Hankinnat tukemassa asiakkaan valintaa

1. Hankinnat tukemassa asiakkaan valintaa Eija Karivaara Toimitusjohtaja Spira Oy Hengityshoitokeskus

8. On valittava tuloksellisin tapa toteuttaa palvelut. Laadun tulee vastata tarvetta ja kysyntää. Pitää hyödyntää yritysten osaaminen ja innovaatiot. Palvelutuotannon todelliset kustannukset tulee selvittää ja kertoa niistä avoimesti kuntalaisille. Vähillä varoilla enemmän

9. JULKISTEN PALVELUIDEN AVAAMINEN TUO KUNTALAISILLE VALINNAN VAPAUTTA • Kuntalaiset odottavat entistä parempia, joustavampia ja yksilöllisempiä palveluita. • Palvelutuotantoon saadaan lisää vaihtoehtoja, kun myös PK-yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailuun. • Vireä elinkeinotoiminta houkuttelee lisää uusia yrityksiä ja kuntalaisia. • Avainasioita ovat luottamus, pitkäjänteisyys ja molemminpuolinen oppiminen.

10. JAP • Hämeenlinnan kaupunki lopetti ostopalvelut lasten päivähoidossa 2008. • Jaarlin päiväkodit Oy aloitti 2009 ( 20 lasta/1 ryhmä) • 2012: oma rakennus ( 2010) 220 lasta/9 ryhmää, kuusi toimipistettä. • Kysyntää yli tarjonnan • Halu toteuttaa varhaiskasvatusta laadukkaammin kuin perinteiset ryhmät. • Vanhemmat haluavat, että lapset huomioidaan yksilöllisesti, odotetaan laadukasta aikuisjohtoista toimintaa. • Kustannusrakenne edullisempi kuin kunnalla: JAP 740 €/HML 940 € • Hinta asiakkaille: JAP kaikille 295/kk, HML porrastettu 268 € max.

11. JAP:n VAHVUUDET • Motivoitunut henkilökunta • Vieras kieli varhaiskasvatuksessa osana arkista toimintaa • Liikuntapainotteisuus, lapset liikkuvat luonnostaan, annetaan heille siihen tilaisuus. • Toiminta lapsilähtöisesti, ”ei pakkoa” • Aito kodinomaisuus, oma keittiö kahdella kokilla, paljon pieniä huoneita pitkäjänteiseen leikkiin • Pienryhmätoimintaa, vain aamulla yhteinen ”circle time” • Kerhotoimintaa: miekkailu, golf, ratsastus, laskettelu, tanssi, musiikkikoulu, luistelu ja telinevoimistelu.

12. OSAAVAKUNTAOSTAJA VIRITTÄÄ KILPAILUN • Hankintalaki ei estä järkevää ostamista eikä hyvää laatua • Avoin keskustelu yhteistyökumppanien kanssa varmistaa kunnalle parhaat ratkaisut • On kunnan etu pitää yllä vireää kilpailua ja saada mahdollisimman paljon tarjouksia  Kun hankintoja ei tehdä liian suurina kokonaisuuksina, myös paikalliset yritykset ja pk-yritykset voivat osallistua  Kun yrityksille ei aseteta kohtuuttomia kelpoisuusvaatimuksia, potentiaalisia vaihtoehtoja ei karsiudu turhaan pois  Hankinnoissa kannattaa pyrkiä tasapainoisiin ja kohtuullisiin ehtoihin, sillä muuten hyviä tarjoajia jättäytyy pois ja hinnat nousevat • Kunnan kannattaa hyödyntää innovatiiviset keksinnöt; kunta kertoo tarpeensa, yritys keksii parhaat keinot niiden tyydyttämiseen • Kunnalla on tärkeä rooli harmaan talouden torjunnassa (tilaajavastuulaki)

13. Hankinnat kilpailuttaen • Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. • Avoin menettely, rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, suora hankinta vain erityisin perustein. • Avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys. • Valintaperuste joko hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus. • Kokonaistaloudellisesti edullinen -> Vertailuperusteet • Laatuvaatimukset tarkoituksenmukaiset ja riittävän korkeat • Kriteereitä kohtuullinen määrä ja painoarvot ilmoitettava.

14. KUNTIEN TURVATTAVA TASAPUOLISET KILPAILUOLOSUHTEET • Jos liikelaitos tai muu kunnallinen toimija saa julkista tukea, kilpailu vääristyy  toiminta pitää yhtiöittää • Yhtiöittäminenkään ei vielä takaa tasavertaisia kilpailuolosuhteita, jos kunnan omistama Oy saa kilpailuetua yksityisiin toimijoihin nähden • Toimiva kilpailu varmistetaan parhaiten niin, että kunta keskittyy ydintehtäviinsä eikä kilpaile samoilla markkinoilla yritysten kanssa

15. PALVELUSETELILLÄ VALINNANVAPAUTTA • Palvelusetelitovatkunnallehyvävaihtoehtopalveluidentuottamiseenostopalveluiden ja kilpailuttamisensijaan. • Seteliäkäyttää 102 kuntaa, 120 kuntaasuunnitteleekäyttöönottoa* • Kunnat saavatpäättääkaikistakeskeisistäehdoista: otetaankopalvelusetelijärjestelmäkäyttöön, missäpalveluissa, minkäarvoisena, kenelle, mitkäyrityksetpääsevätjärjestelmään… • Kuntalainensaavapaudenvalita, mitäpalveluntarjoajaakäyttää • Laatu- ja tehokkuuskontrollitoimii: kuntalaisetäänestävätjaloillaan, jos hinta tai laatueiolekohdallaan • Palveluseteliäkäytetään mm. kotipalveluissa, niidentukipalveluissa, terveydenhuollossasekäkasvavassamäärinpalveluasumisessa *Sitran ja Kuntaliiton kysely, tammikuu 2011

16. Palveluseteli sosiaalipalveluissa tammikuu 2011 Lähde: Kuntaliitto ja Sitra, 1/2011

17. Palveluseteli terveydenhuollossa tammikuu 2011 Lähde: Kuntaliitto ja Sitra, 1/2011

18. Eri osapuolien roolit ja asiakirjat Asiakas: -antaa tiedot myöntämistä varten -valitsee palveluntuottajan -tekee sopimuksen palvelusta Palveluntuottaja: -tuottaa väh. kunnallisen tasoista palvelua -potilaslain mukainen vastuuvakuuttaminen -palaute asiakkaalle ja maksajalle Kunta: -tekee päätökset ps:stä -arvioi palvelutarpeen -informoi -vastaa asiakirjoista

19. Miksi palvelusetelit? • Palvelusetelin käyttö yleistynyt hitaasti vaikka käyttäjät olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä • Ei pelättyjä vaikutuksia henkilöstön määrään ja kuntapalveluiden saatavuuteen • Palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa • Henkilöstön saatavuus tulee vaikeutumaan • Vaihtoehto ostopalvelusopimustoiminnalle ja kilpailuttamiselle • Tavoitteena monipuolinen, joustava ja taloudellisesti kestävä palvelurakenne • Parempi asiakastyytyväisyys • Palveluiden saatavuuden parantaminen. • Edesauttaa yritystoiminnan kehittymistä kunnissa ja tukee pienyrittäjyyttä.

20. Palveluseteli ja kansalaisen kyky valita? • Suurin osa asiakkaista ”normaaleja” kuluttajia ja tekee elämässään erilaisia pieniä ja suuria päätöksiä kuten esimerkiksi investointeja, vakuutuksia jne. • Kunta määrittelee palvelusetelillä katettavan palvelutarpeen • Tavoitteena asiakkaan kannalta paras ratkaisu, yleensä asiakas myös paras asiantuntija itseään koskevissa asioissa • Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen, vaikutusmahdollisuudet omaan arkeen liittyvissä asioissa lisäävät elämänlaatua • Asiakkaalla mahdollisuus saada tukea päätöksenteossa

21. Palveluseteli on eri asia kuin ostopalvelu • Palveluseteli on kunnan myöntämä sitoumus maksaa yksityisen tuottajan antamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus • Ostopalvelusopimus solmitaan kunnan ja palveluntuottajan välillä. Myös maksusitoumuksessa sopimus on kunnan ja palveluntuottajan välillä. Palvelusetelimallissa palvelusta sovitaan asiakkaan ja tuottajan välillä. • Palvelustelimallissa asiakas voi valita palveluntuottajan vapaasti (kunnan hyväksymien tuottajien joukosta) • Ostopalvelussa asiakasmaksu, palvelusetelissä omavastuuosuus • Elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä sopimuksessa on kuluttajansuoja. Kuluttajansuojalaki ja sopimusoikeuden yleiset periaatteet mm. kohtuullisuus.

22. Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset Lakisääteisiä kriteereitä: 1. on merkitty ennakkoperintärekisteriin; 2. täyttää toiminnaltaan sosiaalipalvelujen valvontalaissa (603/1996) ja yksityisen terveydenhuollon laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; 3. tuottaa tasoltaan kunnallisia palveluita vastaavia palveluita; 4. omaa potilasvahinkovakuutuksen tai muun vastuuvakuutuksen Kunnan asettamat vaatimukset: 5. täyttää kunnan asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset

23. Kunnan asettamat vaatimukset • Kunta voi asettaa erikseen vaatimuksia mutta ei rajoituksetta • Vaatimusten tulee liittyä asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin • Kunnan asettamien vaatimusten tulee olla palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin

24. Palvelusetelin arvon määräytyminen • Palveluseteli tulee olla suuruudeltaan kohtuullinen ja joko kaikille käyttäjille samansuuruinen tai asiakkaan tulojen suuruuteen sidottu • Kohtuullinen: esim. kunnan oma vastaava tuotantokustannus tai vastaavan ostopalvelun ka. hinta • Maksuttomissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa palvelusetelin katettava palvelun hinta kokonaan. • Kotipalveluissa ja -sairaanhoidossa omavastuuosuus on laissa tarkkaan säännelty tulosidonnaiseksi (laskentakaavoja olemassa, ymmärretty eritavalla eri kunnissa) • Jos tulosidonnainen on arvosta annettava päätös (muutoksenhakukelpoinen) • Vertailutietona kunta tiedottaa asiakasmaksun suuruuden kunnan vastaavassa palvelussa. • Asiakkaalla oikeus kieltäytyä.

25. YRITYSTEN KOKEMUKSIA • Palveluseteliasiakkaita vielä vähän • Yli puolet toimii hyväksyttynä palveluntuottajana vain yhden kunnan alueella • ALV-kohtelu (miltä osin vapaa ALV:stä) monimutkaistaa hinnoittelua • Yrittäjällä paperityötä moninkertaisesta laskutuksesta ja työlistoista • Yrittäjillä olisi valmiutta tarjota setelillä enemmänkin ja monipuolisempia palveluja (esim. kotisairaanhoitoa) • Tulosidonnaisenkin setelin arvo voi jäädä asiakkaan kannalta kohtuuttoman pieneksi (säännölliseen kotipalveluun annettavan setelin arvon korottamisen jälkeenjääneisyys) • Matkakustannukset nostavat hintaa erityisesti maaseudulla ja niiden osuus voi muodostua suureksi

26. Palvelusetelin käyttö • Terveydenhuolto • Tuo joustavuutta ja mahdollistaa kohdistamisen • Ennaltaehkäisevät toimenpiteet • Hoitojonojen purku • Vanhustenhuolto • Paljon erilaisia palvelumahdollisuuksia • Palveluohjauksen ongelmat • Päivähoito • Helppo tapa monipuolistaa palvelurakennetta • Hammashoito • Hoitoon pääsyn nopeutuminen • Mahdollisuus hoitopaikan valintaan • Tasaa julkisen sektorin kysyntäpaineita

27. Palveluseteli ja hoitovirheet? • Palvelusetelilailla ei muutettu potilasvahinkolakia tai muutakaan lakia (asiakasmaksulaista poistettiin yksi ei sana ja mahdollistettiin palvelusetelin käyttö terveydenhuollossa) • Virheitä sattuu sekä yksityisissä että julkisissa järjestelmissä ja komplikaatioita ei kyetä kokonaan eliminoimaan • Julkinen sektori on joka tapauksessa vastuussa kansalaisista • Kullakin palveluntuottajalla on ensisijainen vastuu omasta toiminnastaan • Jos asiakkaalla on todellinen valinnanmahdollisuus palveluntuottajan suhteen on laadulla taipumus kehittyä parempaan suuntaan • Etukäteen sovitut menettelytavat ongelman ilmaantuessa • Palvelusetelilaki ei muuta potilasvahinkojärjestelmää, kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisala laajeni • Palveluiden laatusisällön tuntemus, selkeät laatu- ja kustannustavoitteet

28. KUSTANNUKSET NÄKYVIIN – PALVELUALOITE KÄYTTÖÖN • Kuntien on tiedettävä itse tuottamiensa palvelujen todelliset kustannukset ja kerrottava ne avoimesti kuntalaisille • Palvelutuottajia voidaan vertailla kunnolla vasta, kun kaikki piilossakin olevat kustannukset saadaan esiin • Saako kunnan palvelutuotannon haastaa, jos yritys osoittaa tuottavansa palvelun laadukkaammin ja edullisemmin?  Ruotsissa haastaminen eli palvelualoitemalli on käytössä yhtenä keinona tehostaa palvelutuotantoa!

29. Uppsala hyödyntää tehokkaasti palvelualoitteet • Yritykset ovat voineet tehdä palvelualoitteita (so. haastaa kunnan palvelutuotannon) vuodesta 2006 lähtien • Kymmeniä toimenpiteisiin johtaneita palvelualoitteita • Kunta on oppinut tarkastelemaan toimintaansa uudessa valossa; vauhtia myös omien toimintojen kehittämiseen • Palvelualoitteet ovat johtaneet sopimuksiin mm. työterveyshuollossa, virkistys- ja vapaa-ajanpalveluissa, elinkeinopalveluissa sekä tuki- ja palvelukodeissa • Sopimuksia on tehty sellaisistakin palveluista, joita ei aiemmin ollut markkinoilla

30. PALVELUSTRATEGIA JOKAISEEN KUNTAAN • Kaikista keskeisistä palveluista tulee laatia palvelustrategia, jossa otetaan huomioon kuntalaisten mahdollisuus valinnan vapauteen. Hyötyjä: • Kuntalaiset tietävät, miten kunta palvelut aikoo järjestää • Palveluja tuottavat yritykset voivat ennakoida, millaisia palveluita kuntalaiset tarvitsevat jatkossa. • Kunta varmistaa, että sillä on riittävästi vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi • Kunta antaa vahvan viestin yrityksille: tänne kannattaa investoida nyt ja tulevaisuudessa

31. TAVOITTEENA TYYTYVÄINEN ASIAKAS! KIITOS MIELENKIINNOSTANNE