Tutkimus

1. Tutkimus • Tutkimuksen otsikko: Ohuet pääomat, paksut hännät ja pankkikriisi

2. Esitelmänsisällys • Tutkimuksen taustat • Pankkien ohuet pääomat • Aineistotutkimuksen yhteenveto • Hajauttamisen tehokkuus ja häntäriski • Pankin kokonaisriski ja -pääomitus • Tutkimukseni näkökulmia kuinka mitata riski - ja pääomitustasoja • Lyhyt katselmointi pankkien riskin mittausmenetelmiin • Katse eteenpäin BASEL III • Kannustimet ja järjestelmälle tärkeiden pankkien sääntely • Lopuksi

3. Osio 1 • Tutkimuksen taustat

4. Tutkimuksentausta • Pankkikriisi herätti paljon keskustelua häntäriskistä ja pääoman riittävyydestä. Näiden välinen kytkös jäi kuitenkin useinvaille tarkkaa määritystä. • Tämän lisäksi Ilmiöt mystifioitiin usein voimakkaasti (fatalistinen kuva ilmiöstä ja ”mustan joutsenen siivet” ja ennustamattomuus, pankkien ”odottamattomat tappiot”). • -- > Tämä antoi selkeän tavoitteen ja kannustimen tutkia ilmiötä systemaattisesti.

5. Tutkimuksentausta • Kysyimmekö usein väärän kysymyksen yrittäessämme ymmärtää kriisiä? Kriisikeskusteluissa korostui usein kysymys kriisin ajankohdan ennustamisesta. Tai pikemminkin sen ennustamattomuudesta. • Häntäriskin ja pääomituksen kytköksen näkökulmasta tämä on toissijaista. Pankin pääoman tulee kattaa tappiot minä hetkenä hyvänsä!!

6. Tutkimuksentausta • Kriisin tulkinta: • Keskeiseksi nähtiin usein likviditeettiriski, kun pankin rahoittajat eivät uusineet lainojaan tai tekivät talletus /rahoitus paon. Mutta mikä oli johtanut tähän?  • velkamarkkinan ”jähmettyminen” johtui suurista kriisitappioista, joita pankit kärsivät tai pankkien odotettiin kärsivän

7. Tutkimuksentausta • Sääntelyn ja markkinoiden merkittävästi lisääntynyt luottamus matemaattisten mittausmenetelmien ”itsereguloivaan voimaan” ja itseohjautuvuuden oletukseen: • Basel 2 -tilastomatemaattisten mallien käyttö sääntelyssä lisääntyi merkittävästi (pääoman riskikalibrointi) • Tavoiteltiin pääomituksen ja riskin tasapainoa nojaamalla yhä enemmän matemaattisiin mittausmenetelmiin. • Käytetyt mittausmenetelmät hyvin homogeenisia (var, vol, covar, correl, normdist, historicalsim)

8. Tutkimuksentausta • Häntäriskin yhteiskunnalliset vaikutuksetkiinnostivat: • Jos lähdettiin liikkeelle siitä, että käsityksellämme kriisien häntäriskeistä oli ollut vaikutus pankkien ohueeseenpääomitukseen voitiin puhua yhteiskunnallisesti merkittävästä kysymyksestä talouden alalla. • Oli myös selvää että riskinjako pankin ja yhteiskunnan välillä oli merkittävässä epätasapainossa

9. Tutkimuksentausta • Häntäriskin ja kannustimien välillä oli selkeä linkki: • Oliko ongelma tappiosuojautumisen kannustimissa? • Tämäkö syynä epätasapainoiseen riskinjakoon pankkien ja yhteiskunnan välillä?

10. Tutkimuksentausta • Näistä teemoista muodostui tutkimuskysymys; löydämmekö merkittävää yhteyttä pankkien ohuen pääomituksen, paksujen häntien ja pankkikriisien välillä?

11. Osio 2 • Pankkien ohuet pääomat

12. Pankintasejapääomantarkoitus • Pankin taseen perusteet: Pankin velat D Pankin omistukset A Pankin pääoma E

13. Pankintasejapääomantarkoitus • Kirjanpidollisesta perusidentiteetistä: A-D=E voidaan todeta keskeinen peruslähtökohta pankin pääomalle • pääoma toimii tappiopuskurina, jotta pankin omistusten arvo A ei alita pankin velan arvoa D. • Onko E(A-D) <0? Odotusarvokin konkurssitilasta on keskeinen tärkeä pankin velkarahoittajien silmissä • Pankin pääomitus on keskeinen puskuri talletus/rahoittajapakojen estämiseksi • Mm. näistä syistä poikkeuksellisesti pankkisektorille on asetettu minimipääomastandardit

14. Pankinpääomasääntely • Keskeisin asetus pankkien pääoman saantelyssä on ollut 8 %:n minimipääomarajoite • Pankeilla tulee olla 8 % pääomaa riskipainotetuista omistuksista • Pankin omistusten riskiluokitukset ovat ulkoisten luottoluokittajien luokittelemat • Keskeiset pääomasääntelyn BASEL II tunnusluvut ovat: • Tämä konsepti riskikalibroidun pääomituksen keskiössä

15. Pankkienohuetpääomat • USA-pankkisektorin ohut, mutta sääntelyn sallima pääomitus

16. Pankkienohuetpääomat • EU-pankkisektorien ohut, mutta sääntelijän sallima pääomitus • Total equity / total assets of large EU banks (2011, %) (Liikanen 2012)

17. Pankkienohuetpääomat • luottoluokitusten alhaiset riskipainot ja pääoman riskikalibrointi painoivat pääomituksia • USA 57%, Aasia 51% ja EU 35% (IMF 2012) • RWA / Total assets of large EU banks (2011, in %) (Liikanen 2012)

18. Pankkienohuetpääomat - seuraukset • Kriisi johti merkittäviin pääomitusoperaatioihin USA:ssa ja Euroopassa. • Tämän lisäksi sektoria tuettiin likviditeetti-operaatioilla, roskalaina-ostoilla ja ylimääräisillä vakuuksilla • Operaatioiden perimmäinen syy oli pankkien riittämätön pääomitus kattamaan kriisitappioita

19. Osio 3 • Aineistotutkimuksen yhteenveto

20. Aineistotutkimus • Mikä on omistusten arvon potentiaali erkaantua merkittävästi odotusarvostaan? Tätä lähdin tutkimaan. Tärkeä ymmärtää yksittäisen position tasoltaaina koko pankin tasolle asti

21. Aineistotutkimus • Aineistotutkimuksen tavoitteena oli saada selkeä kuva pankin omistusten häntien tilastomatemaattisista ominaisuuksista • Omistusten suurimpien tappioiden ja häntäennusteiden luotettavuus on perustavanlaatuinen ehto sille: • että pankki kykenee arvioimaan riittävän pääoman varautumisen tason • että sääntelijä kykenee asettamaan minimipääomastandardit, jotka riittävät ehkäisemään sektorin kriisiytymisen ja järjestelmäriskin leviämisen.

22. Aineistotutkimus: mallien valinta

23. Aineistotutkimus • Keskeiset analyysityökalut: • Häntäarkistot ja häntien visualisointi, • Häntäominaisuuksien kannalta tärkeiden parametrien ennusteet, • Prosenttipistejakaumat ja • Mallien ennusteiden ”stressitestaus”

24. Aineistotutkimus • Yksittäisten positioiden häntäominaisuuksien tutkimus kohdistui osakeindekseihin, osakkeisiin, valuutta- ja vaihtokurssimarkkinoihin, hyödykemarkkinoihin ja korkosarjoihin. • Tavoite oli tutkia laajasti taloudellisia ympäristöjä, josta vetää yleisiä johtopäätöksiä taloudellisten ympäristöjen häntäominaisuuksiin.

25. Aineistotutkimus: tulokstenlyhytyhteenveto • Markkinat ovat poikkeuksetta merkittävän paksuhäntäisiä. Gaussin hypoteesi kaatui systemaattisesti kaikilla tutkituilla markkinoilla. • Normaali-jakauma aliarvioi tappiopotentiaalin usein yli 5 -kertaisesti. Tämä heikko perusta tappiosuojautumiselle • Keskihajonta ja varianssi eivät anna luotettavaa signaalia suurista tappioista. Näin keskimääräisen heilunnan mittaaminen ei välttämättä kerro position todellista tappiopotentiaalista

26. Aineistotutkimus: tulokstenlyhytyhteenveto • Kunkin malliperheen häntäparametrit indikoivat merkittävää paksuhäntäisyyttä systemaattisesti. • Paksuhäntäisissä malleissa merkittäviä eroja kyvyssä ennustaa/uudelleentuottaa taloudellisten ympäristöjen häntien ominaispiirteitä: • Korkeampien tunnuslukujen -jakauma (Cornish-Fisher) tuotti liian tasapaksun hännän. Pelkkä vinouden ja huipukkuuden tarkennus normaalijakaumaan ei hyvä malli. • Johnsonin-jakaumaei kyennyt uudelleentuottamaan taloudellisille ympäristöille kiihtyvää epälineaarisuutta hännässä. Näin ennuste aliarvioi usein potentiaalin. Algoritmi pohjainen kalibrointi helppokäyttöinen

27. Aineistotutkimus: tulokstenlyhytyhteenveto • Laplancen-jakaumakärsi samasta ongelmasta kuin Johnsonin-jakauma. Erkaantumisen kiihtyvyys kohti suurimpia tappioita jää usein mallista ulos. • T-jakauma toimi kohtuullisen hyvin, kuitenkin eri parametriennustetavat saattoivat antaa merkittävästi toisistaan eroavia vapausastelukuennusteita.

28. Aineistotutkimus: tulokstenlyhytyhteenveto • Paksuhäntäisissä malleissa merkittäviä eroja kyvyssä ennustaa/uudelleentuottaa taloudellisten ympäristöjen satunnaisia prosessien häntien ominaispiirteitä: • Levyn-jakauman parametriennusteiden perusteella kalibroidun mallin häntäennusteet olivat liian paksuhäntäisiä. Pienetkin parametriennustemuutokset aiheuttivat merkittäviä eroja suurimmista tappioista. Näin malli oli epästabiili ja ei suositeltava. • Fraktaali-jakauman häntäparametrin herkkyys erilaisille tappioille oli liian insensitiivinen. • Yleinen eksponentiaalinen -jakauma kärsi myös hännän kiihtyvän luonteen ymmärtämättömyydestä.

29. Aineistotutkimus: tulokstenlyhytyhteenveto • Yleinen Pareto -jakauma kykeni uudelleentuottamaan taloudellisten ympäristöjen häntäominaisuuden usein hyvinkin tarkasti. Malli herkkänä tunnusomaiselle epälineaariselle kiihtyvälle osalle. Mallin häntäparametri oli stabiili ja helppo kalibroida. Luotettavin ja sopivin malli taloudellisen ympäristön häntäriskin mallintamiseen • Keskeiset tulokset löytyvät gradun sivuilta 48-65. Häntäarkistot internetissä: http://mktutkimus.fi/tulosarkistot • Mallien häntäestimaattien laskeminen ja parametrien määrittäminen löytyy s. 39-45 ”stepbystep” - tyyliin

30. Osio 4 • hajauttamisen tehokkuus ja häntäriski

31. Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen • Keskeinen tutkimuskysymys oli jatkona aineistotutkimuksen tuloksille: • Jos markkinat, joilla pankki operoi ovat väistämättä paksuhäntäisiä, voiko syntyvän häntäriskin hajauttaa pois? • Eli voiko portfoliokin olla paksuhäntäinen?  Jos näin on, tulee pääomituksenkin olla tappiopotentiaalia vastaava

32. Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen • Tieteissä kaksi eriävää näkökantaa hajauttamisen tehokkuudesta ja tilastomatemaattisista tuloksista. • Perinteisen näkökannan mukaan suuret tappiot hajautuvat pois. Tämä perustuu keskeiseen raja-arvolauseen (Central LimitTheorem) matemaattiseen tulokseen. Tuloksena on normaalijakautunut portfolio, jonka riskin mittana oikeutetusti on keskihajonta ja varianssi. •  Näin pankin kohtaama tappiopotentiaali ja pääomitustarve olisi merkittävästi alhaisempi. • Toinen näkökulma hajautuksesta toteaa, että mikäli yksittäisten omistusten välillä voi olla monimuotoisia riippuvuuksia. Tällöin Gaussin jakauma voi olla hyvä approksimaatio vain keskiosasta, ei hännistä. •  Satunnaisen prosessin attraktiofunktio on paksuhäntäinen tappiopotentiaali ja näin pankin pääomitustarve merkittävästi korkeampi.

33. Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen • Tutkimuksen keskiöön nousee tuottojakauman häntäominaisuuden lisäksi kriisimarkkinoiden riippuvuuksien analysointi. • Korrelaatioiden käyttö rahoituksen teoriassa ja yleisesti taloustieteissä on keskeisin tapa kuvata taloudellisten ilmiöiden välisiä riippuvuuksia. • Kriisin jälkeen Baselin julkaisuissa korrelaatioiden käyttö saa vahvaa kritiikkiä. • Markkinoilla yleisesti tunnistettu ilmiö on korrelaatioiden epästabiilisuus ja riippuvuuksien voimistuminen / kompressio markkinakriisien aikana.

34. Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen • Häntäriippuvuuden konsepti mukaan tutkimukseen. Kriisiytymisen ehdollinen todennäköisyys kahden tai useamman satunnaismuuttujan välillä • Säilyttää normaalimarkkinoiden korrelaatiomatriisin ja mahdollistaa kriisimarkkinoiden häntäriippuvuuksien huomioimisen

35. Kohtimakrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiotjahajauttaminen - tulokset • Tutkimukseni koeasetelman tulokset noudattelivat hajautuksen tuloksen tieteellistä tulkintaa, jossa portfolion tuottojakauman keskiosa noudatti Normaali-jakaumaa, mutta häntäosa taas Pareto-jakauman tyyppistä paksuhäntäistä satunnaisprosessia • Tällä merkittävä vaikutus pääomituksen riskikalibrointiin ja suojautumisvaatimuksiin. Tappiotaso erot ja siten suojautumisvaatimukset ovat jopa 10 – kertaisesti korkeampia • Jos siis lähdemme siitä että markkinoiden tuottojakaumat ovat paksuhäntäisiä ja kriisien aikana markkinoiden riippuvuudet voivat kompressoitua ja voimistua tulee vaadittava pääomitus olemaan huomattavasti korkeampi

36. Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen – tulokset • Erkaantumisen visualisointi

37. Kohti makrotasoa: omistuskokonaisuussimulaatiot ja hajauttaminen – tulokset • Häntäosan epälineaarisuus kohti suurimpia tappioita säilyi ja noudatteli Pareto-jakaumantyyppistä häntäsatunnaisuutta

38. Osio 5 • Pankin kokonaisriski ja -pääomitus?

39. Makrotaso: pankin kokonaisriskin mallintaminen tutkimushavaintojeni perustalta • Basel nosti pankkien kokonaisriskin mallinnuksen keskeisiksi puutteiksi tutkimuksissa, häntämallinnusmetodologiat ja häntien riippuvuuksien laskemisessa käytetyt lineaariset riippuvuusluvut kriisiriippuvuuksien kuvaajana. • Tämä havainto koski RAM-mallinnusta ja stressitestausta • Kun otetaan huomioon, että riskikalibrointi mahdollisti n. 3-5% sallitun pääomituksen, •  Voidaan kysyä onko riskipainoitettu 8% minimipääoma oikea taso yhteiskunnan näkökulmasta, jotta taataan että mahdollisesti paksuhäntäiset tappiotasot eivät ylitä pankin näin määriteltyä suojavallia tappioilta  tappioiden sosialisointi

40. Makrotaso: pankin kokonaisriskin mallintaminen tutkimushavaintojeni perustalta • Väitän, että tutkimukseni tulosten perusteella kaksinumeroiset prosentuaaliset odotusarvopoikkeamat pankin nettotuotoissa on pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja odotettu ennemminkin kuin ”odottamaton tappio”. Tähän olisi tullut varautua

41. Osio 6 • Kuinka mitata pääomitus- ja riskitasoja?

42. Riskinjapääomituksenmittaamisenperusperitaatteet– mistähäntäalkaa? • Mittarin tulee tunnistaa mistä häntä alkaa? ja keskittyä tunnistamaan hännän perusominaisuudet. Taloudellisissa ympäristöissä on kaksi merkittävästi toisistaan käytökseltään poikkeavaa satunnaisaluetta. • A) Normaalimarkkina: lyhyt häntä ja riippuvuudet stabiileja ja usein lineaarisia • B) Kriisimarkkina: merkittävästi odotusarvosta epälineaarisesti kiihtyvä tappiopotentiaali, riippuvuudet voimistuvia ja epälineaarisia • Epälineaarinen häntäalue alkaa hyvinkin johdonmukaisesti tietyiltä todennäköisyystasoilta  tämä on tunnistettavissa taloudellisista aikasarjoista

43. Riskinjapääomituksenmittaamisenperusperitaatteet – prosenttipistevalintojenhaastavuus (VAR) • Yksittäiset prosenttipistevalinnat arvion perustaksi hyvin haastavia muodostaapaksusta hännästä. Tämä tapa nykymenetelmien keskiössä • Näistä lähtökohdista on hyvin vaikea johtaa luotettavaa pääomitusarviota. • Tärkeätä olisi yhden pistevalinnan sijaan pyrkiä mallintamaankoko häntä potentiaali

44. Riskinjapääomituksenmittaamisenperusperitaatteet– replikoimallisi!!! • Keskeinen vaatimus paksuhäntäisen tappiopotentiaalin ymmärtämiseksi on ymmärrys siitä että kyseessä ei ole vain yksi häntä vaan tappiopotentiaali kuvautuu häntäalueena kun malli replikoidaan  häntäalue = häntäriski epävarmuus  Tämä keskeistä tappiosuojautumisen suunnittelussa

45. Riskinjapääomituksenmittaamisenperusperitaatteet – Jakauma – jariippuvuusoletukset • Jakaumaoletuksilla ja riippuvuusoletuksilla on merkittävä vaikutus tappiopotentiaalin ymmärtämiseen. • Pääomitusindikaatio voi jäädä jopa 5-10 kertaa liian alhaiseksi • Käsityksemme hajautuksen tehokkuudesta on vääristynyt  Häntäriskiä ei ole helppo hajauttaa

46. Mallivaihtoja • Yleinen Pareto -jakauma erittäin käyttökelpoinen malli kriisijakaumien ja epälineaaristen häntien ennustamiseen • voidaan linkittää tarkasti normaalimarkkinoiden satunnaisuutta kuvaavaan Normaali-jakaumaan ”SplicingDistributions”-metodilla • Yleisellä Pareto -jakaumallasuorasuhde Power Law -jakaumaan, joka on yleisinjakaumajokakuvaakompleksienjärjestelmienkäytöstä • Kompleksienjärjestelmientunnusmerkkejä mm. Common Mode of Failure, Cascading Failure, Positive Feedback reaching Critical State

47. Tutkimuksen menetelmät ja järjestelmäriski • Paksuhäntäiset-jakaumat ja häntäriippuvuuden käsite mahdollistaa ”counterparty”-riskiä ja ketjuttuneiden tappioiden riskien analysoinnin aineisto- ja/tai teoreettispohjaisesti Paksuhäntäiset tappiojakaumien Välille häntäriippuvuuden Ehdolliset tod. näk arviot Tuottojakaumat mallinnetaan paksuhäntäisinä Pankki B Häntäestimaatti / pääomataso Antaa mahdollisuuden Analysoida järjestelmäriskin vaikuttamia Tappiopotentiaaleja esim. pankkien, maiden ja markkinoiden välillä Pankki A Häntäestimaatti / pääomataso =

48. Osio 7 • Lyhyt Katselmointi käytettyihin mittausmenetelmiin

49. Pankkien ja sääntelyn keskeiset riskin ja pääomituksen mittausmenetelmät • Markkinariskin 99%:n 10 päivän VAR-luku • Odotusarvosta voimakkaasti poikkeava häntäalue alkaa pidemmällä hännässä taloudellisilla markkinoilla. Mihin unohtui häntäriski?

50. Pankin kokonaispääomitus (”economic capital”) • Economiccapital –kokonaispääomitusarvio • Tausta: Pankki pääomittaa tavoittelemansa luottoluokan raportoidun konkurssitodennäköisyyden perusteella liiketoimintansa tuottojakaumasta.  näin antaa signaalin markkinoille luottoluokitustasostaan. • Esim. AA-luokka vastaa noin 0,003% konkurssitodennäköisyyttä  lähtökohtaisesti pankki pääomittaa 99,97 prosenttipiste-ennusteen perusteella  viesti pankin vakavaraisuudesta markkinoille