460 likes | 596 Views
HISTORIALLISTEN ALUEIDEN JA RAKENNUSTEN ESTEETTÖMYYS - kokemuksia Louhisaaresta ja Suomenlinnasta. ESTEETTÖMYYDESTÄ. Esteettömyys on saavutettavuutta, tasavertaisia toimimismahdollisuuksia Kaikkien etu, mutta toisille toimimisen ehdoton edellytys Olennainen osa hyvin toimivaa yhteiskuntaa.
E N D
HISTORIALLISTEN ALUEIDEN JA RAKENNUSTEN ESTEETTÖMYYS - kokemuksia Louhisaaresta ja Suomenlinnasta
ESTEETTÖMYYDESTÄ • Esteettömyys on saavutettavuutta, tasavertaisia toimimismahdollisuuksia • Kaikkien etu, mutta toisille toimimisen ehdoton edellytys • Olennainen osa hyvin toimivaa yhteiskuntaa
Haasteellisinta esteettömyys on historiallisten alueiden ja rakennusten kohdalla
Minne tarvitsee päästä? • Tarvitseeko kaikkialle päästä? • Minne sitten ei tarvitse päästä? Ja miksi? • Kuka tekee valinnan? • Minkä arvoinen on nähtävyys, jonne ei pääse?
RAKENNUSSUOJELU ja ESTEETTÖMYYS • Rakennussuojelu ja esteettömyys ovat molemmat näkökantoja • Tavoitteena molempien näkökantojen kannalta toimivin ratkaisu • Esteettömyyden vaatimukset ovat lähes samanlaisia, kohteesta riippumatta • Valmiita standardiratkaisuja ei ole
LOUHISAARI Kuva: Museovirasto
Louhisaaren kartanolinnaAskainen • nykyinen päärakennus ja sivurakennukset v. 1653- 1655 • päärakennuksessa kolme kerrosta sekä holvattu kellarikerros • Louhisaaressa kivirakennus luultavasti jo 1500-luvun puolivälissä
Kuva: Museovirasto nykytilanne Kuva: Museovirasto
Nykytilanne • ei esteetöntä sisäänkäyntiä • saavutettavuuden parantamiseksi on käytössä irrallinen metalliluiska, joka on tarvittaessa koottu pääovelle (kokoaminen / käyttö hankalaa) • sisätiloissa irrallinen kynnysluiska (ensimmäinen kerros)
esteettömyyskartoitus tehty: kartoituksessa huomioitu eri käyttäjä-ryhmien tarpeet(Kulttuuria kaikille / Sari Salovaara) • esteettömän sisäänkäynnin suunnittelussa korostuvat liikkumisesteisten tarpeet Kuva: Museovirasto
Tavoite Tavoitteena on tutkia erilaisia vaihtoehtoja Louhisaaren kartanolinnan saavutettavuuden parantamiseksi ja esteettömän sisäänkäynnin järjestämiseksi.
PÄÄSISÄÄNKÄYNTI + kaikki saapuisivat samasta ovesta + korkeusero maanpinnan ja lattian välillä on pääovella pienempi kuin sivuovella • särkee julkisivun symmetrian ja tuo vieraan elementin kunniapihalle • näkyy tarkasteltaessa kunniapihaa lähestymissuunnasta • nykyistä porrasta muutettava, jotta oven eteen saadaan tarvittava tila pyörätuolilla liikkumista varten (1500 mm) ennen varsinaisen luiskan alkamista
SIVUOVI • + ei näy suoraan kunniapihalle • + luonteva lähestymissuunta ajatellen suunniteltuja liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja • + mahdollisuus muokata maanpinnan korkeutta, rakentaa luiskan sijaan loivasti nouseva ”polku” ovelle • - pääovea suurempi korkeusero • korkeusero ratkaistava myös sisätiloissa • eri reitti kuin muille museovieraille (lipunmyynti, näyttelykierto)
SUUNNITELMA lähtökohtia (sivuovi): • tasoeron ratkaiseminen sekä ulkona, että sisällä • suunnittelun lähtökohtana alkuperäisten rakenteiden säilyttäminen • esteettömyyden vaatimukset sisäänkäynnille
ULKONA • tasoero ratkaistaan maanpinnan muokkaamisella • lopullinen kaltevuus max. 1:20 • oven eteen tasainen, kovapintainen alue (1500 x 1500 mm), joka ei saa olla märkänäkään liukas SIVUOVI
SISÄLLÄ • sisätiloissa kynnyksen ja lattiapinnan välinen tasoero ratkaistaan puurakenteisella luiskalla • luiskan kaltevuus max.1:12,5 • huomioitavaa mm. pyörätuolin vaatima mitoitus, ovien aukeaminen SIVUOVI
LUISKA • sisätilan tasoeron ratkaiseminen luiskan avulla vie tilallisesti lähes koko eteistilan • luiska osaksi kiinteää sisustusta (naulakoita), mutta rakenteellisesti irrallisena (hankaluutena mm. liikkumisen aiheuttamat äänet)
OVIAUKON MUUTOSTYÖT • mikäli kynnys ja oviaukon alapuoleinen osuus harmaakiviperustuksesta saadaan purkaa, voidaan huonetilaan saapua ulkotilasta suoraan tasossa • tämä edellyttää myös oven uusimista / ovilevyn jatkamista, mutta näin vältytään luiskan vaatimilta rakennelmilta sisätilassa sekä suuremmilta maanpinnan muokkauksilta ulkona
Liikkumisesteisten autopaikan sijoittaminen uuden esteettömän sisäänkäynnin yhteyteen
ESTEETÖN KULKUREITTI portti kunniapiha kiveys sivurakennus päärakennus portti hiekkatie kivimuuri LE-AP pensaita LUONNOS
ESTEETÖN KULKUREITTI • pituuskallistus enintään 1:20 (vain pienellä osalla matkaa) • pinta kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton (esim. kivituhka) • leveys vähintään 1800 mm, jotta kaksi pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä voivat ohittaa toisensa
SUOMENLINNA • Ruotsin vallan aikainen merilinnoitus ja saaristolaivaston tukikohta • Linnoitus kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon • Suomenlinnaa hallinnoi opetusministeriön alainen virasto, Suomenlinnan hoitokunta • Rakennuskanta peräisin pääosin 1700-luvun loppupuolelta
TAVOITE • Löytää liikkumisesteisille parhaimmat kulkureitit • Kartoittaa nykytilanne esteettömyyden osalta valituissa (julkisissa) rakennuksissa • Listata esteettömyyden kehittämisehdotuksia (pienet muutostyöt, laajemmat hankkeet)
KULKUREITIT • Maastonmuodot • Kulkuväylän pintamateriaali • Opastus • Kartta pääpyörätuolireitistä: etäisyydet, pintamateriaalit, jyrkkyydet • Näköalapaikat
KARTOITETUT RAKENNUKSET • Viaporin visiitti (retkeilymaja) • Suomenlinnan kirjasto • Sotamuseo (Maneesi) • Suomenlinnan kirkko • Lelumuseo • Kuntomaneesi (kuntosalitilat) • Cafe Bar Valimo (+ vierasvenesataman pesutilat) • Tullimuseo • Kesäteatteri • Kahvila Piper • Ravintola Walhalla
YLEISIMPIÄ KEHITTÄMISKOHTEITA • Esteettömän sisäänkäynnin järjestäminen (luiskat, kaiteet) • Inva-wc:n varustuksen parantaminen • Pienten tasoerojen luiskaaminen sisätiloissa
Kiitos ! Niina Kilpelä niina.kilpela@kynnys.fi puh. (09) 6850 1127