ALUEKEHITYS TASA-ARVON NÄKÖKULMASTA

1. ALUEKEHITYS TASA-ARVON NÄKÖKULMASTA Tampere 28.11 2006 Margita Lukkarinen Concordia Oy

2. ALUEIDEN KEHITTÄMINEN • Aluepolitiikan tavoitteena on kehittää koko Suomea alueellisesti tasapainoiseksi • Kansallinen ja EU:n aluepolitiikka muodostavat yhteistyökokonaisuuden • Yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita jotka ovat kehitykseltään heikompia

3. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisen aluepolitiikan avulla sekä porrastamalla aluepoliittisia yritystukia kansallisen tukialuejaon mukaisesti

4. Aluekehitystä tukevat ohjelmat • Kansalliset ohjelmat - aluekeskusohjelma, maaseutu- politiikan kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma, saaristo- ohjelma, kaupunkiohjelma • EU-ohjelmat -EAKR Tav 1 Itä- ja Pohjois Suomi, Tav 2 Etelä- ja Länsi Suomi, • Yhteisöaloitteet Interreg ja Urban

5. Ohjelmaperusteista toimintaa • Mikä ei ole ohjelmaan kirjoitettu, sitä ei rahoiteta • Sukupuolten välinen tasa-arvo tunnustettu eurooppalaisella tasolla, osittain kansallisella tasolla • Siellä missä aluepolitiikkaa toteutetaan, sitä ei välttämättä tunnisteta

6. Sukupuoliherkkä aluekehittäminen • Kolme näkökulmaa aluekehittämiseen: * tasa-arvonäkökulma * naisnäkökulma * sukupuolinäkökulma • ”patriarkaalinen näkökulma” (Horelli)

7. TASA-ARVONÄKÖKULMA • Tasa-arvoiset oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet naisille osallistua suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin

8. NAISNÄKÖKULMA • Ei hylkää tasa-arvoisia oikeuksia ja julkisia rakenteita, mutta keskittyy suunnitteluun ja kehittämiseen, innovatiivisuuden erilaisuuteen, jonka naiset miehistä poiketen ja keskinäisillä eroillaan antavat kehittämistyöhön

9. SUKUPUOLINÄKÖKULMA • (gender prespective; gender= sosiaalinen sukupuoli) • Kahden edellä mainitun synteesi • Lähtökohtana ovat vaihtuvat kontekstit kehittämistyöhön miehillä ja naisilla • Ei mielekästä arvioida tai suunnitella yleispätevien arvojen perusteella

10. Ekologiset, taloudelliset, sosiokulttuuriset ja poliittiset tilanteet vaihtelevat alueittain ja historiallisesti • Naisten erilaiset tiedot relevantteja lähtökohtia uuden tiedon tuottamiseen • Huomioi naisten ja miesten erilaiset roolit, käytettävissä olevat voimavarat, naisten ja miesten intressit sekä käytännössä että strategioissa.

11. SUKUPUOLINÄKÖKULMA - KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI • Iiris Jurvansuun toimintatutkimus: ”Naisenergian hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä” • ”Naisnäkökulmaa aluekehittämiseen ja ohjelmatyöhön Kokkolanseudun tavoite 2-alueella” • TODELLISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ VOIDAAN TEHDÄ VAIN REALISTISEN TILANNEMÄÄRITYKSEN POHJALTA

12. K-P:N NAISTEN TARINA • Naisverkosto ”Keski-Pohjanmaan Naiskomissio” syntyi 1994 • Tarve saada naiset mukaan maakunnan aluekehitysohjelmiin • Jatko omatoimisissa työryhmissä • ”Nainen Keski-Pohjanmaan kehittäjänä ja voimavarana” • 5 hanketta innolla ja vapaaehtoisvoimin

13. Sateenvarjohankkeen sijasta päivävarjohanke! • Toimintaa naisille ominaisilla tavoilla: yhdessä, osallistuen, iloisella yhteistyömielellä, arkipäiväisesti, ymmärrettävästi. • 3 elinkeinojen kehittämisprojektia käynnistettiin + Osuuskunta Naisten Talo

14. KUKA KANNATTAA? • Useita syitä olla kannattamatta: ei sovi ohjelmaan, väärä ohjelma, kuuluu oikeastaan toiseen ohjelmaan tai toisen rahoitttajan piiriin. • Luukutusta, ei halua kirjoittaa sisään edes ohjelmiin • OIKEA VASTAUS: ei kukaan!!!

15. EU NAISEN PARAS YSTÄVÄ? • Yhteisöaloitteen kautta tavoitteisiin • Employment NOW/DEVOTE hanke: Kehitystä Naisten ehdoin - Avainnaiset koulutus - Neuvojanaiset koulutus - 3 resurssikeskuksen perustaminen - toimintatutkimus ”Kehitystä naisten ehdoin”

16. Kolmen maakunnan liiton, 4 ministeriön ja kolmen naisverkoston hanke, 12,7 milj.mk • Poikkeuksellisen hyvät, mitattavat tulokset • Uusia hankkeita, verkostoja, kv yhteyksiä • Asiantuntijoiksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla

17. NOPEASTI OHI MENEVÄ ILMIÖ • ”Uutta työtä naisille” tav. 2 alueella • NKPK-hanke kutistui ”Yrittävä Nainen” projektiksi • Käsittely kesti 2 vuotta • Sama hanke sai rahoituksen kolmessa kuukaudessa Kymenlaaksossa • Projektit loppuivat – naisten tarpeet jäivät

18. NAISET PAIKALLISSESSA KEHITTÄMISTYÖSSÄ • Prosessi on tärkeämpi kuin tulos • Paikallisstrategioita toteutetaan pienillä projekteilla • Naiset haluavat avoimuutta ja läpinäkyvyyttä • Naiset toivovat joustavuutta ja herkkyyttä • Rakenteiden on kunnioitettava ympäristöä ja perinteitä • Keskityttävä spontaaisuuteen muodollisuuden sijasta

19. OSALLISUUS JA VIESTINTÄ • Uudet areenat huomioivat naisten arjen • Osallistavia viestintämenetelmiä • Toimijat kutsutaan prosesseihin missä tietoa voidaan jakaa innovatiivisella tavalla • Aika, paikka ja tavat/välineet ovat tärkeässä asemassa • Konsultointia, kuulemistilaisuuksia

20. Strategioiden laatimista, kommentointia (ei tarvitse pyytää lupaa!) • Viestintää palveluista, koulutuksesta, työpaikoista, päätöksentekoon osallistumisen mahdollisuuksista • Viestintä voi myös syrjäyttää

21. Paikallistason voimaantuminen tehostaa kansallisen tason toimintaa • Vahvistaa demokratiaa, tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta

22. KUKA PÄÄTTÄÄ? • Kuntien valitsemat maakunnalliset päättäjät • Asemansa perusteella eri valmisteluryhmissä istuvat • Rakenteisiin voi vaikuttaa lisäämällä paikkoja naisille • Naisteemaryhmät maakuntiin, naisten yhteenliittymiltä lausuntoja, kutsut kuulemistilaisuuksiin

23. ARVIOINTI • Pohjois-Suomen tav.1 ohjelma • Toimintaympäristön muutos on vähäinen sukupuolinäkökulmasta • Ohjelman rakenne, sisältö ja kohdentaminen kohtalaisesti valtavirtaistetuja • 12 % syntyneistä hankkeista tasa-arvohankkeita

24. TA-hankkeet kohdentuvat työmarkkinatoimiin • Hankkeiden tasa-arvotoimet ja –toimintatavat ovat vähäisiä • Hankkeiden tasa-arvotulokset ja –vaikutukset lähinnä laadullisia • Tärkein tulos naisten verkostoituminen

25. Hankevalinnassa huomio sukupuoliherkkyyteen • Tietoa tasa-arvosta päättäjille • Hankerekistereissä puutteita, seuranta vaikeutuu • Paremmat indikaattorit tulosten arviontia varten • Toimenpiteiden linkittäminen kansalliseen työ- ja tasa-arvopolitiikkaan

26. Hankkeita voi tilata • Rakenteita voi luoda • Tasa-arvoisuuteen voi kannustaa • Strategia voi olla käänteinen • Muutos saadaan aikaan tekemällä – ei puhumalla!

27. KIITOS!