Linjaukset alueiden kehittämiseksi

1. 1 (10) Linjaukset alueiden kehittämiseksi 1. Elinvoimainen yritystoiminta johtaa terveisiin aluerakenteisiin Terveitä ja kestäviä alueellisia elinkeinorakenteita sekä pysyviä työpaikkoja voidaan luoda elinvoimaisen yritystoiminnan kautta. Aluepoliittisten toimien kirkkaana tavoitteena onkin oltava yritystoiminnan edellytysten parantaminen.

2. 2 (10) 2. Yhteiskunnan resurssien alueellisen kanavoinnin avoimuutta lisättävä Aluekehityksen tulevaisuuden kannalta avainkysymys on yhteiskunnallisen päätöksenteon aluekehitysvaikutusten seurannan ja toimenpiteiden yhteensovittamisen parantaminen. Suomen Yrittäjät esittää, että • kuhunkin valtion budjettiin sisällytetään arvio budjettikokonaisuuden vaikutuksista aluekehitykseen ja kunkin ministeriön kohdalla esitetään vastaava selvitys asianomaisen ministeriön toimien vaikutuksista.

3. 3 (10) 3. Positiivinen aluekehitys edellyttää hallinnon uudistamista Aluekehitysjärjestelmän hallintoon kaivataan lisää yhteistyötä ja selkeyttä. Pk-sektori on otettava nykyistä määrätietoisemmin toimien painopistealueeksi. Selkeyttä voidaan edistää sekä lisäämällä eri tahojen yhteistyötä että uudistamalla viranomaisorganisaatioitten rakenteita. Suomen Yrittäjät esittää, että • Merkittävimmät alueelliset rahoitus- ja tukimuodot sekä alueellisen elinkeinopolitiikan ohjaaminen keskitetään kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulle. • Selvitetään mahdollisuudet elinkeinoministeriön perustamiseksi siten, että kauppa- ja teollisuusministeriöön yhdistettäisiin elinkeinopolitiikan kannalta merkittävimmät osat työministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, opetusministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.

4. 4 (10) 4. Verotusta ja työvoimakustannuksia voidaan käyttää aluekehitykseen vaikuttamisen välineinä Veroratkaisuilla on tavoiteltava pääasiassa pk-yritysten yleisen verorasituksen keventämistä. Tämä tukisi tehokkaasti kasvua ja positiivista työllisyyskehitystä. Alueelliset kokeilut on kohdennettava siten, että ratkaisut edistävät työllisyyttä tehokkaasti ja ehkäisevät samalla kilpailuhäiriöiden syntymistä. Sosiaaliturvamaksujen keventäminen täyttää asetetut vaatimukset parhaiten. Suomen Yrittäjät esittää, että • Vapaat poistot sallitaan määräaikaisesti alueella, jolla voidaan nykyisin tehdä korotettuja poistoja. Muutokseen kytketään seuranta, jossa arvioidaan järjestelmän vaikutuksia aluekehitykseen ja yksittäisten yritysten kokonaisverorasitukseen. Yhtenä vaihtoehtona harkitaan ylimääräistä poistoa, jonka tekeminen ei pienentäisi yrityksen nettovarallisuutta pääomaverotuksessa.

5. 5 (10) Suomen Yrittäjät esittää, että • Pohjois-Suomen sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeilu käynnistetään ja kokeilualue määritellään riittävän laajaksi tarkoituksenmukaisen otoksen turvaamiseksi. Hankkeeseen kytketään tiivis seuranta, jotta kokeilun vaikutuksia voidaan analysoida ja hyödyntää valta-kunnallisesti tulevia ratkaisuita tehtäessä.

6. 6 (10) 5. Yritysten rahoitusvälineiden painopisteitä arvioitava jatkuvasti Panostaminen osaamiseen ja innovaatioiden edistämiseen on oikea peruslinja. Eri rahoitusvälineiden keskinäistä suhdetta on kuitenkin arvioitava jatkuvasti järjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi. Suomen Yrittäjät esittää, että • Hallinnossa käynnistetään tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva eri aluekehitysinstrumenttien keskinäisestä tehokkuudesta silmälläpitäen erityisesti valmistautumista v. 2006 jälkeen syntyvään uuteen tilanteeseen.

7. 7 (10) Suomen Yrittäjät esittää, että • Tavoitteeksi julkisen rahoituksen kanavoinnissa asetetaan pk-sektorin osuuden nostaminen EU-maiden keskitason yläpuolelle. Tehdään vertaileva selvitys Suomen ja Ruotsin hankevalmistelusta ja omaksutaan Suomeen joustavimmat ja parhaat valmistelukäytännöt. • Kansallisessa budjetissa pk-yritysten investointitukiin varataan tarpeen suuruiset määrärahat. • Julkisen teknologiarahoituksen edellytyksiä seurataan jatkuvasti ja pyritään TEKESin aluetoimintoja edelleen vahvistamalla siihen, että TEKESin rahoituksesta mahdollisimman suuri osa olisi käytettävissä maakuntien pk-yritysten hankkeisiin.

8. 8 (10) 6.Yhteistyötä alueellisten toimijoiden kesken lisättävä Päävastuu aluekehityksestä ja alueellisesta yhteistyöstä on alueilla itsellään. On entistäkin tärkeämpää, että kaikki toimijat saadaan tekemään aktiivista yhteistyötä alueen kehityksen edistämiseksi. Suomen Yrittäjät esittää, että • Alueellista koulutusyhteistyötä tiivistetään erityisesti pk-yritysten, oppilaitosten ja kuntien välillä. Tärkeä painopistealue tässä työssä on ammatillisen koulutuksen ja työvoimatarpeiden ennakointi. • Alueellisten toimijoiden yhteistyön taso ja yhteistyökäytännöt käydään järjestelmällisesti läpi ja sovitaan niiden tiivistämisestä sekä kehittämisestä. • Hallitus seuraa osaamis- ja aluekeskusten resurssien riittävyyttä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin niiden vahvistamiseksi.

9. 9 (10) 7. Infrastruktuurin tasosta huolehdittava Perusinfrastruktuuri on pidettävä kunnossa, ja valtion on osallistuttava tietoliikenneyhteyksien luomiseen aktiivisesti. Kuntien peruspalveluiden ylläpitäminen edellyttää palvelurakenteiden strategista uudistamista yhteistyössä muiden kuntien ja alueen yritysten kanssa. Suomen Yrittäjät esittää, että • Perusinfrastruktuurin toimivuudesta pidetään huolta muun muassa varmistamalla toimivien tietoliikenneyhteyksien saaminen koko maahan. Tämä edellyttää toimenpideohjelmaa, jossa sitoudutaan selkeisiin aikatauluihin. • Kuljetustukea koskevat säännökset uudistetaan siten, että korvattavat kustannukset määräytyvät samalla tavoin kuin Ruotsissa eli myös ostorahdit tulisivat tuen piiriin ja järjestelmä säädetään olemaan voimassa pitempään kuin yhden tai kahden vuoden jaksoissa.

10. 10 (10) Suomen Yrittäjät esittää, että • Vähennyskelpoisten työmatkakustannusten yläraja poistetaan. • Kunnallisten peruspalveluiden tarjonta turvataan muun muassa seutukuntatasoista yhteistyötä tehostamalla. Yritykset on otettava aktiivisiksi osapuoliksi seutukunnalliseen yhteistyöhön. Mahdollistetaan yhteisöveron tuoton seutukunnittainen jakaminen. • Kaikki kunnat luovat yhteistyössä yrittäjäyhdistysten kanssa elinkeinopoliittisen ohjelman. • Luodaan strategiamalleja kunnille peruspalveluiden kehittämiseksi ja yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.