” Mitä voimme tehdä rajaseutujen hyväksi” 3.12. 2003 Suomussalmi

1. Johtaja Pentti Malinen Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus ”Mitä voimme tehdä rajaseutujen hyväksi”3.12. 2003 Suomussalmi

2. Rajaseutujen kehittämistä tulee tarkastella kahden kysymyksen kautta: • Mitä voimme ja • mitä haluamme tehdä rajaseudun hyväksi? • On siis toisaalta kyse keinoista, millä kehitykseen voi vaikuttaa; toisaalta on kyse tahdosta ja niihin liittyen arvoista eli miten tärkeänä pidämme rajaseutujen kehittämistä. RAJASEUTUJEN KEHITTÄMISEN HAASTEET: ASIAT JA ARVOT

3. hallinnollinen raja hidastaa, vähentää tai estää vuoro-vaikutusta rajantakaisille alueille • eri rajojen luonne voi olla hyvin erilainen: • maa- ja merirajat • avoimet ja suljetut rajat • rajojen vaikutusta voivat lisätä erilaiset kulttuuriset ym. lisätekijät, jotka heikentävät vuorovaikutusmahdollisuuksia RURAL STUDIES OSA 2: Syrjäisyys Rajasijainti

4. Kehityksen haasteet ja ratkaisut tulevat toisaalta alueelta itseltään ja toisaalta alueen ulkopuolelta. Yhteiskunnalliset muutosaallot tapahtuvat nykyisin entistä globaaleimpina eli maailmanlaajuisina; alueilla voimme lähinnä pyrkiä ennakoimaan niitä varautumalla uhkiin ja tunnistamalla itsellemme sopivia uusia mahdollisuuksia. Alueen sisäiset muutoshaasteet liittyvät yhteisöjemme väestölliseen, elinkeinolliseen ja henkiseen muutokseen. Haasteet ja ratkaisut: sisäiset ja ulkoiset

5. Syrjäisen alueen ulkoisia haasteita

6. Sisäinen haaste: ikärakenteen muutos

7. Kehittämistoimenpiteet vastaamaan tilannetta: • tarvitaan aikaisempaa realistisempaa tilannearviota alueen kehityksen kuvasta ja mahdollisuuksista • tarvitaan aikaisempaa tehokkaampi ja vaikuttavampi – eli syvällisempiä – keinoja kehityksen edistämiseen • tarvitaan aikaisempaa selkeämpää ja vahvempaa tahtoa – arvoja ja asenteita – kehityksen ja sen vaatimien valintojen tueksi. Rajaseutujen kehittämisen teesit

8. 1. Poliittisen tason linjaukset 1.1 Makropolitiikka Koska alueiden oma kehittämispotentiaali ei riitä nopeaan suunnanmuutokseen, tarvitaan hajautettua kehitystä tukevia päätöksiä, joista osa muistuttaa ”vanhaa” kehitysaluepolitiikkaa terävöitettynä. 2. Ohjelmaperusteinen aluekehittäminen: strategiset valinnat kunkin alueen erityisominaisuuksia painottaen 2.1 Metsästrategia Tavoitteena on syrjäisen maaseudun keskeisten resurssien, uusiutuvien luon-nonvarojen, metsän tarjoamien mahdollisuuksien monipuolinen käyttöönotto ja tuotteiden mahdollisimman korkea jalostusaste paikallisesti tuotettuna. 2.2 Bioenergia-strategia Tavoitteena on toteuttaa metsien monipuolista käyttöä lisäämällä Suomen oloissa luontaisimman uusiutuvan energialähteen, puun, järkevää hyödyntämistä. Syrjäisen maaseudun teemaryhmän näkemys kehittämislinjoiksi

9. 2.3 Alueellinen maatalousstrategia Tavoitteena on maatalouden ja elintarvikeketjun alueellisen toiminnan turvaaminen varsinkin sellaisissa syrjäisen alueen maakunnissa ja seutukunnissa, missä taloudellinen (tuotannon arvo ja työpaikat) riippuvuus elintarvikeketjusta on merkittävän korkea. 2.4 Erikoistuote- ja osaamisstrategia Tavoite on mahdollistaa pien- ja mikroyrittäjyys sekä itsensä työllistäminen syrjäisillä alueilla. 2.5 Luonto- ja maisemastrategia Tavoitteena on syrjäisen maaseudun luonnonympäristön monipuolinen ja kestävän kehityksen mukainen hoito ja hyödyntäminen. 2.6 Asumis- ja vetovoimastrategia Tavoitteena on turvata kansalaisille vapaa mahdollisuus valita arvostustensa mukainen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristö. 2.7 Hyvinvointistrategia Tavoitteena on tukea syrjäisimpien alueiden perus- ja hyvinvointipalvelujen säilyttämistä.

10. 3. Syrjäisyyden voittamisen erityiskeinot 3.1 Etäisyyksien lyhentäminen ja haittojen lievittäminen Tavoitteena on kaikin eri keinoin vähentää syrjäisyyden aiheuttamia toimintojen esteitä ja etäisyyskitkaa logistiikkaa, liikenneyhteyksiä sekä tietoliikennettä ja telematiikkaa hyväksi käyttäen. 4. Politiikan organisointi 4.1 Integroivaa politiikkaa tukevat hallintorakenteet Tavoitteena on yhdensuuntaistaa eri politiikkalohkojen toimenpiteitä. Maaseutupolitiikkaa toteutetaan silloin alueellisilla ja horisontaalisilla kehittämisohjelmilla, joita tukemaan tarvitaan omia hallinnollisia ratkaisuja. 4.2 Paikallisen kehittämisen vahvistaminen Tavoitteena on paikallistason vapausasteiden korostettu tukeminen ja siihen liittyvien uhkien torjunta.

11. koskee arvioitamme ja suunnitelmiamme, kehittämisen keinoja sekä tahdonmuodostusta; ”puheista pitää päästä tekoihin”. • En kuitenkaan tarkoita puhumisen lopettamista ja suoraa toimintaa, vaan • syvempää kehityksen pohdintaa ja syiden ymmärtämistä, • riittävää kärsivällisyyttä löytää ja toteuttaa keinot, jotka hitaasti mutta varmasti tuovat aitoa muutosta kehitykseen sekä • uskoa itseemme ja tekemiseemme. Laadullinen suunnanmuutos aluekehittämiseen välttämätön!

12. Palaute osoitteella Pentti.Malinen@oulu.fi p. 08-6324800 tai 040-5552878 f. 08-6324820 http://www.kake.oulu.fi/ KIITOS !