TYÖSOPIMUS & TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ

TYÖSOPIMUS & TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ onnistuneen työllistämisen tukena OTL, VT, Jaana Paanetoja 25.8.2011

SISÄLTÖ • työlainsäädännön perusteita • työsopimuksen solmiminen ja siihen liittyvät asiat • työsuhteen ehdoista • työkyky työlainsäädännössä

Työlainsäädännön perusteita • työlainsäädännöllä suojataan kaikkia työntekijöitä • joitainsäännöksiä, joissa otettu huomioon terveydentila, sairaus ja työkyky (myös työehtosopimusmääräyksiä) • muutama työlaki soveltuu myös työsuhteen ulkopuolella

Työlainsäädännön perusperiaatteet • suojataan työsuhteessa olevaa – työsuhteen tunnistaminen! • työsopimuslaki ja sen myötä muut työlait • lainsäädäntö pääosin pakottavaa eli työntekijälle kuuluvia etuja ei saa vähentää sopimuksin tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä • muutamia täysin sopimuksenvaraisia lainkohtia • suurempi joukko lainkohtia, joista voidaan sopia toisin valtakunnallisten yhdistysten välisillä työehtosopimuksilla

Lainsäädäntö ja muut työsuhteeseen vaikuttavat normilähteet • pelkkä lainsäädännön tuntemus ei kuitenkaan yksittäistapauksissa yleensä riittävää • työsuhteessa on lukuisia oikeuksien ja velvollisuuksien määräytymisperusteita! • työsopimuksen ehtojen ja työlainsäädännön ohella otettava huomioon myös muita normilähteitä

… • keskeiset työoikeuden normilähteet: • työsopimus • työlainsäädäntö • työehtosopimus ja • työnantajan työnjohtovaltaan perustuvat käskyt Kaikilla näillä voidaan asettaa oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka vaikuttavat työnantajan ja työntekijän välillä. Työsuhde syntyy työsopimuksesta, mutta sen sisältö määräytyy myös muiden normilähteiden perusteella!

? Heikki kysyy seuraavaa… ”Olen työnantajani Fotoliike Kuvaus Ky:n kanssa sopinut, että minulle maksetaan palkka kunkin kuun 20. päivä. Olen kuukausipalkkainen. Onko sopimus sittenkään pätevä? Sain myös juuri kuulla, että minulle ei makseta sairausajan palkkaa heti sairastumisen alettua, vaan vasta kolmen karenssipäivän jälkeen. Onko tämä laillista? Olen luullut, että sairausajan palkka maksetaan heti sairastumisesta lukien.” Mitä Sinun tulee tietää työlainsäännösten luonteesta, jotta voit vastata Heikin kysymyksiin?

Kuntoutuja avoimilla työmarkkinoilla - useita kysymyksiä voi herätä • voiko terveydentila vaikuttaa jollakin tavoin työsopimuksen kestoon tai työsuhteen ehtoihin? • noudatetaanko työlainsäädäntöä sellaisenaan, vai onko jotain poikkeuksia? • voidaanko työsuhteen ehdoista sopia joustavasti? • voiko kuntoutujan palkka olla pienempi kuin muilla työntekijöillä?

Työoikeudellisissa asioissa • tarvitaan: • oikeudellista ajattelutapaa ja ennen kaikkea oikeudellista tietoa • mistä tietoa saa hankittua? • miten tietoa sovelletaan?

Oikeudellinen tieto ja sen käyttö mihin lainsäädäntöön toiminta perustuu + lainsäädännön pääsisältö (mitä laissa ”lukee” eli sisällön ymmärtäminen ja sen oikea soveltaminen!) lakien pakottavuus / tahdonvaltaisuus (= mitä saa sopia ja mitä ei…) www.finlex.fi ajantasainen lainsäädäntö lakien esityöt yleissitovat työehtosopimukset

Oikeudellinen ajattelutapa- mitä se tarkoittaa? • objektiivisuus ja analyyttisyys (subjektiiviset näkemykset eivät saa vaikuttaa) 1. asia: oikean ongelman/asian hahmottaminen 2. asia: siihen soveltuvan oikeusohjeen löytäminen 3. asia: oikeusohjeen soveltaminen käytännön tapaukseen, tulkinta tarvittaessa

Mistä asioista seuraavissa on oikeudellisesti kysymys? A) Mielenterveyskuntoutuja Ville on solminut 1.6.2011 kuuden kuukauden pituisen määräaikaisen työsopimuksen Veksan Kone ja Laite Oy:n kanssa. Tänään Ville on ilmoittanut yhtiön toimitusjohtajalle lopettavansa työt heti, koska aikoo siirtyä muualle töihin. B) Mielenterveyskuntoutuja Leila on solminut 1.9.2010 X Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen siivoustehtävistä. Tänään Liisa on ilmoittanut työnantajalle, ettei aio tulla enää töihin, vaan lopettaa työt välittömästi. Syyksi hän on ilmoittanut huonon työilmapiirin.

Tulkinta • = merkityssisällön antamista • milloin joudutaan tulkitsemaan? ”Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.”

… • miten lakia tulkitaan? • lain sanamuoto (teksti) • lainsäätäjän tarkoitus • oikeuskäytäntö (ylimpien tuomioistuinten ratkaisut) • asiaa käsittelevä oikeuskirjallisuus • miten sopimuksia tulkitaan? • sanamuoto • osapuolten tarkoitus

Työhönotto / työsopimuksen solmiminen • tiedot työnhakijasta • työsopimuksen solmijat • työsopimuksen muoto • työsopimuksen kesto • koeaikaehto

Tiedot työnhakijasta / työntekijästä • henkilötietojen käsittelystä säädetty • laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja henkilötietolaki • työnantaja saa käsitellä työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia tietoja, ei muita • esimerkiksi työkykyyn liittyvät kysymykset tai arviot omasta terveydentilasta – kytkentä tehtävään työhön, ei liian yleisiä • tiedot kerättävä ensisijassa työntekijältä • jos muualta, hankittava yleensä työntekijän (työnhakijan) suostumus

….. • terveydentilaa koskevat tiedot, niitä työnantaja saa käsitellä: • jos kerätty työntekijältä tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta + • tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella • tietoja saa käsitellä vain tietyt henkilöt • työnantajan nimettävä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin kuuluu ko. tietojen käsittely

Työsopimuksen solmiminen 1) työntekijäpuoli 15 vuotta täyttänyt vajaavaltainen / toimintakelpoisuuden rajoitus -> siitä huolimatta voi solmia 2) työnantajapuoli luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö oikeustoimikelpoinen

Työsopimuksen muoto työsopimus on vapaamuotoinen sopimus mitä se tarkoittaa? kirjallinen muoto suositeltava miksi? huom. työehtosopimuksissa saattaa olla määräys solmia työsopimus kirjallisena (tai suositus) työnantajan velvollisuus antaa kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (luettelo TSL 2:4) jos suullinen työsopimus tai ”epätäydellinen” kirjallinen työsopimus toistaiseksi voimassa / yli 1 kk määräajan viim. ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä ilmoitus muutoksista

? Mielenterveyskuntoutuja Henrik on saamassa työpaikan Lähileipurit Oy:stä. Työnantaja haluaisi solmia vain määräaikaisen työsopimuksen, koska ei ole varma siitä, miten Henrik pärjää tehtävässä. Onko määräaikaisen työsopimuksen solmiminen mahdollista?

työsopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan kesto sovitaan jos ei sovittu mitään -> toistaiseksi voimassa sen, joka vetoaa määräaikaisuuteen, näytettävä, että siitä on sovittu mitä eroa on toistaiseksi voimassa olevalla ja määräaikaisella työsopimuksella? Työsopimuksen kesto

Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen? • mikä vaikuttaa valintaan? • toistaiseksi voimassa oleva ensisijainen • määräaikainen työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta solmia vain perustellusta syystä • laissa ei rajoituksia, jos työntekijä haluaa sitoutua vain määräajaksi (oma AITO pyyntö) • laissa ei määritelty, mutta perustelu syy: sijaisuus, kausiluontoinen työ, ruuhkahuippu, kysynnän vakiintumattomuus, muu syy, joka osoittaa, ettei tehtävään pysyvää työvoiman tarvetta

…. • työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus ja ilman perusteltua syytä tehdyt toisiaan seuraavat määräaikaiset työsopimukset -> niitä on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina • toistuvien määräaikaisten sopimusten tekeminen edellyttää, että kullekin määräaikaiselle sopimukselle on olemassa perusteltu syy ja että työnantajan työvoiman tarve ei kyseisessä tehtävässä ole pysyvä

… • TSL 1 luku 3 § 3 momentti: toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi • ”määräaikaisen työsopimuksen käyttö on perusteltua, kun työntekijälle tarjotaan ajallisesti rajattu tehtävä, kuten esimerkiksi sijaisuus, kausiluonteinen tai tilapäinen työ, tietty asiantuntemusta vaativa tehtävä, jota vakituinen henkilöstö ei tee taikka kertaluonteinen tehtävä tai projekti ja kun sopimusta tehtäessä arvioidaan, että tämän työn päättyessä työnantajalla ei ole tarjota pysyväksi tarkoitettua työtä” (HE 239/2010)

… • kombinoitu / yhdistetty sopimus? • määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa irtisanomislauseke: ”Työsopimus on voimassa 31.12.2011 asti, ellei sitä ennen määräajan päättymistä puolin tai toisin irtisanota” -> irtisanomisperusteet ja –menettely kuten toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa

TSL 1:5, yhdenjaksoisuus perustellusta syystä useita määräaikaisia työsopimuksia samojen osapuolten kesken seuraavat toisiaan, sallitaan lyhytaikainen keskeytys välissä työsuhde-etuuksien kannalta jatkunut yhdenjaksoisena kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, ei päättymisen osalta työsuhde-etuudet: vuosiloman ansaintasäännöt, sairausajan palkan odotus- ja karenssiaika, työehtosopimuksen mukaiset palkkaedut, esim. palvelussuhdevuosikorotukset

Kuntoutuja ei erityisasemassa • määräaikaisen työsopimuksen käyttöä on arvioitava työn pysyvyyden näkökulmasta • perusteltu syy ei liity työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin • palkkatuki ja sen vaikutus?

Työsopimuksen ehdot mallityösopimuksia tai itse laadittuja työsopimuksia huomioon työsopimuslain 2 luvun 4 § sopimusvapaus >< pakottava lainsäädäntö tarkoin sovitut ehdot – laveat ehdot? -> ehtojen sisältö vaikuttaa työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja luo sisältöä työnantajan työnjohtovallalle

Työnantajan työnjohtovallasta eli direktiovallasta mitä laajemmin sovittu eri asioista työsopimuksin sitä vähemmän työnjohtovallalle jää tilaa ei säännöstä laissa, olennainen osa työsuhdetta oikeus antaa työntekijälle määräyksiä ja valvoa työn tekemistä työn suoritustapa, laatu ja laajuus työnteon aika ja paikka työn järjestäminen

Työnantajan direktiovalta • sovittuja asioita ei voi yksipuolisesti muuttaa • sovitun veroista voi olla vakiintunut käytäntö • työnjohtokäsky ei saa olla syrjivä, ei saa myöskään velvoittaa tekemään työtä niin, että työntekijä syyllistyisi rangaistavaan tekoon

KKO:1990:152 Työntekijä oli toiminut autonkuljettajana kuljetus- ja asiointitehtävissä sekä suorittanut varastomiehen tehtäviä ja siivoustöitä. Työnantaja oli lisäksi määrännyt myös lumityöt työntekijän tehtäväksi. Koska työntekijän työsuhteen ehtojen mukaan hänen toimenkuvaansa ei ollut rajattu koskemaan vain tiettyjä työtehtäviä, työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla ollut oikeus tällaisen määräyksen antamiseen. Työntekijän kieltäydyttyä varoituksesta huolimatta lumitöiden suorittamisesta, katsottiin työnantajalla olleen tärkeä syy työsopimuksen purkamiseen.

KKO:2010:60 Työntekijä oli toiminut työnantajayhtiön kuntosalilla pääasiassa siivoojana, jolloin hänen tehtäviinsä oli kuulunut noin 600 neliömetrin suuruisten tilojen siivoaminen. Yhtiö oli sittemmin yksipuolisesti määrännyt työntekijän siivottavaksi lisäksi yhtiön hallintaan uusina tiloina siirtyneen noin 400 neliömetrin budosalin sosiaalitiloineen. Työntekijän kieltäydyttyä lisätyöstä yhtiö oli irtisanonut hänen työsopimuksensa. Koska mainitun kokoisten lisätilojen siivousvelvoite olisi olennaisesti muuttanut työsuhteen ehtoja, yhtiöllä ei ollut työnjohto-oikeutensa nojalla oikeutta määrätä lisätyöstä eikä oikeutta lisätyöstä kieltäytymisen perusteella työsuhteen päättämiseen.

Työnantajan tulkintaetuoikeus ei säännöstä laissa kuuluu työsuhteeseen direktiovallan ohella milloin tulkintaa tarvitaan? työnantajan käsitystä asiasta noudatetaan mikä tahansa normilähde väliaikainen oikeus; noudatetaan työnantajan tulkintaa, kunnes asia ratkaistu työnantaja kantaa vastuun tulkinnastaan

KKO:1992:111 Työnantajalla ja työntekijällä oli ollut erimielisyyttä siitä kuuluiko työntekijälle työajan lyhennysvapaata eli niin sanottuja pekkaspäiviä. Työntekijä oli tästä huolimatta omatoimisesti ja siis ilman työnantajan lupaa ollut poissa työstä yli viikon pituisen ajan. Työnantajalla oli työntekijän poissaolon vuoksi oikeus purkaa työsopimus riippumatta siitä, oliko työnantajalla työehtosopimuksen mukaan velvollisuus toteuttaa työntekijän lyhennysvapaa tämän edellyttämällä tavalla.

? • Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen palkattavan mielenterveyskuntoutujan kanssa työnantaja haluaa sopia koeajan mahdollisimman pitkäksi, jotta voidaan testata työssä selviytymistä. Mitä tähän vastaat? Voiko koeaikaa pidentää lain pääsäännön mukaisesta 4 kk:sta sillä perusteella, että työntekijä ei välttämättä ole täysin työkykyinen?

Koeaikaehto koeajan tarkoitus työnantaja: soveltuuko työhön, sopeutuuko jne., työntekijä: onko työ, työyhteisö ym. sellainen kuin oletti jne. koeajan käyttöedellytys työsuhteen alussa uusi työsopimus samojen osapuolten välillä -> voidaanko solmia uusi koeaika? jos kuntoutuja on ollut tekemässä töitä ennen työsuhteen syntyä ilman työsuhdetta?

…. • toistaiseksi voimassa olevat + määräaikaiset • työehtosopimuksen ehto-> työnantajan ilmoitettava asiasta työntekijälle • sovittava • nimenomainen sopimus tavalla tai toisella

…Koeaikaehto… pituus enimmäispituus: 4 kk 6 kk, jos koulutus kestää yhdenjaksoisesti yli 4 kk (ei tavallinen perehdyttämiskoulutus) alle 8 kk:n pituisissa määräaikaisissa työsopimuksissa vain puolet kestosta

… • vaikutus, koeaikapurku • työnantaja ja työntekijä voivat purkaa • ei epäasiallinen ja syrjivä syy • työntekijän henkilöön / työsuoritukseen liittyvä syy, jos työnantaja purkaa • esimerkiksi työntekijä ei selviä työtehtävistä, kyky ei riitä tai ei sopeudu työyhteisöön

Koeajan pituus? • Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen palkattavan mielenterveyskuntoutujan kanssa työnantaja haluaa sopia koeajan mahdollisimman pitkäksi, jotta voidaan testata työssä selviytymistä. Mitä tähän vastaat? Voiko koeaikaa pidentää lain pääsäännön mukaisesta 4 kk:sta sillä perusteella, että työntekijä ei välttämättä ole täysin työkykyinen?

Palkkaus • työehtosopimukset merkittävässä asemassa • tuleeko työehtosopimus sovellettavaksi? • mikä on sovellettavan työehtosopimuksen sisältö?

Millaisia työehtosopimusmääräyksiä? 1. Määräykset, joissa työehtosopimuksen soveltamisala kokonaisuudessaan on rajattu ”täysin työkykyisiin työntekijöihin””sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä työntekijöitä”. 2. Määräykset, joissa työehtosopimuksen palkkausmääräysten soveltamisala on rajattu ”täysin työkykyisiin työntekijöihin” ja joissa on lisäksi luonnehdittu, mitä täydellä työkyvyllä tai sen negaatiolla tarkoitetaan, tai täsmennetty, miten tai millaiseksi täyden työkyvyn kriteeriä täyttämättömän työntekijän palkkaus voidaan sopia. 3. Määräykset, joissa työehtosopimuksen palkkausmääräysten soveltamisala on rajattu ”täysin työkykyisiin työntekijöihin”, ilman ryhmän 2 sopimuksissa olevia luonnehdintoja tai täsmennyksiä

Esimerkki soveltamisalamääräyksestä: KAUPAN PALVELUALOJEN TYÖNANTAJALIITTO AMMATTILIITTO KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUS 1. SOVELTAMISALA 1 § Sopimuksen ulottuvuus 1. Sopimusta noudatetaan yrityksessä, jonka toimialana on a. vähittäiskauppa b. tukkukauppa c. kioskikauppa d. huolto- ja jakeluasematoiminta e. kaupan palvelu- ja tukitoiminta 2. Sopimus koskee työaikalain alaisia täysin työkykyisiä työntekijöitä. 3. Sopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia ja liittoja sitovia keskusjärjestösopimuksia

Onko uuden työvoiman palkkaaminen aina mahdollista? • EI ole • miksi ei? • jos lomautettuja työntekijöitä • jos osa-aikatyöntekijöitä, jotka haluavat lisätyötä • jos taloudellisella ja tuotannollisella syyllä irtisanottuja, joiden kohdalla 9 kk:n takaisinottoaika ei ole umpeutunut

Takaisinottovelvoite TSL 6 luku 6 § kollektiiviperusteella irtisanottu sama / samankaltainen tehtävä 9 kk työsuhteen päättymisestä miten työnantaja toteuttaa velvoitteen?

HE 157/2000 ”Samankaltaisuuden arvioinnissa otettaisiin huomioon myös mahdollinen tarjolla olevan työn poikkeuksellinen luonne. Esimerkiksi työharjoittelupaikan tarjoaminen opiskelijalle ei yleensä kuuluisi pykälän piiriin. Tällainen työ jäisi takaisinottovelvollisuuden ulkopuolelle usein jo sillä perusteella, että sitä ei tehdä työsuhteessa. Jos työharjoittelu tehdään työsuhteessa, takaisinottovelvollisuutta koskevassa arvioinnissa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota työharjoittelun pakollisuuteen osana tutkintoa ja harjoittelijan työpanoksen merkitykseen työnantajan kannalta. Näillä perusteilla takaisinottovelvollisuuden ulkopuolelle jäisivät ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 16 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998) 5 §:ssä säädetty toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu, muu tutkintotavoitteinen pakollinen työharjoittelu sekä perusopetuslain ja sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettu työelämään tutustuttaminen. Edellytyksenä olisi kuitenkin, ettei harjoittelijoita vastoin työharjoittelun tarkoitusta käytetä korvaamaan irtisanottuja työntekijöitä.”

Työkyky työlainsäädännössä • säännös sairausajan palkasta työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä • osa-aikainen sairauspoissaolo, työsopimuslain 11 a § • sairaus, vamma, tapaturma, ellei seurauksena olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn heikkeneminen, on kielletty irtisanomisperuste • työturvallisuuslain mukaan työntekijän henkilökohtaiset edellytykset tulee ottaa huomioon työuran kaikissa vaiheissa ja • työnantajan on tarvittaessa tehtävä sellaisia kohtuullisia mukautuksia, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden työskentelyn

TT:1998-74 • Työterveyslääkäri oli kirjoittanut työntekijälle sairauslomatodistuksen burn out -oireiden perusteella. Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa koko todistukseen merkityltä työkyvyttömyysajalta, koska sen mielestä työntekijän esittämä selvitys ei osoittanut työkyvyttömyyden aiheutuneen työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla sairaudesta. Työnantaja ei ollut kuitenkaan osoittanut työntekijää toisen lääkärin tutkittavaksi, eikä ollut näyttänyt työntekijän pyrkineen käyttämään väärin oikeutta palkalliseen sairauslomaan. • Burn out -oireyhtymä katsottu työehtosopimuksen mukaiseksi sairaudeksi ja työterveyslääkärin arvio työntekijän työkyvyttömyydestä oikeaksi. Työnantaja oli velvollinen maksamaan sairausajan palkan koko työkyvyttömyysajalta.

TT:2000-33 • ”Exhaustio työkyvyttömyyden aiheuttavana sairautena on ollut arvioitavana muun muassa työtuomioistuimen tuomiossa TT 1997:61. Työtuomioistuin on tulkitessaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nyt kysymyksessä olevilta osin vastaavansisältöistä sairausajan palkkamääräystä katsonut jääneen näyttämättä, että sairausajan palkkamääräyksistä sovittaessa olisi ollut tarkoituksena, että työntekijällä olisi oikeus sairausajan palkkaan vain silloin, kun lääkärintodistuksen mukainen työkyvyttömyys johtuu virallisessa tautiluokituksessa mainitusta sairaudesta. Sairautta ja työkyvyttömyyttä arvioitaessa asia tulee ratkaista kulloinkin esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella…

… • …Sopimusmääräyksiä tulkittaessa myös exhaustio-diagnoosi voidaan katsoa sairausajan palkkamääräyksissä tarkoitetuksi sairaudeksi, jos exhaustio-tila asiassa esitetyn lääketieteellisen arvion mukaan on aiheuttanut työntekijän työkyvyttömyyden. Työtuomioistuimella ei ole perusteita tulkitessaan Taloverkko Oy:n ja Sähköalojen ammattiliiton välisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräyksiä päätyä muunlaiseen arvioon.”

TYÖSOPIMUS & TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ