin palvelusisältöinä mainittiin koulutus, tekniset palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, tukipalvelut. Lisäksi päivähoito ja seutukirjasto. • Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta nähtiin aikajänne hieman pidemmäksi. Koulutuspalveluiden puolesta nähtiin mahdolliseksi kehittää seudullista tarjontaa keskimäärin nopeimmin. Tekniset palvelut olivat tärkeysjärjestyksessä hieman muita matalammalla, niiden osalta oli erimielisyyttä aikajänteestä; osa katsoi niiden vuoro olevan muiden palveluiden jälkeen, osan mielestä niiden osalta voitaisiin edetä heti. • Tukipalveluiden ja hallinnon seutuyhteistyön kehittäminen nähtiin myös ajankohtaiseksi varsin nopeasti, suurena haasteena näyttäytyi tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, joka voi merkittävästikin haitata nopeaa yhteistoimintaa. • Ensimmäisenä aikajärjestyksessä oli palveluverkon määrittely ja joustavuus palveluiden käytössä. Tämän jälkeisinä seutuyhteistyön vaiheina seudullisen palvelujen tuotteistamisen, tuottavuuden kehittämisen ja hinta-laatukysymysten (seudullinen taksapolitiikka myös esillä) sekä investointipolitiikan kehittäminen.

37. LIIKENNE • Liikenteen osalta yhteinen näkemys vaikutti muodostuneen melko selvästi. • Yleisesti tuotiin ensisijaisena seudullisesti kehitettävänä asiana yhteisten joukkoliikenneratkaisujen toteuttamisjärjestyksestä päättäminen ja tämän suunnitelman toimeenpano. • Samoin ensivaiheen toiminnassa nousi esiin yhtenäisten joukkoliikennepolitiikkojen (mm. taksapäätökset, saavutettavuus) toteuttaminen • Varsin ripeästi, mutta hieman pidemmällä aikavälillä, merkittävää on vaikutustyön kehittäminen ja koordinointi valtion suuntaan liikenneasioissa ja laajempi liikenneinfrastruktuurin kehittäminen. Edellyttää yhteisen näkemyksen pohjalta koordinoitua toimintaa. Tässä kokonaisuudessa varsin keskeinen yksilöity hieman pidemmän aikavälin tavoite on myös lentokentän kehittäminen. • Kevyen liikenteen kehittäminen ja esteettömyys mainittiin myös, joskin osan ryhmistä mielestä hieman matalammalla kiireellisyysjärjestyksessä. • Yksittäisinä mainintoina todettiin seudullisen yhteistyön tavoitteina logistiikkakeskus ja matkakeskus.

38. MAANKÄYTTÖ • Maankäytön osalta ensisijainen yksimielisyyttä herättävä tavoite oli rakennesuunnitelmaan sitoutuminen. Suunnitelman toteuttaminen ja tähän liittyvän riittävän koordinaation varmistaminen nousi selvästi esille ajankohtaisimpana kokonaisuutena. • Laajasti koettiin tärkeäksi lähiaikojen tavoitteeksi myös maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittaminen niin, että seudullisen maankäytön suunnittelu toteutuu toimivia seudullisia liikenne- ja joukkoliikenneratkaisuja tukevasti. • Tiivistäminen, asumisen ratkaisut suhteessa joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä hajarakentamisen hallinta ja keskustojen kehittäminen tulivat myös suurelta osin kaikkien ryhmien keskustelussa esiin, yleensä kuitenkin jossain määrin pidemmän aikavälin tavoitteina. • Suuret infrastruktuurihankkeet nähtiin tärkeäksi hahmottaa seudullisesti. • Yhtenä asiakokonaisuutena nostettiin esiin myös riittävä kaavavaranto ja yhteiset kaavoituspalvelut sekä yleiskaava-asiat suhteessa rakennesuunnitelmaan. Näiden osalta tuotiin esiin ennemmin tavoitteita, ei juuri vielä konkreettisia toimintatapoja.

39. ELINKEINOT • Ensisijaisena tavoitekokonaisuutena ryhmien keskusteluissa nousi esiin elinkeinojen ja elinkeinopalvelujen seudullisen yhteistoiminnan kehittäminen yleensä. Tähän liittyvinä asiakokonaisuuksina tuotiin esiin mm. seudullisen elinkeinopolitiikan ohjausvaikutuksen/ yhteensopivuuden parantaminen kunnallisessa elinkeinopolitiikassa, Tredean vahvistaminen sekä sitoutuminen elinkeinopolitiikassa seudun tasapainoiseen kehittämiseen ja ilmastostrategian tavoitteisiin. Konkreettista seudullisen elinkeinopolitiikan toimintamallia ei tavoitteissa yksilöity. • Selvästi yhteisenä, ei kaikkien ryhmien mielestä aivan kiireellisimpänä, teemana nousi esiin seudun markkinointi (myös kansainvälisesti) ja matkailu. Markkinoinnin osalta vahvasti nousi matkailun ohella myös seudun imago elinkeinojen näkökulmasta ja yrityksille. Tässä yhteydessä tuotiin tavoitteena esiin yritysten houkuttelu ja mm. toimitilojen saatavuus. • Pidemmän aikavälin seutuyhteistyön tavoitteena on seudullisen innovaatiotoiminnan kehittäminen. Tähän mainittiin korkeakoulutuksen hyödyntäminen ja yritysyhteistyössä nousevien alojen tunnistaminen ja hyödyntäminen korkeakoulujen kanssa sekä yhteiset innovaatiotoimintaa tukevat investoinnit. Myös seudulliset osaamiskeskukset mainittiin.