1 / 50

Sosiaalisen median helmet – lukiossa – 

Sosiaalisen median helmet – lukiossa – . 11.10.2011. Anne Rongas 2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi. Tietoa toistavasta oppimisesta. ...aktiiviseen, yhteisölliseen oppimiseen. Oppijalähtöisyys. Keskustelu ja näkyväksi tekeminen. Miten tieto siirtyy? Siirtyykö se? 

albany
Download Presentation

Sosiaalisen median helmet – lukiossa – 

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sosiaalisen median helmet– lukiossa –  11.10.2011 Anne Rongas 2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

  2. Tietoa toistavasta oppimisesta...

  3. ...aktiiviseen, yhteisölliseen oppimiseen.

  4. Oppijalähtöisyys • Keskustelu ja näkyväksi tekeminen. • Miten tieto siirtyy? Siirtyykö se?  • Tiedon rakentaminen ja luominen. • Tietämisen taidot. Kognitiivisten toimintojen tuki. • Hajautettu ja jaettu asiantuntijuus. • Oppimisen tavoitteet. • Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen sulautuminen yhteisön oppimisympäristöihin. • Korkea-asteen oppimismenetelmät. Työelämän avaintaidot.

  5. Osaaminen ja asiantuntijuus verkostoissa Sari Veikkolainen: Jaettu asiantuntijuus -blogimerkintä 2010 "Vaatii rohkeutta riisua yltään vanhan arvovallan symbolit ja nähdä, että osaaminen ei ole minussa vaan verkostoissa." "Myönnän julkisesti että en tiedä asiaa, mutta tunnen ihmisiä, jotka tietävät tai heidän tuttunsa tietävät. Voimme keskustella ja ihmetellä yhdessä." "Olen omassa työssäni saanut maistaa jaettua asiantuntijuutta enkä voisi enää kuvitella työskenteleväni toisin. Se tuntuisi ihan hölmöltä. Yksin, miksi?"

  6. Tiedon rakentaminen yhdessä "Tiedon rakentaminen muistuttaa parhaimmillaan tutkimusryhmän toimintaa. [...] yhdessä ryhmä kykenee etsimään ratkaisuja ongelmiin, joita opiskelijat eivät yksin kykenisi ratkaisemaan."  Esim. kollektiivinen miellekartta. Lidblom-Ylänne, S. & Lonka, K. & Slotte, V. (2001). Aiotko opiskelijaksi. Edita, Helsinki.

  7. Kuvat ja miellekartat Yhteisöllistä prosessointia

  8. Opiskelijoiden kuvia oman arkensa ympäristöistä

  9. Mind42: Mitä aivoissa tapahtuu kuvan tilanteessa?

  10. Mind42 integroitu Wikipediaan (engl.)

  11. Ryhmätyöskentely onnistuu (Mind 42 sisältää chatin)

  12. Toinen hyvä ryhmän online miellekarta MindMeisterMindMeister

  13. Wiki Sisältöjen rakentelua ja opiskeluohjeita

  14. Yhdessä rakentelua case PS5 Aloitimme PS5-kurssin wikin opiskelijoitten kanssa keväällä 2007 yhdeltä ainoalta sivulta, jossa oli opetussuunnitelma.  Samaa wikiä on rakenneltu useamman kurssin ajan. Opettajan aineiston lisäksi wikiin on tehty harjoituksia, sinne on kirjoitettu opetuskeskustelua ja sinne on upotettu opiskelijatöitä (luvan kanssa).

  15. Sulautuvan opetuksen idea. PS5-wikin historiasta löytyy alkutila.

  16. Kurssi aloitettiin yhdeltä sivulta (kurssin ops)

  17. Opiskelijoiden tuotoksia: toiminnallisuutta

  18. Portfolio yhtenä kurssin opiskelumuotona

  19. Esseeharjoitus wikissä

  20. Opettajan kommentoimat linkit

  21. Ensimmäisen kurssin prosessi dokumentoitu blogiin.

  22. Blogi Opettajalla prosessin ohjaamiseen Opiskelijalla prosessissa etenemiseen Karhulan lukion tähtimalli Opettajan ohjausblogi

  23. Ohjausblogi (tähtimalli)kurssiblogi ja opiskelijoitten blogit(Jere Majava 2005)

  24. #prosessin ohjaus #keskeiset linkit #opiskejoiden blogien linkit ja tuoreet lisäykset #kommentoitia ja nostoja opiskelijoiden blogeista #lisäaineistot

  25. Opiskelijablogi: persoonallinen oppimispäiväkirja

  26. Some oppimisympäristönä Palvelujen integrointi

  27. Avoimet ja henkilökohtaiset verkkosivustot: yleiskuva Opiskelijan Blogger-blogi: kuin henkilökohtainen kurssivihko, juttua ja kuvia ks. Blogger-ohje Pintakilta-wiki kuin oppikirja ja yhteinen kurssipäiväkirja Opettajan Blogger-blogi: ohjausviestejä ks. Pintakilta-blogi Muiden blogit Muiden blogit Google-kalenteri wikin ja opettajan blogin etusivulla Muiden blogit Muiden blogit iGoogle: henkilökohtainen sivu ks. iGoogle-ohje (Gmail = Googlen käyttäjätili, ks. ohje) Facebook-sivu juttelua ja linkkejä Twitter lyhyitä tiedotteita

  28. Rakennesuunnittelu ennen opintojakson alkua. Valitse sopivat palikat. Mieti toiminnot ja yhdistely. CC BY-SA 3.0 Rongas ja Kuusela 2011

  29. Informaation ohjaaminen somepalveluilla Johtaa selkeämpään työskentelyyn ja vähentää verkossa eksymistä. Kalenteri – syötteet – sosiaaliset kirjanmerkit.

  30. Kalenteri • Ajalliset tavoitteet rytmittävät verkkotyöskentelyä. Verkkokalenteri on hyvä ohjauksen apuväline. • Tärkeitä ominaisuuksia Google-kalenteri: • kalenterin upottaminen verkkosivuille • erilaiset kalenterinäkymät • mahdollisuus synkronoida omaan kalenteriin (iCal-muotoa tukevat kalenterit) • mobiili käyttöliittymä • muistutusten lähettäminen kalenterista • päivittäminen yhdestä paikasta selaimen kautta • päivittämisvastuuta voidaan jakaa

  31. Upotettuna perinteiselle verkkosivulle

  32. Syöte ja syötteenlukija • Syöte tarkoittaa avoimelta verkkosivulta tuoreista sisällöistä muodostuvaa sisältövirtaa. • Syöte mahdollistaa sivustojen seuraamisen ilman, että käy kyseisillä sivuilla.  • Syötettä voi seurata syötteenlukijalla, joka sijaitsee joko omalla koneella, mobiililaitteessa tai toimii verkkopalveluna. • Syötettä voi myös ohjata verkkosivulle, kuten blogin sivupalkkiin, pienoisohjelman avulla.

  33. Google-syötteenlukija: mahdollisuus kansioida kursseittain seurattavat kohteet, mahdollisuus jakaa sisältöjä eteenpäin

  34. Sosiaaliset kirjanmerkit • Sama toiminto kuin suosikkisivujen (bookmarks, favorites) tallentaminen omalle tietokoneelle – sillä poikkeuksella, että tallennus tapahtuu verkkopalveluun, jolloin suosikkeihin pääsee käsiksi miltä tahansa nettiyhteydessä olevalta koneelta. • Kirjanmerkkeihin voi lisätä kuvailua ja hakusanoja. Kirjanmerkkejä voi myös välittää omille kontakteille. • Sosiaalisista kirjanmerkeistä voi luoda hakusanapilviä ja linkkilistoja, joita voi upottaa verkkosivuille. • Kirjanmerkkejä voi tallettaa verkkoon myös yksityisesti tai jakaa vain rajatulle ryhmälle. • Selaimelle voi asentaa painikkeet, joilla linkkien lisääminen on kätevää. • Diigo ja Delicious.

  35. Aarne Hagmanin linkkikokoelma (ks. Diigo-ohje)

  36. Pieniä ja käteviä helmiä

  37. Nopeasti avattu vertaistyöskentelytuokio: EtherPad

  38. Ideoitten kierrätystä: pallo pyörii.

  39. Kurssikeskustelua Facebook-ryhmässä.

  40. YouTube-soittolistat

  41. FB-keskustelut näkyvät vain ryhmän jäsenille.

  42. Podcast: esimerkki PS5-kurssilta:ppt-esitys + audiopodcastit verkko-opiskelijoille.

  43. Audioluennot: nauhoitus omalla koneella > mp3 > lähetys Posterous-blogiin sähköpostin liitteenä > blogin syötteen voi upottaa wikiin ja tilata iTunesiin.

  44. Audioluentojen syöte

  45. Audioluennot iTunesissa, josta ne voi siirtää mobiilisoittimeen.

  46. Miksi sosiaalista mediaa? • Elinikäisen oppimisen polku • Suljetun ja avoimen yhdistäminen • Aktiivisen ja toiminnallisen oppimisen mallit • Eheyttävä, integroiva, ilmiöpohjainen oppiminen • Yksilöllisen ja yhteisöllisen yhdistäminen • Vertaistuki • Vertaistuotanto • Oppimisprosessin avaaminen ja tuki • Erilaisten oppijoiden tuki • Ajattelutaitojen ja tietoyhteiskuntataitojen oppiminen • Medialukutaidon ja kriittisen lukutaidon oppiminen • Luovuuden ja ilmaisutaitojen oppiminen

  47. Ei tarvitse yksin ihmetellä: kirjat, lehdet, seminaarit, webinarit, verkko ja verkostot apuna oppimispolulla. Katso somejatko opettajille.

More Related