390 likes | 552 Views
Innovaatiojohtaminen, miten yhdistetään teknologian, markkinoiden ja organisaation muutokset. osa 2. Heli Aramo-Immonen TTY/ Pori TETA 28.3.2006. Kirja. Managing Innovation , integrating technological, market and organizational change Joe Tidd John Bessand Keith Pavitt
E N D
Innovaatiojohtaminen, miten yhdistetään teknologian, markkinoiden ja organisaation muutokset. osa 2 Heli Aramo-Immonen TTY/ Pori TETA 28.3.2006
Kirja • Managing Innovation, integrating technological, market and organizational change • Joe Tidd • John Bessand • Keith Pavitt • John Wiley & Sons, 582 s.
Kertausta Innovaatiotoiminnan 4P • Product Innovation • Process innovation • Position innovation • Paradigm innovation
Kertausta Innovaatiotoiminnan 4P • Product Innovation • tuotemuutokset • uudet tuotteet
Kertausta Innovaatiotoiminnan 4P • Process innovation • muutokset tuotantoprosessissa ja jakelutiessä
Kertausta Innovaatiotoiminnan 4P • Position innovation • muutokset tuotteiden ja palveluiden ympäristössä, jossa niitä tarjotaan • muutos tuotteen positioinnissa markkinoilla
Kertausta Innovaatiotoiminnan 4P • Paradigm innovation • muutokset mentaalimalleissa eli ajatusmalleissa, jotka säätelevät (organisaation) toimintaa
Tehdään yritykselle uusia asipoita Parannetaan olemassa olevaa tuotetta Entuudestaan tuntematonta uutta Uusia tuoteversioita (tv, automalli, lentokonemalli) Kokonaan uusia tuotesukupolvia (MP3, muistitikku, digi-tv, taulu-tv) Täysin uusia teknologioita (höyrylaivat, ICT, bio-tunnisteet) Systeemi- taso Parannukset komponenteissa Uusia komponentteja olemassa oleviin järjestelmiin Edistyksellisiä materiaaleja komponenttien toimivuuden parantamiseksi Kompo- nenttitaso Radikaali Inkrementaalinen
Kertausta Inkrementaalinen innovaatio • Suurin osa innovaatioista on pienin askelin tapahtuvaa parantamista • JP • TQM • Oppimiskäyrät • LEAN ajattelu
Kertausta Edellytykset innovaation syntymiselle • Meillä pitää olla tietoa • uutta tietoa tulee olla saatavilla • tulee olla kyky yhdistellä tietoa • aikaa • epävarmuuden sietokykyä • lupa epäonnistua • lupa ajatella eri tavalla • ei likinäköisyyttä
Linkki tietoelementtien välillä 2 Modulaarinen Innovaatio 3 Epäjatkuvuus Innovaatio Mullistava Innovaatio konsepti 1 Inkrementaalinen innovaatio 4 Arkkitehtooninen Innovaatio Vahvistava Muuttunut Muuttumaton
Kertausta Epäjatkuvuusinnovaation hasteet • Epäjatkuvuus on muutos yhdessä tai useammassa toiminnan perusedellytyksessä • teknologiassa • markkinoissa • sosiaalisessa ympäristössä • lainsäädännössä • jne.
Kertausta Epäjatkuvuusinnovaatiossa • Pelin säännöt muuttuvat • Uudelle innovaatiolle syntyy mahdollisuus
Kertausta 1 ” Fluid Phase ” • Epäjatkuvuus tilanteessa syntyy suuri epävarmuus • TAVOITTEESTA, mikä uusi sovellus on ja miten siihen päästään? • TEKNOLOGIASTA, miten synnytetään uutta teknistä tietoa, jolla uusi tavoite saavutetaan?
Kertausta 2 Kokeiluvaihe • Kukaan ei tiedä mikä on oikea ratkaisu ja mitä markkinoilla kysytään • Syntyy kiihkeä kokeiluvaihe • Tehdään virheitä • Opitaan uutta nopeasti
Kertausta 3 ” Dominant design ” • Lopulta alkaa syntyä määrävä design • Jokin elementti alkaa muodostaa uusia sääntöjä • Syntyy uusi vallitseva käytäntö • Ei aina nerokkain, eikä teknologisesti paras
Konstruktio: Tiedon luomisen ja innovaation prosessi Christine Soo Timothy Devinney David Midgley Anne Deering
Process of Knowledge Creation and Innovation Sources Uses Outcomes
Process of Knowledge Creation and Innovation Organisaation osaamisen luonne, organisaatiokulttuuri ja toimialan rakenne, jossa yritys toimii Lähteet virallinen ja epävirallinen verkottuminen sisäiset ja ulkoiset tietolähteet Käyttö ongelman ratkaisun laatu päätöksenteko Yksilön ja organisaation kyky omaksua informaatiota ja tietoa Tulokset innovaatiot&markkinat taloudellinen tulos Uusi organisaation osaaminen toiminnan ja päätösten tuloksena
Sources • Formal Networking, Informal Networking, Information Acquisition, verkostosta hankittu informaatiovarasto • Know-How Acquisition, verkostosta hankittu tietovarasto • Individual Absortive Capacity, Organisational Absorbtive Capacity, yksilön/organisaation kyky omaksua tietoa
Sources • aktiivinen tiedon haku ja keruu • tiedon tallentaminen ja keruu • tiedon varastointi • osallistuminen konferensseihin ja kokouksiin • osaamisen päivitys itseopiskelemalla • käytännön harjoitteleminen • viimeisimmän teknologian seuraaminen
Process of Knowledge Creation and Innovation Organisaation osaamisen luonne, organisaatiokulttuuri ja toimialan rakenne, jossa yritys toimii Lähteet virallinen ja epävirallinen verkottuminen sisäiset ja ulkoiset tietolähteet Käyttö ongelman ratkaisun laatu päätöksenteko Yksilön ja organisaation kyky omaksua informaatiota ja tietoa Tulokset innovaatiot&markkinat taloudellinen tulos Uusi organisaation osaaminen toiminnan ja päätösten tuloksena
3Cs Uses • Consensus, konsensus jota on käytetty päätöksenteossa • Creativity, päätöksentekoprosessia tukeva luovuus • Comprehensiveness, päätöksenteon kokonaisvaltaisuus • New knowledge, päätöksenteossa syntynyt tieto
3Cs Uses • Consesnus, yhdessä sovittu sitoutuminen yhteisiin päämääriin • Creativity, uusien sovellusten hyväksikäyttö • Comprehensiveness, analysoidaan enemmän vaihtoehtoja syvällisemmin • New knowledge, uusia ideoita, uusia tapoja ajatella, parempi ongelmanratkaisukyky
Outcomes • Innovation, innovaatioiden määrää kuvaava indeksi • ROA, Return of Assets Relative to Competitors, Sijoitetun pääoman tuotto verrattuna alan kilpailijoihin • Market Share, markkinaosuus toimialalla
Outcomes • uudet tuotteet ja palvelut • muunnellut tuotteet ja palvelut • prosessien kehittely • patentit, lisenssit • uudet markkinointi tekniikat • uudet johtamistyökalut • parannetut ohjausprosessit • parempi johtajuus • esitelmät, julkaisut • taloudellinen tulos • kilpailuetu….
Tutkimus: Haastattelututkimus 317 yritykseen Otannassa yrityskoko: alle 100 henkilöä 40 % 100 – 700 henkilöä 30 % yli 700 henkilä 30 % kuluttaja-, teollisuus-, palvelu- ja tuotantotoimialoja
Tietojohtamisen harjoittamista tutkittiin kuudessa erillisessä yrityksessä sekä kvalitatiivisesti, että kvantitatiivisesti. Yritykset edustivat mainonta-, yrityspalvelu-, johdon tuki-, lakiasiain-, suunnittelu- ja autoteollisuussektoreja,
Tutkimus: Selvitettiin keskeisiä tietojohtamiseen liittyviä kysymyksiä virallista ja epävirallista –verkottumista tiedon omaksumiskykyä ongelman ratkaisun laatua innovaatioita
Yritysten ei välttämättä tarvitse mitata tietojohtamista suoraan, kyetäkseen ohjaamaan toimintaa. Tietojohtamisen kannalta näyttää olevan tarpeetonta yrittää arvioida mikä tieto on tarpeellista ja mikä ei. Nyt tiedetään, että verkottuminen ja tiedon omaksumiskapasiteetti, päätöksenteon laatu ja innovaatiot ovat tärkeitä tietojohtamiseen vaikuttavia elementtejä. Tietojohtamisen tulee keskittyä luomaan oikeat olosuhteet näille elementeille
Päätelmät: Tietojohtaminen tulisikin nähdä organisaation kyvykkyyden näkökulmasta. Prosessikapasiteettina eli ongelmanratkaisukykynä ja infrastruktuurin kapasiteettina eli tiedon varastointikykynä.
Opetus 1 Yrityksen tietojärjestelmät tulee rakentaa ja suunnitella niin, että ne toimivat strategisina työvälineinä
Opetus 2 Yrityksen tietojärjestelmien johtaminen ei ole sama asia kuin tietojohtaminen
Opetus 3 “sosiaalinen pääoma” Epävirallinen verkottuminen on tärkeä tiedon lähde
Opetus 4 Epävirallisen verkon rakennetta tulee parantaa, jotta epävirallinen verkottuminen olisi vähemmän sattumanvaraista.
Opetus 5 Ylin johto ei välttämättä tiedä yrityksen tietojärjestelmän todellista tilaa
Opetus 7 Tiedon jakamisen esteenä on uskomus siitä, että tieto on valtaa
Opetus 8 Tiedon luomisella ja innovoinnilla pyritään luovaan ongelman ratkaisuun. Toimiakseen tämä tarvitsee kunnolliset mekanismit
Johtopäätös Tietojohtaminen voidaan mitata innovatiivisten tuotosten kautta !