SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehitt ä miseksi AMO-kehitt ä misryhm ä

1. SKENAARIOT JA TOIMINTALINJAT AMO:jen kehittämiseksiAMO-kehittämisryhmä Erikoistutkija Pekka Leskinen, Metla Yliopettaja Jukka Tikkanen, Oulun Seudun Ammattikorkeakoulu Professori (vs.) Mikko Kurttila, Joensuun yliopisto JT, 11.9.2007

2. Prosessikuvaus AMO:n kehittämisestä SWOT:n pohjalta • Perus – SWOT analyysi 22.10. • SWOtin esittely AMO vastaaville Kolilla 23.10. • SWOTin tarkentaminen kotitehtävänä (ketkä osallistuvat?) 15.11. mennessä • SWOTin viimeistely (tutkijat) ja hyväksyminen (AMO kehittämisryhmä) 30.11. mennessä • Käytettävän päätöstukimenetelmän valinta tulosten jatkojalostamiseksi (tutkijat) • SWOT-tekijöiden arvottaminen kotitehtävänä valittua menetelmää soveltaen (AMO-vastaavat, kehittämisryhmä, muut?) 23.12. menn. • Yhteenveto arvotuksista osallistujille (1/2008) • Kehittämisvaihtoehtojen tuottaminen hankkeessa kerätyn informaation (Swot+laadullinen) perusteella (tutkijat) (2/2008) • Kehittämisvaihtoehtojen arvottaminen (kehittämistyöryhmä) 13.-14.3.2008

3. SISÄLTÖ • AMOt 2007 - SWOT analyysi • Ulkoiset tekijöiden muotoileminen skenaarioiksi • Sisäisten tekijöiden muotoileminen omaksi tekemiseksi

4. AMO-SWOT VAHVUUDET JA HEIKKOUDET • S1 Metsäsektorin tiiviin sisäisen verkoston laaja osallistuminen ja yhtenevät tavoitteet • S2 AMO on selkeä, suhteellisen koeteltu, lakisääteinen ja siten tunnustettu menettelytapa • S3 AMO tarjoaa mahdollisuuden metsäalan ulkopuolisiin yhteyksiin • S4 Dialogi AMO-KMO-AMO (Tulevaisuudessa myös PMO). Pääosin hyvin pohditut tavoitteet sekä kansallisella että alueellisella tasolla, joten voidaan vaikuttaa valtion budjettiin. • S5 Hyvä tietämys alueen toimintakentästä (metsävarat, käyttö, toimijat) • S6 Seurantatiedon keruujärjestelmä (yli organisaatiorajojen) • S7 Metsäneuvostot mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön AMO:n laadinnassa ja seurannassa • S8 Toimijat kokevat hyötyvänsä AMO prosessista • S9 Prosessien yhdenmukaisuus eri maakunnissa • S10 Metsäkeskus koetaan puolueettomaksi toimijaksi • S11 AMO –tukiryhmä, METLAn tekemät laskelmat ja VMI-laskelma, joihin perustaa AMO-työ • W1 Kansalaismielipidettä ei tavoiteta riittävän hyvin • W2 Metsäkeskuksella liikaa vastuuta ohjelmatyössä vaikka käsitellään muidenkin päätösvaltaan kuuluvia asioita • W3 AMO-prosessin läpiviemiseen tarvittava osaaminen puutteellista (esimerkkinä aluetason analyysit, eri osapuolten kantojen arvottaminen ja ”psykologinen” tietotaito) • W4 Riittämättömät resurssit sekä AMO-prosessin läpiviemiseen että sen toimenpiteiden toteuttamiseen • W5 Monikäytön (etenkin luonto- ja metsämatkailun) ja aluetalouden perusdata puutteellista ja vaikeasti hyödynnettävää • W6 Metsän eri käyttömuotoja (tuotantomahdollisuuksia) ei tarkastella tasapainoisesti • W7 Puuttuu linkki paikallis- ja toteutustasolle, jolloin AMO:n vaikuttavuus jää heikoksi • W8 Perinteinen kokousmenettely (riittääkö aika?) • W9 AMO-tukiryhmän antama liian yksityiskohtainen sisällönohjaus (esimerkiksi SWOT ja aluetalouden kuvaaminen olisi voitu jättää pois) • W10 Esitettyjä toimenpiteitä ei riittävästi vastuuteta toimijatahoille • W11 AMOjen seurantatulosten hyödyntämättömyys

5. AMO-SWOT MAHDOLLISUUDET JA UHAT Uhat • T1 AMO:n laadinnan ja seurannan resurssit pienenevät jolloin AMO:n vaikutusmahdollisuudet heikkenevät • T2 Ristiriitaiset ja edunvalvonnan sävyttämät odotukset AMOa kohtaan • T3 Kukin toimija tekee omat päätöksensä AMO:sta riippumatta • T4 Aluehallintouudistus siirtää AMON pois omista, osaavista käsistä -> luodaan vain suuren mittakaavan kehittämislinjat, joilla ei ole vaikutusta metsätalouden kokonaisuuden kehittämiseen • T5 Metsäsektorin merkitys kokonaisuutena marginalisoituu • T6 Päätösvallan etääntyminen alueelta (esimerkiksi metsäteollisuuden globaalit markkinat) vähentää AMOn merkitystä • T7 Osapuolet väsyvät ohjelmatulvassa osallistumiseen • T8 Ohjelmatulvassa AMO:jen vaikuttavuus voi jäädä pieneksi Mahdollisuudet • O1 Alueellisten ohjelmien tarve kasvaa ja AMOjen avulla voidaan johdonmukaisesti viestiä metsäsektorin tarpeista ja toteuttaa myös yli sektori- ja hallinnonalarajojen meneviä hankkeita. • O2 Tietojärjestelmien kehityksen takia seurantaa voidaan oleellisesti tehostaa ja saada uusia ulottuvuuksia sisällytettyä AMOihin • O3 Kansainvälinen kiinnostus modernia menettelytapaa kohtaan

6. SKENAARIOT • Skenaario = Kuvaus mahdollisesta tulevaisuuden tilasta. Tehokkaat ja hyvät skenaariot ovat tunnistettavia, selkeitä, loogisia sekä keskenään riittävän erilaisia ja ne sisältävät olennaisimmat tulevaisuuden muutostekijät. • AMO:n kehitys sidoksissa metsäalan kehitykseen Suomessa ja tarkemmin kohdealueella  skenaariot koskevat metsäalaa • Metsäalan tulevaisuusfoorumi pohtinut globaalisaation suuntaa ja vaikutuksia ja METSÄALAN vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia (Häyrynen, S., Donner-Amnel, J., Niskanen, A. 2007. Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. Tiedonantoja 171) • Hyödynnetään tulevaisuusfoorumin skenaarioita, jotka koskevat vuosia 2005-2025 • Selkeä yhteys laadittuun AMO-SWOT analyysiin

7. Skenaario I: Kotipesä • Metsä on yhteiskunnan perusvoimavara, joka tuottaa turvaa ja vakautta ja jonka määrää tulee lisätä. Tästä syystä turvaudutaan toistuviin MERA-tyyppisiin ohjelmiin. T&K organisaatiot ohjaavat kehitystä ja niiden toimintaan suunnataan lisää rahoitusta. • Metsäteollisuuden tuotteiden globaali kysyntä laskee ja tuotannon kasvu taittuu eri maissa tapahtuvan eristäytymisen seurauksena. Yritykset panostavat kotimaahan ja laajentavat mm. energialiiketoimintaan. • Metsäpolitiikka on puuntuotantopainotteista ja metsätalouden julkista rahoitusta lisätään. Aineettomat metsän hyvinvointipalvelut kärsivät. Metsäkeskusten rahoitusta lisätään. • Metsätalouden tavoitteena on puuntuotannollinen kestävyys ja ennustettavuus. Vaikutus AMO:n toimintaympäristöön • Alueellisten ja kansallisten metsäohjelmien tarve ja merkitys kasvaa. Metsäohjelmat viestivät puuntuotannon korostamisen näkökulmaa. Tätä vahvistetaan kasvattamalla AMO-työhön varattua julkista rahoitusta. AMO-työssä metsäsektorin toimijoiden yksituumaisuus lisääntyy ja muiden käyttömuotojen tarpeet jäävät vähemmälle huomiolle..

8. Skenaario II: Maailmanparlamentti • Metsä tulkitaan uusiutuvaksi resurssiksi, jota elinkeinot hyödyntävät esimerkillisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. T&K panostuksia uusiin tuotteisiin ja liiketoimintamalleihin, mm. energialiiketoiminnassa. Uusien tuotteiden avulla voidaan korvata uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä. • Metsäteollisuus valmistaa enemmän mm. energia- ja rakennusteollisuuden tuotteita. Entistä tiukemmista ympäristönormeista pyritään rakentamaan kilpailuetua. Metsiä hyödyntävät kaupallisesti muutkin elinkeinot, kuten matkailuteollisuus. • Metsäpolitiikassa korostetaan tasapuolisesti metsien eri käyttömuotoja ja metsien käytön tavoitteissa korostuu monikäyttö. Julkinen metsäsektori on vahva ja metsätalous on voimakkaasti normiohjattua. Vaikutus AMO:n toimintaympäristöön • Alueellisten metsäohjelmien asema on vahva mm. normiohjauksen lisääntymisen ja uusien tuotteiden kehittämisen vuoksi. Metsäohjelmat viestivät vahvasti metsien kestävää moni- ja päällekkäiskäyttöä. Metsäkeskukset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden (TE- ja ympäristökeskukset) kanssa.

9. Skenaario III: McWorld • Metsä tulkitaan puupelloksi ja osaksi metsätalouden tuotantokoneistoa ja sen arvo määräytyy puhtaasti taloudellisten hyötyjen perusteella. Sillä ei ole enää yhteiskunnallista erityisasemaa vaan toiminta perustuu samoihin markkinatalouden perusteisiin kuin muidenkin toimialojen. • Metsäteollisuuden kansainvälistyminen jatkuu voimakkaana. Keskitytään ydinliiketoiminnan kasvattamiseen sekä tuoton ja tehokkuuden parantamiseen. Teknologiaosaamisen huippu siirtyy ulkomaille. Paperituotanto supistuu OECD maiden kysynnän hiipuessa. Sahaaminen on runsasta nousukausina. • Metsien käytön politiikkaa ohjaa puuntuotannon, hallinnon ja metsätalouden palvelutoiminnan tehokkuuden lisäämistavoite ja puun saatavuuden parantaminen. Keinoja ovat esim. lyhennetyt kiertoajat ja veroporkkanat ja -kepit. Perinteisten T&K organisaatioiden tehostamistavoitteet johtavat niiden supistamiseen. Metsäpolitiikka on osa elinkeinopolitiikkaa ja metsäkeskukset on siirretty TE-keskusten alaisuuteen. • Metsätalous on puuntuotantokeskeistä ja vaihtoehdotonta liiketoimintaa. Puun hinta laskee. Julkisen sektorin organisaatioiden merkitys supistuu tilaaja-tuottajamallin kautta. Vaikutus AMO :n toimintaympäristöön : • AMOjen merkitys sekä niiden laadinnan ja toteuttamisen resurssit pienenevät. Vaikuttamismahdollisuudet laskevat, koska maailmanmarkkinoiden tapahtumat ohjaavat toimenpiteitä myös maakunnissa. Metsäohjelmat korostavat puun saatavuutta, tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Metsäkeskusten asema heikkenee ja rahoitus laskee. AMO:t ovat TE-keskusten vastuulla.

10. Skenaario IV: Zapatista (POISKO) AMOjen vaikutukset vaihtelevat alueittain ja ajoittain. Metsäohjelmien painotukset liittyvät puun saatavuuden turvaamiseen ja puuntuotantoon. Niihin kohdistuu toisaalta odotuksia asioiden edistämisestä ja toisaalta vahvaa epäuskoa vaikuttavuudesta.Vaikuttavuus ei ole kovin hyvä, koska rahoitusta ei lisätä merkittävästi. Metsäkeskusten asema on kuitenkin melko vahva normiohjauksen ja valvonnan lisääntyessä. • Metsän kuva on ristiriitainen. Toisaalta se tarjoaa turvallisuutta levottomassa maailmassa, toisaalta se voi olla uhkaava, ahdistava ja etäinen. Metsäalan menestys Suomessa on epävarmaa. Alan kehittämisestä ei ole yhteistä näkemystä. Panostetaan T&K:n vakauden nimissä. • Metsäteollisuus suuntautuu ulkomaille siten, että välillä kansainvälisyys korostuu, välillä keskitytään kotimaan tuotantoon. Nopeiden voittojen etsimisen vuoksi investoinnit painottuvat korkeita riskejä sisältäviin maihin. Tempoilevuus aiheuttaa suuria tappioita. Metsäteollisuus tasaa epävarmuuksiaan nojautumalla tarpeen mukaan kansalliseen tukeen mm. puutullien kaltaisten toimintaympäristönmuutosten tapahtuessa. • Metsäpolitiikka vastaa turbulenttiin kehitykseen palaamalla totuttuun ja turvalliseen (puuntuotanto-ohjelmat voittavat valtakamppailun). Metsäpolitiikkaa vahvistetaan ja normiohjausta ja siihen liittyvää valvontaa lisätään. • Metsätalous vaihtelevaa, ryöstöhakkuista täydelliseen käyttämättömyyteen.

11. GLOBALISAATIOSKENAARIOT • Kotipesä Maailma on eriytynyt. Vasten useimpien toiveita on pakko palata vanhaan. Eri maissa tapahtuu kansallista suojautumista globaaleilta vaikutuksilta ja konflikteilta, protektionismi valtaa alaa. Pysyvyyttä ihannoidaan. Suomi hoitaa omat asiansa ja antaa muiden hoitaa omansa. Suomessa metsäala säilyy tärkeänä ja voimakkaana. • Maailmanparlamentti Globaalisaation poliittinen luonne korostuu. Osallistutaan laajasti päätöksentekoon ja maailman-laajuinen sopimuksellisuus (ilmastosopimukset jne) aiheuttaa lisääntyvää normiohjausta. Kestävä kehitys ja kansainvälinen tasa-arvo vahvistuvat. Kulttuuri- ja ympäristöarvot tärkeitä. Suomi osallistuu aktiivisesti. Perinteisen metsäteollisuuden tuotanto Suomessa pienenee (yritykset siirtyvät muualle), mutta uusien tuotteiden tuotanto ja teknologinen kehitys voi nousta (esim. bioenergiateknologia ja tuotanto). • McWorld Globaalit menestysformaatit ja markkinavoimat ohjaavat kehitystä. Kuilu kehittyneiden ja kehittymättömien maiden välillä kasvaa. Energian kysyntä suurta, joka nostaa sen hintaa. Tuloerot Suomessa kasvavat ja osa Suomesta autioituu maaseutuelinkeinojen kadotessa ja aluepolitiikan heikon vaikuttavuuden vuoksi. Metsäsektori pyrkii nostamaan jalostusastettaan, mutta haasteena ovat samoille markkinoille tulevat ulkomaiset investoijat. • Zapatista Globalisaatioon liittyvä negatiivinen yllätyksellisyys ja tempoilevuus korostuu, sillä valtiot ja yritykset eivät pysty kontrolloimaan kehitystä haluamallaan tavalla. Ajalliset ja paikalliset muutokset voimakkaita, esim. talouskasvu ailahtelee ja syntyy kauppasotia.Energiapolitiikka ailahtelee ja energian hinnanvaihtelut ovat voimakkaita. Biopolttoaineen käyttö kasvaa. Suomessa kehitys on myös ailahtelevaa ja tapahtuu jakautumista menestyjiin ja syrjäytyjiin. Investoinnit Suomesta Venäjälle kasvavat. Metsäalalla osa yrityksistä keskittyy toimintaan Suomessa, osa toimii kansainvälisesti.

12. ARVOTETTAVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET KEHITTÄMINEN SUHTEESSA KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISEEN • Kehitetään ja monipuolistetaan aluetason laskentamenetelmiä ja tietojärjestelmiä • AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot • Kerätään enemmän ja parempaa aineistoa kuvaamaan eri käyttömuotojen merkityksiä • Kokouskäytäntöjä kehitetään, jotta osallistujat kokevat työn mielekkääksi suhteessa siihen käyttämäänsä aikaan • Lisätään AMOjen sisällön vaihtelua paikallisten tarpeiden mukaan • AMO:ien laadintaa yhdenmukaistetaan • Metsäkeskusten resursseja AMO-työhön lisätään • AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken KEHITTÄMINEN SUHTEESSA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN JA SIDOSRYHMIIN • Metsäneuvostoja hyödynnetään enemmän ja paremmin AMO:ien laadinnassa ja seurannassa • Kehitetään tiedonkulkua AMO- ja KMO -prosessien välillä, molempiin suuntiin • Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan • AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan • Konkretisoidaan eri toimijoiden AMO:sta saamaa hyötyä • Sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ja kehitetään • Kehitetään parempia ja helpompia menettelytapoja kansalaismielipiteen selvittämiseksi • Otetaan käyttöön uusia keinoja AMO:n tavoitteiden toteuttamiseksi paikallistasolla

13. Tekijöiden tärkeydet eri skenaarioissa

14. Tärkeimmät tekijät eri skenaarioissa • Kotipesä • AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken • Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan • Maailmanparlamentti • AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot • AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan • McWorld • Kehitetään ja monipuolistetaan aluetason laskentamenetelmiä ja tietojärjestelmiä • AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan • JOS KAIKKI SKENAARIOT TOTEUTUISIVAT YHTÄ TN: • AMO:ien toteutus ja AMO:n laatimisen osatehtävät vastuutetaan selkeämmin eri organisaatioiden kesken • AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan

15. Eri skenaarioiden yhtäläisyydet • Kuuden tärkeimmän joukossa kahdessa tai kolmessa skenaarioissa • Metsäkeskusten resursseja AMO-työhön lisätään • Metsäneuvostoja hyödynnetään enemmän ja paremmin AMO:ien laadinnassa ja seurannassa • Metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumista AMO-työssä vahvistetaan • AMO:ien kytkentöjä metsäalan ulkopuolisiin politiikkaprosesseihin parannetaan • Konkretisoidaan eri toimijoiden AMO:sta saamaa hyötyä • Kuuden vähiten tärkeimmän joukossa kahdessa tai kolmessa skenaarioissa • AMO:ssa otetaan tasapainoisemmin huomioon metsän eri käyttömuodot • Kerätään enemmän ja parempaa aineistoa kuvaamaan eri käyttömuotojen merkityksiä • Kokouskäytäntöjä kehitetään, jotta osallistujat kokevat työn mielekkääksi suhteessa siihen käyttämäänsä aikaan • AMO:ien laadintaa yhdenmukaistetaan • Sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ja kehitetään • Kehitetään parempia ja helpompia menettelytapoja kansalaismielipiteen selvittämiseksi