Oliko ennen kaikki paremmin ? Karjanhoidon ja eläinkäsitysten muutoksia tutkimassa

1. Oliko ennen kaikki paremmin? Karjanhoidon ja eläinkäsitysten muutoksia tutkimassa Eläintutkimuspäivät 25.-26.4.2013, Turku FT Taija Kaarlenkaski Itä-Suomen yliopisto, perinteentutkimus taija.kaarlenkaski@uef.fi

2. Post doc -tutkimus • Karjanhoidon muutokset Suomessa 1800-luvun lopulta 2000-luvulle ja niiden vaikutukset ihmisten ja eläinten suhteisiin • Taustalla väitöskirja (2012): Kertomuksia lehmästä. Tutkimus ihmisen ja kotieläimen kulttuurisen suhteen rakentumisesta. Kultaneito IX. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura.

3. Kysymyksiä • Millaisissa olosuhteissa naudat elivät 1800–1900-lukujen vaihteessa ja miten niitä hoidettiin • Mitä eläinsuhteissa tapahtuu työn koneistuessa ja eläinmäärien kasvaessa • Miten käsitykset lehmistä, karjanhoidon sukupuolittuneesta työnjaosta ja työn ruumiillisuudesta rakentuvat erilaisista lähtökohdista ja eri aikoina tuotetuissa aineistoissa

4. Kolme ajanjaksoa • n. 1870-luvulta 1920-luvulle • Aineistoina perinneaineistot, kansankuvaukset, karjanhoito-oppaat, mahdollisesti sanomalehtikirjoitukset • 1950-luvulta 1970-luvulle • Aineistoina karjanhoitoalan ammattilehdet, Museoviraston Muuttuva maatalous -kysely (1992) • 2000-luku • Aineistoina karjanhoitoalan ammattilehdet, karjanhoitajien haastattelut ja mahdollisesti havainnointi yli 60 lehmän tiloilla

5. Teoreettiset ja metodiset lähtökohdat • Posthumanistinen ajattelu • Ihmistä ei nähdä muusta maailmasta erillisenä tai sen keskipisteenä • luonnon ja kulttuurin rajan kyseenalaistaminen, merkitysten materiaalis-semioottinen rakentuminen • myös materiaaliset ja teknologiset seikat määrittävät ihmistä ja ovat vaikuttaneet ihmisen kehitykseen • Monilajiset yhteisöt • Keskeisiä käsitteitä sukupuoli, ruumis ja tunne • Sisällönanalyysi ja narratiivinen tutkimus

6. Ennen kaikki oli paremmin? • ”Djuren hade det visserligen fysiskt sämre, t ex var det knappt med mat ibland. Men de förde ett mera omväxlande liv oc hade mera att göra med de kvinnor som skötte dem.” (Österman 1986, 76.) • ”Kotieläimet ovat olleet luontaistalouden aikaan elämänkumppaneita ja ystäviä, joille haluttiin antaa hyvä elämä. […] Tosin on syytä muistaa, että luontaistalouden aikaan […] eläimet saattoivat joutua näkemään talvella nälkää.” (Suutala 2008, 26.)

7. Fanny Jaakkola länsisuomen lehmän kanssa 1930-luvulla Somerolla, Koishuhta. (Kuva: Suomen virtuaaliammattikorkea- koulu) Karjasuojat olivat ennenvanhaan toisin paikoin suorastaan kurjat. Navetan harvat, rääsyillä tukitut akkunat eivät päästäneet valoa navettaan juuri ollenkaan. Paksu kostea lika peitti lattian ja navetassa oli raskas ja pistävä ilma. Märkinä ja likaisina, karva pörrössä, värjöttivät siellä lehmät […]. Lehmän puhdistamista ei ymmärretty tarpeelliseksi. (Karjataikojen keruukilpailu, 1961. Rantsila.)

8. Alustavia huomioita • Taustalla uudistukset maataloudessa 1800-luvun lopulla • Painopiste viljanviljelystä lypsykarjatalouteen • Karjanhoito-oppaat: valistava asenne • Parannettavaa erityisesti ruokinnassa ja puhtaudessa; säännöllisyyden korostaminen kaikessa toiminnassa • Ohjeita myös eläinten kohteluun Lehmä on tosin järjetöin luonto-kappale; kuitenkin woipi se eroittaa hellän hoitajansa muista. Hywänä pitäjällensä on hän kesy ja taipuwainen, antaen myös huokeasti ja tarkkaan maitonsa; jota wastaan se pakenee ja pelkää semmoista, joka häntä kiusaa ja rääkkää. Lyöntiä on lehmä arempi kuin mitkään muut talon eläimet. Senwuoksi pitää karjakon olla aina hellä ja ystäwällinen karjallensa, ahkerasti ja huolellisesti hoitaa niitä. (Sakari Sakarinpoika 1865: Lyhykäisiä osoituksia Suomen emännille, s. 24)

9. Alustavia huomioita • Hyvinvointi-käsite • Käsitämme helposti miten lehmiemme hyvinwointi ja sen mukaan tuotanto on riippuwa, ei ainoastaan ruokinnasta, waan kaikista muistakin ulkonaisista seikoista, kuten: olopaikasta, walosta, ilman laadusta, lämmöstä, liikunnasta, lewostay.m. Karjanhoidon kannattawaisuuswaatiisentähden ehdottomasti että woimme lehmillemme tarjota mahdollisimman edulliset olot kaikissa näissä suhteissa. […] • Eläinten hyvinwoinnin kannalta on kohtuullinen liikunto ehdottoman tarpeellinen. Onhan luonnotonta että pakoitamme eläimiä, jotka owatwapaiksi luotuja, 8–9 kuukautta wuodessa seisomaan miltei ilman minkäänlaista liikuntoa. Kohtuullinen liikunto raittiissa ilmassa wilkastuttaawerenkiertoa ja hengitystä, sekä koko ruumiin aineenwaihdosta. (Nylander, Hannes 1907: Ohjeita karjataloudessa pienviljelijöille II: Lehmien ruokinta ja hoito, s. 35, 40.)

10. Lasken lehmän leholle, Maidonantajan aholle, Hatasarvenhaavikolle, Kourusarven koivikolle. (Karjataikojen keruukilpailu, 1961. Kiuruvesi.) Emännän piti mennä edellä laitumelle, valkeassa huivissa ja käsineissä ja siellä suurimman puun juurella lukea loitsu: ”Metsän herra, Maan kuningas, kun katsot kartanostas, anna rauha raavahille. Pane suitset sutten suuhun, karhut rautakahleisiin, sontajaloille sovinto.” (Karjataikojen keruukilpailu, 1961. Rantsila.) Kuva: Kustaa Vilkuna 1930 (Museovirasto)