Yhteiskuntahistorian johdantokurssi Taloushistoriaosio Luento IV

1. Yhteiskuntahistorian johdantokurssiTaloushistoriaosio Luento IV I. Businesshistoria – liiketoimintahistoria II. Joseph Schumpeter

2. Mitä business history on? • Hyvää suomenkielistä sanaa ei ole olemassa. • Liiketoimintahistoria, muttei yrityshistoria • Eri asia kuin yritysten tilaushistoriakirjojen kirjoittaminen • Tieteellinen lähestymistapa, kysymyksenasettelu, tieteellinen viitekehikko • Mielellään myös kontribuutio teoreettiseen keskusteluun ja teorianmuodostukseen • Yritys/toimiala asetetaan laajempaan institutionaaliseen, historialliseen kontekstiin. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

3. John F. Wilson, British Business History, 1740-1990, 1995, s.1. ”The main aim of business history is to study and explain the behaviour of the firm over long periods of time, and to place the conclusion in a broader framework composed of the markets and institutions in which that behaviour occurs.” • Uusi kirja: Oxford Handbook of Business History. Geoffrey Jones & Jonathan Zeitlin (eds.), ”Business historians study the historical evolution of business systems, enterpreneurs, and firms, as well as their interaction with their political, economic, and social environment.” Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

4. Oma oppiaine ja laitos monissa maissa, erityisesti liiketaloustieteellisissä korkeakouluissa, nopeasti kasvava ala • Tukholmassa, Göteborgissa, BI:ssa Norjassa, Copenhagen Business School Tanskassa. • Suomessa ei kuitenkaan oma oppituoli • Aineisto: yritysarkistoja ensisijaisesti, mutta myös tuotteet, rakennukset koneet jne. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

5. Mikä on business historyn suhde taloushistoriaan? • Alalaji vaiko oma tieteenala? • Rajat vaikea määritellä tarkkaan, voidaan katsoa sen olevan osaa taloushistoriaa. • Business historyn ”monet kasvot”: • Institutionaalinen taloushistoria ja sen käsitteet • Liiketaloustieteelliset alat • Johtaminen ja organisaatio, laskentatoimi, rahoitusteoria jne. • Myös yhteiskuntatieteellisiä lähestymistapoja ja neoklassista taloustiedettä. • Kulttuuri- ja sosiaalihistoria, esim. Jürgen Kockan työt Siemensista. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

6. Pyrkii vaikuttamaan myös teorianmuodostukseen • Liiketaloustieteet ja institutionaalinen teoria ovat nuoria tieteenaloja/lähestymistapoja • Enemmän käsitemuodostusta kuin laaja etabloitua teoriapohjaa (vrt. uusklassinen taloustiede) • Monesti liiketal.tiet. tutkimus perustuu hyvin suppealle empiiriselle aineistolle, ”case” • Ei oteta huomioon yhteiskuntaa, tai historiallista ja institutionaalista kontekstia • Historiantutkimus on näissä vahva! Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

7. Kehittyi jo 1900-luvun alkupuolella, mutta voimakas kasvu 1950-ja 60-luvuilla. • Alfred D. Chandler Jr.:a voidaan pitää tämän tieteenalan vakiinnuttajana • Hänen tutkimuksensa on ensisij. suoritettu 1950-70-luvuilla • Laajoja empiirisiä ja historiallisia tutkimuksia • Mutta myös yleistyksiä ja käsitteitä, jotka nykyään tutkijoiden työkaluja. Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

8. Chandler oli taloushistorian ja taloustieteen professori Harvardissa. • Strategy and Structure – The Dynamics of Industrial Capitalism, 1962 • suuryritysten organisaatiomuutokset • The Visible Hand – The Managerial Revolution in American Business, 1977 • johdossa tapahtuvat muutokset • Scale and Scope – Chapters in the History of the Industrial Enterprise 1990 • koko kapitalistisessa järjestelmässä tapahtuvat muutokset, kv-vertailut Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

9. Muita keskeisiä tutkimusalueita • Kansainväliset pääomavirrat, monikansalliset yhtiöt ja suorat sijoitukset eri aikakausina • Mira Wilkins, Geoffrey Jones • Johtamis- ja yrittäjyystutkimus, perheyritykset ja corporate governance (hyvä hallintotapa) • Pankkijärjestelmät, rahoituslaitokset • Klassikko: Charles Kindelberger, Youssef Cassis • Organisaatiomuodot, business groups (yritysryhmät), klusterit ja verkostot Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

10. Johtamistutkimus, johdon professionalisoituminen • Tämän kautta voidaan tutkia monta eri kysymystä • Perheyritys-tutkimus • Vanhentunut omistusmuoto? • Onko omistusmuodolla/-rakenteella väliä? • Suuryritykset yleensä keskiössä • Yrittäjyys ja innovaatiotutkimus • hyvin lähellä toisiaan • Innovaatiot: pieniä parannuksia vs. suuria läpimurtoja, macro vs. micro inventions • Marc Casson, The Entrepreneur: An Economic Theory Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

11. Joseph Schumpeter (1883-1950) • Useita teoksia kapitalismista ja taloudellisesta toiminnasta • Theory of Economic Development, 1911, uusi versio 1934. Yrittäjän merkitys talouskehitykselle • Tarjonta vs. kysyntä johtaa kehitystä? • Yrittäjä on henkilö, joka yhdistää eri asioita uudella tavalla (new combinations). • Hän on innovatiivinen • Ei ainoastaan uusia tuotteita ja/tai uutta teknologiaa, vaan myös organisaatioihin ja markkinoihin liittyviä innovaatioita Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

12. 1911 ”nuori Schumpeter”: yrittäjä on yksittäinen henkilö. Schumpeter I • 1934 ”vanha Schumpeter”: myös suuret yritykset voivat olla innovatiivisia ja siten myös toteuttaa ”yrittäjäfunktiota”. Schumpeter II. • Toinen tärkeä teos: Business Cycles: A historical, theoretical and statistical analysis of the capitalist process.1939. • Talous on epävakaa luonteeltaan, mutta se on myös edistyksen mahdollistaja Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

13. Yrittäjät/innovatiiviset yritykset ovat tässä prosessissa keskeisessä asemassa • ’Creative destruction’ (luova tuho), kun vanha häviää, luodaan uutta Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

14. Business history Suomessa • Ei omia oppituoleja, tai omaa oppiainetta • Tieteellisesti suuntautuneita tilaushistorioita, toimialahistorioissa vahva traditio • Antti Kuusterä: pankki- ja rahoitusmarkkinoiden historia • Sakari Heikkinen: Finnpapin historia (Suomen Paperitehtaitten yhdistys), eli paperiteollisuuden vientikartellit • Kai Hoffman: Tekstiiliteollisuus, liike-elämä Helsingissä, Strömbergin historia Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

15. Tieteellinen ”business history”-tutkimus Suomessa: • Per Schybergson: Hantverk och Fabriker I-III (väit.k.) • Riitta Hjerppe: Suurimmat yritykset Suomessa, 1844-1975. (1979) (väit.k.) • Jari Ojala, & Co. Jyväskylässä • Metsäteollisuuden strategiset ”polut”, • Varhaisempi liiketoiminnan historia (1700- ja 1800-luku) • Liiketaloustieteellinen lähestymistapa • Susanna Fellman: • Suomalaisen johtamisen ja johtamisperinteen historia, • Meneillään: kartellitutkimus • Yhteiskuntahistoriallinen lähestymistapa,”chandlerilainen” Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi