Uskonto, uskonnottomuus ja katsomuksellinen kyvykkyys – yhteisöllinen ja yksilöllinen taso

1. Uskonto, uskonnottomuus ja katsomuksellinen kyvykkyys – yhteisöllinen ja yksilöllinen taso Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

2. Uskonnollisen ja uskonnottoman kysymyksenasettelun tasoja • Epistemologinen eli tieto-opillinen • Ontologinen: kysymys siitä, mitä on olemassa • Yhteisöllinen taso (ydinkäsite pyhyys) • Yksilöllinen taso (ydinkäsite spiritualiteetti) • Kaksi ensimmäistä käsitelty ppt:llä Eurooppalainen uskonnoton aateperintö

3. Uskonto ja yhteisö • Pyhyys ja yhteisölliskulttuurinen taso • E. Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot (1912): Pyhä = yhteisöä itseään edustava perustava symboli ja kaiken symbolismin ja yhteisöllisyyden perusta →uskonto on yhteisöllistä • Pyhän ja profaanin ero, pyhä rajakäsitteenäV. Anttonen: Ihmisen ja maan rajat. Pyhä kulttuurisena kulttuurisena kategoriana. (1996) • Pyhän ja saastaisen suhde: Smith, Robertson W. (Lectures on the Religion of the Semites, 1889), tabun käsitteen laajeneminenArppe, T. Pyhäin jäännökset (1992), Pyhä ja kirottu (2000); Agamben, G. Homo Sacer (1995)

4. Pyhyyden käsitteen monimielisyys • Ongelman muodostaa pyhyyden käsitteen venyminen: • toisaalta uskonnollisesti ajattelevat esittävät, että kaikille jokin on pyhää • toisaalta pyhyys on selvästi uskonnollinen käsite • Esitetään (piilevästi), että joko • kaikki oikeasti (tietämättäänkin) ovat uskonnollisia (homo religiosus -teesi) • kaikkien pitäisi olla uskonnollisia • Tämä on perustuslain ja kansainvälisten uskonnonvapaus asiakirjojen vastainen kanta.

5. Uskonto ja yhteisö 2:Lukion OPS-perusteet 2003, Ev.-lut. uskonto 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana • ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan • saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen • tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta • oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

6. Uskonto ja yksilö • Lähtökohta lähinnä protestanttiselle kristinuskolle ominainen • Spiritualiteetti • Yksilöllinen lähestymistapa, jolla yritetään välttää edellisten ongelmat • Englannin opetussuunnitelmien yksi ulottuvuus • uskonnolliset kokemukset, herkkyys ym. • Opetuksen tavoitteeksi uskonnollinen kompetenssi (kyvykkyys) • monipuolinen tieto uskonnoista • uskontojen lukutaito • uskonnollinen herkkyys

7. Uskonnottomuus ja yksilö • Voi olla rekisterin tila (väestörekisteri), vakaumus, uskonnollisen kokemuksen (hallusinaatioiden?) puutetta tai jopa välinpitämättömyyttä • Agnostismi, ateismi ja toivo • Knuuttila: ateismi ja usko epäsymmetrisiä suhteessa agnostismiin, koska uskonnollinen usko voi perustua agnostismiin + toivoon, mutta ateismi ei ainakaan käytännössä näytä niin tekevän • Uskonnottomuus puutteena on hyväksyttävä ja sivistynyt vaihtoehto! Entä välinpitämättömyytenä? • Ongelma: spiritualiteetti liudentaa ontologisen ja kulttuuris-yhteisöllisen tason, mutta sisältää helposti tietyn uskonto-myönteisen piilonäkemyksen siitä.

8. Uskonnollisuus, Suomi ja koulu • Uskonnonvapaus • juridinen ja moraalinen →uskonnottomuus on hyväksyttävä suhtautumistapa • kouluopetus ei voi tähdätä uskonnollisuuden lisäämiseen • Muita ulottuvuuksia, joita koulun ei tule lisätä: • sukupuolisuus • kilpailullisuus →Eri ulottuvuuksien kyvykkyyden lisääntyminen ei voi olla oman suuntautumisen muuttamista vaan sen syvempää ymmärtämistä ja hyväksymistä • Katsomuksellisessa kehityksessä 1. persoonan näkökulma • ET:ssä tarkasteltava kehityspohja on uskonnoton • mikä se on uskontotiedossa?

9. Katsomuksellinen kyvykkyys • Ymmärtää oman katsomuksensa sitoumuksineen ja jännitteineen • identiteetin rakentaminen • pohdinnan herättäminen • itsekritiikki • Tuntee muita ajattelutapoja • katsomuksellinen yleissivistys • moninaisuuden hyväksyminen → • Suvaitsevaisuus • Ei uskonnolle (lähtökohtaisesti) ominainen asenne • Suvaitsevaisuuden 2-jakoisuus: oma kanta + muiden kantojen hyväksyttävyys (vrt. demokratia: oma mielipide oikea, mutta myös enemmistön (omasta poikkeavakin) mielipide oikea).

10. Oppimístavoitteet saavuttanut oppilas • Uskonnoton kyvykkyys(laaja yleissivistys, herkkyys uskonnollisten kokemusten kritiikille) Oppimaton oppilas • Uskonnollinen kyvykkyys(laaja yleissivistys, herkkyys uskonnollisille kokemuksille) Ulottuvuus, jossa uskonnollisuus ja uskonnottomuus kohtaavat