Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY

1. OPPI-kyselyOpiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY

2. OPPI-kyselyn kehittäminen Käännetty ja muokattu englanninkielisestä kyselystä • Experiences of Teaching & Learning Questionnaire (ETLQ) • kehitetty laajassa Iso-Britannian yliopistojen oppimisympäristöjen kehittämisprojektissa (Enhancing Teaching-Learning Environments in Undergraduate Courses (ETL), http://www.ed.ac.uk/etl)

3. OPPI-kyselyn osiot • Osa 1. Kokemukset oppimisympäristöstä • Osa 2. Opiskelijan lähestymistavat oppimiseen • Osa 3. Opintojen eteneminen • Oppimista ja opiskelua edistävät ja edistävät tekijät • Opintojen kuormittavuus • Osa 4. Mahdolliset tiedekuntakohtaiset kysymykset

4. Kyselyn käytön tavoitteet • Tutkimusperustainen kysely laadukkaan oppimisen ja opetuksen kehittämistyökaluksi Helsingin yliopistossa • Tieteellinen tutkimusprojekti opiskelijoiden oppimisesta ja heidän kokemuksistaan oppimisympäristöstään • Erot eri opiskeluvaiheessa olevien opiskelijoiden ja eri tieteenalojen välillä • Opiskelijan lähestymistavassa tapahtuvat muutokset yliopisto-opintojen aikana • Opiskelijoiden kokemukset oppimisympäristöstään opintojen aikana • Työkalu opiskelijan oppimisen edistämiseksi, opiskelutaitojen kehittämiseksi ja HOPS-ohjaukseen

5. OPPI-kysely –tutkimusta ja sovelluksia YLIOPISTON LAATUTYÖ KYSELYN TIETEELLINEN KEHITYSTYÖ (muokkaus suomalaiseen kontekstiin, realibiliteetti- ja validiteetti-analyysit, tulosten analyysit) TIEDEKUNTIEN JA LAITOSTEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA LAATUTYÖ HOPS-OHJAUS, OPISKELIJAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA ITSEARVIOINTI

6. Opiskelijan lähestymistavat oppimiseen – Summamuuttujat ja reliabiliteetit • Tieteellinen lähestymistapa (.79) • analyyttinen ja argumentoiva opiskelu • Systemaattinen ja tavoitteellinen lähestymistapa (.75) • Ymmärrykseen tähtäävä lähestymistapa (.57) • Tietoa toistava lähestymistapa (.56)

7. Opiskelijan kokemukset oppimisympäristöstä – Summamuuttujat ja reliabiliteetit • Ymmärrykseen tähtäävä opetus (.85) • Linjakkuus (.85) • Opettajien tuki ja innostus (.82) • Kiinnostus ja relevanssi (.79) • Rakentava palaute (.73) • Tuki muilta opiskelijoilta (.75)

8. Yhteydet lähestymistapojen ja oppimisympäristökokemusten välillä (N=2509) • Syväsuuntautuneet opiskelijat kokevat oppimisympäristönsä tilastollisesti erittäin merkitsevästi positiivisemmin kuin pintasuuntautuneet opiskelijat • sekä tieteellisesti suuntautuneet että syväsuuntautuneet • kaikki oppimisympäristöä kuvaavat summamuuttujat

9. Miten opiskelijan lähestymistapa korreloi kokemuksiin oppimisympäristöstä? (N=2509, p<0.000)

11. Tieteenalakohtaisia eroja lähestymistavoissa • Analyyttinen ja argumentoiva • käyttäytymistieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen tiedekunta • Syväsuuntautunut • humanistinen, eläinlääketieteellinen • Systemaattinen • eläinlääketieteellinen ja käyttäytymistieteellinen • Pintasuuntautunut • farmasia, matemaattis-luonnontieteellinen • Alhaisin keskiarvo: käyttäytymistieteellinen

12. Vuosikurssien väliset erot (N=2509) • Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat kokivat oppimisympäristönsä positiivisemmin kuin kolmannen vuosikurssin opiskelijat • Eroja opiskelijoiden lähestymistapojen välille syntyi vain Ymmärrykseen tähtäävässä lähestymistavassa (p<.05), jossa 1. vuosikurssin opiskelijat saivat hieman korkeampia arvoja

13. Neljä opiskelijaryhmää (N=2509) 1 • Klusteri 1: Analyyttiset ja argumentatiiviset opiskelijat (n= 714) • Korkeat lataukset myös skaaloilla: • Systemaattinen ja tavoitteellinen opiskelu • Ymmärrykseen tähtäävä opiskelu • Alin lataus tietoa toistavalla skaalalla

14. Neljä opiskelijaryhmää (N=2509) 2 • Klusteri 2: Ymmärrystä etsivät opiskelijat (n= 769) • Keskimäärin alhaiset lataukset kaikilla skaaloilla verrattuna muihin ryhmiin • Suhteellisesti korkein lataus skaalalla Ymmärrykseen tähtäävä opiskelu • Alin lataus tietoa toistavalla skaalalla

15. Neljä opiskelijaryhmää (N=2509) 3 • Klusteri 3: Tietoa toistavat opiskelijat (n= 455) • Korkein lataus skaalalla Tietoa toistava opiskelu • Alimmat lataukset kolmella muulla skaalalla

16. Neljä opiskelijaryhmää (N=2509) 4 • Klusteri 4: Opiskelijat, joilla on epäkoherentti opiskeluprofiili (n= 571) • Korkeat lataukset kaikilla skaaloilla

17. Klusterikeskukset summamuuttujilla

18. Opiskelijaryhmien kokemukset oppimisympäristöstään • Positiivisimmat arviot oppimisympäristöstä • Analyyttiset ja argumentatiiviset opiskelijat (klusteri 1) • Negatiivisimmat arviot oppimisympäristöstä • Tietoa toistavat opiskelijat (klusteri 3) • Arviot erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikilla skaaloilla

19. Opiskelijaryhmät ja tiedekunnat • Analyyttiset ja argumentoivat opiskelijat • Yleisin: Käyttäytymistieteellinen (39,8%), teologinen (33,6%) ja valtiotieteellinen (33,2%) tiedekunta • Ymmärrystä etsivät opiskelijat • Yleisin: Biotieteellinen (40,5%), eläinlääketieteellinen (31,5%), farmasian (33,7%), humanistinen (28,5%), maatalous-metsätieteellinen (37,3%), matemaattis-luonnontieteellinen (28,9%) ja oikeustieteellinen (35,3%) • Tietoa toistavat opiskelijat • Yleisin (25,8%): matemaattis-luonnontieteellinen tdk • Harvinaisin (11%): käyttäytymistieteellinen tdk

20. Kyselyn käyttö osana opiskelijan HOPS-prosessia • Kyselyn on pakollinen neljässä tiedekunnassa • biotieteellinen, oikeustieteellinen, farmasia ja eläinlääketieteellinen • Opiskelijat vastaavat kyselyyn osana HOPSiaan 1., 3. ja 5. opiskeluvuoden aikana • Mahdollisuus hyödyntää kyselytuloksia ETAPPI-seurannan osana • Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus käyttää itsearviointiin soveltuvaa tulkinta-avainta omien vastaustensa analysoimiseksi • Omien tulosten vertailu sekä oman tiedekunnan (ja pääaineen) opiskelijoiden tulosten keskiarvoon että koko yliopiston opiskelijoiden tulosten keskiarvoon