MISTÄ SYNTYY TODELLINEN ALUEVAIKUTTAVUUS? Rehtori, opetusneuvos Erkki Kangas AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SEMINAARI OULUSSA

1. MISTÄ SYNTYY TODELLINEN ALUEVAIKUTTAVUUS?Rehtori, opetusneuvos Erkki KangasAMMATILLISEN KOULUTUKSEN SEMINAARI OULUSSA 12. - 13.12.2006

2. 1. Alueiden tulevaisuus, joitakin kehitystrendejä • kasvukeskuksiin on syntynyt tietoverkkojen ja tuotantoverkostojen avulla korkea tuottavuus • työikäinen, koulutettu väestö maaseudulta hakeutunut yhä enemmän työelämään kasvukeskuksiin • työelämä tarvitsee lähivuosina paljon uusia osaajia suurten ikäluokkien eläköitymisen johdosta, maaseudun väestö ei pysty riittävässä määrin ”paikkaamaan” työvoiman tarvetta kasvukeskuksissa: meidän on saatava osaavaa työvoimaa ulkomailta Lähde: Erkki Kangas

3. onko Suomi riittävän vetovoimainen ulkomaiselle työvoimalle; onko alueet riittävän vetovoimaisia • globaalistuminen; globaalit markkinat, asiakkaat saavutettava nopeasti, siksi yritykset siirtävät toimintaa sinne missä on pääosa markkinoista • miten pk-sektorin yritykset selviävät näköpiirissä olevassa tilanteessa? Verkostoituminen antaa pienyritykselle suuryrityksen edun mm. markkinoinnissa Lähde: Erkki Kangas

4. 2. Koulutuksen rooli alueen kehittämisessä Ammatillisen koulutuksen kehittämisen tavoitteita (Kesu 2003 – 2008) • työelämälähtöisyys • laadullisesti ja määrällisesti riittävän työvoiman turvaaminen maamme työelämälle • työelämäyhteistyö koulutuksen toteuttamisessa ja arvioinnissa, työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Lähde: Erkki Kangas

5. Opiskelijalähtöisyys • ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko ikäluokalle ja välitön sijoittuminen • kaikista huolehtiminen - koulutustakuu • Yhteistyö opintojen tarjoamisessa • lukioiden ja ammattiopistojen yhteistyön lisääminen  yhteinen opintotarjonta, kahden tutkinnon suoritusmahdollisuus • erilaisten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyö • Kansainvälisyys • ulkomaisten opiskelujaksojen ja ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen lisääminen • vieraskielisen opiskelun tarjonta Lähde: Erkki Kangas

6. 3. Tavoitteiden toteutuminen käytännössä? • Koulutustakuu Noin 10 000 nuorta jättää vuosittain keskiasteen opintonsa kesken (> 10%) tai eivät edes aloita niitä (7 – 8%). Tästä seuraa, että 10 – 15% ikäluokasta syrjäytyy koulutuksesta ja sitä kautta myös työelämästä heti peruskoulun jälkeen • Täyttämättömiä opiskelupaikkoja vuonna 2005 Koko maa 2465 Uusimaa 584 Vantaan kaupunki 457 Kouvolan seudun ky 241 Oulun lääni 511 Esim. Keski-Suomi ylipaikoilla 300 + Lähde: Erkki Kangas

7. Ammatillisen peruskoulutuksen VOS –opiskelijamäärien ja järjestämislupien enimmäisopiskelija-määrien suhde vuonna 2005, (%) = kahden valtionosuustilastointipäivän opiskelijamäärän aritmeettinen keskiarvo / järjestämisluvan enimmäisopiskelija- määrä > 96 % = suuret monialaiset koulutuksen järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana vähintään 800 (6 kpl) = monialaiset koulutuksen järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana alle 800 (7 kpl) = kahden valtionosuustilastointipäivän opiskelijamäärän aritmeettinen keskiarvo / järjestämisluvan enimmäisopiskelija- määrä < 96 % = yksialaiset koulutuksen järjestäjät (2 kpl) Sodankylän kunta: Sodankylän ammatti-instituutti 88 % Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä: Länsi-Lapin ammatti-instituutti 100 % Kemijärven kaupunki: Kemijärven ammattiopisto 101 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä: Ammatilliset oppilaitokset 90 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky: Kemi-Tornion ammattiopisto 101 % 97 % Kuusamon kaupunki: Kuusamon ammatti-instituutti Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky: Oulun seudun ammattiopisto 96 % Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen ky Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 96 % 101 % Oulun diakonissalaitoksen säätiö 99 % 90 % Raahen koulutuskuntayhtymä 94 % Kainuun maakunta-kuntayhtymä 98% Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 92 % 92 % Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Lähde: OPM. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupapäätösten tietojärjestelmä  (KOUTE) 11.12.2006

8. Työllistyminen • Työvoimaministeriön mukaan avointen työpaikkojen määrä on ennätysmäinen; vuoden keskiarvo 33 000 (työvoimatoimistot). Todellisuudessa tilanne yli 50 000. • Erityisesti terveys- ja sosiaaliala, rakennus- ja metalliteollisuus, liike-elämä sekä palvelualat työllistävät hyvin. • Työvoimatoimistoissa 227 000 työnhakijaa. Lähde: Erkki Kangas

9. Työllisten osuus (%) vuoden 2004 lopussa ammatillisen perustutkinnon 2001 - 31.7.2004 suorittaneista koulutuksen järjestäjän mukaan = keskimääräistä parempi työllisyys standardoidun työllistymismittarin* mukaan = suuret monialaiset koulutuksen järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana vähintään 851 (6 kpl) = keskimääräistä heikompi työllisyys standardoidun työllistymismittarin* mukaan = monialaiset koulutuksen järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana 80 - 850 (6 kpl) * Huomioidaan valmistuneiden asuinseutukunnan nuorisotyöttömyys ja erityisopiskelijoiden osuus = yksialaiset koulutuksen järjestäjät, tutkintoja 3,5 vuoden aikana vähintään 80 (2 kpl) Sodankylän kunta: Sodankylän ammatti-instituutti 54,3 % Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä: Länsi-Lapin ammatti-instituutti 48,8 % 54,4 % Kemijärven kaupunki: Kemijärven ammattiopisto 52,9 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä: Ammatilliset oppilaitokset Kuusamon kaupunki: Kuusamon ammatti-instituutti 54,0 % 54,7 % Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky: Kemi-Tornion ammattiopisto 53,6 % Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen ky Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky: Oulun seudun ammattiopisto 58,2 % Kainuun maakunta-kuntayhtymä Oulun diakonissalaitoksen säätiö 69,8% 51,9% Raahen koulutuskuntayhtymä 49,9 % 50,6 % Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto 62,3 % 53,5 % Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Lähde: OPH. Vuoden 2007 ammatillisen peruskoulutuksen työllistymismittari. 12.11.2006

10. 4. Koulutustarjonnan kohdentaminen • Opiskelupaikkojen määrä ei ole jakaantunut oikein eri alueille ja koulutustarjonta noudattaa usein huonosti elinkeinoelämän valtakunnallista ja alueellista tarvetta. • Monet koulutuksen järjestäjät osoittavat opiskelupaikkoja sellaisille suosikkialoille, joihin varmasti saadaan suuri joukko hakijoita ja aloituspaikat täytettyä. Kuka maksaa näistä virheistä? Lähde: Erkki Kangas

11. 5. Miten koulutuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa aluetasolla? • järjestäjäverkkoa kokoamalla • ammatillisen koulutuksen tuloksellisuustavoitteet vievät koulutuksen järjestäjäverkkoa oikeaan suuntaan. • kriteerit tulevat nopeuttamaan pienten koulutuksenjärjestäjien liittymistä suurempiin kokonaisuuksiin • jouduttavat myös huonosti työllistävien koulutusten lakkauttamista • kokonaisvaltaisella ennakoinnilla, oikealla koulutustarjonnalla • päätökset yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta • tarvitaan myös riittävän asiantuntevaa, monipuolista alueen elinkeinoelämän tulevaisuuteen liittyvää ennakointijärjestelmää Lähde: Erkki Kangas

12. jatkuvalla molempia osapuolia hyödyttävällä vuorovaikutuksella työelämän kanssa • työssäoppimisen kehittäminen (työssäoppimisen pituus) • ammattiosaamisen näytöt (näyttöjen toimielin) • oppisopimuskoulutus • lisäkoulutuksen toteuttaminen yrityslähtöisesti • perustutkintojen kehittämistyöryhmät • ammattiopiston neuvottelukunta Lähde: Erkki Kangas

13. olemalla mukana kaikissa aluetta koskevien strategioiden ja suunnitelmien laadinnassa • läänin koulutusneuvottelukunta, läänin sivistysstrategia, maakuntasuunnitelma, aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma jne. • huomioimalla alueelliset strategiat koulutuksen järjestäjän strategiassa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa • arvioimalla säännöllisesti aluevaikuttavuutta ja parantamalla toimintaa Lähde: Erkki Kangas

14. A. Oulu Inspiroi B. Autoalan kehittämistoiminta Oulun seudulla C. Pohjois-Suomen ammatillisten opettajien osaamisen kehittämishanke

15. Oulu inspiroi - innovaatiostrategia 2007- 2013 perusolettamukset • Yritysten menestyminen ja kasvu maailmanmarkkinoilla perustuu kansainvälisen tason liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamiseen. • Oulun seudulta löytyy riittävä määrä korkean tahtotason yrityksiä, joiden tarpeisiin strategian resursseja suunnataan riittävästi. • Uusia liiketoiminta-alueita löydetään yhdistämällä oululaiset osaamisalueet ja toimialat globaalien markkinoiden mahdollisuuksiin. Kaikki toimialat ovat potentiaalisia innovaatioaloja. Idean jalostamiseksi innovaatioksi on yrityksille tarjolla ammattimaista ohjausta. • Innovaatiotoiminnan on oltava kansainvälisesti verkostoitunutta. • Palvelut tulevat yhä tärkeämmäksi osaksi taloudellista kasvua. Lähde: Oulu inspiroi

16. Oulu inspiroi- innovaatiostrategia 2007-2013 pähkinänkuoressa • Yritysten kansainvälinen kilpailukyky vauhtiin • Alueella syntyvät innovaatiot jalostetaan yritysten menestystarinoiksi. • Vauhdilla etenevät globalisaatio hyödynnetään hankkimalla tarpeellista osaamista ja tuotantomahdollisuuksia eri aloilta kansainvälisten verkostojen avulla. • Strategia tunnustaa kaikki toimialat potentiaalisiksi innovaatio- ja kasvualoiksi. Yli toimialarajojen toimivien kasvuhakuisten yritysten menestymisedellytyksiä tuetaan. Lähde: Oulu inspiroi

17. Kaikki toimijat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen • Oulu inspiroi – innovaatiostrategian 2007-2013 tavoitteena on luoda alueen yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä julkisen sektorin yhteinen näkemys pitkäjänteisestä ja strategisista toimintaympäristön kehittämistarpeista ja suunnata yhteiset panostukset valittuihin painopisteisiin. Lähde: Oulu inspiroi

18. Innostunut toteuttaminen ja aktiivinen seuranta • Strategian tavoitteena on kehittää oululainen innovaatiojärjestelmä suhteessa kotimaisiin ja globaaleihin vertailualueisiin yhdeksi maailman parhaista. • Järjestelmän toimivuutta seurataan seudun resursseja, innovaatiotoimintaa ja taloudellista tulosta kuvaavilla mittareilla. Lähde: Oulu inspiroi

19. Strateginen tavoite • Oulu tunnetaan globaaleilla markkinoilla toimivista kasvuyrityksistään. • Inspiroiva kaupunkiseutu on kilpailukykyinen ja kehittyvä, eri toimialojen innovaatioympäristö. Lähde: Oulu inspiroi

20. Painopistealueet Oulu inspiroi- innovaatiostrategia 2007-2013 korostaa kehitystä yli toimialarajojen: • liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä liiketoimintaa tukevien palveluiden kehittäminen • voimakas kansainvälistyminen • toimivat ja tehokkaat innovaatiojärjestelmät ja – prosessit • innovatiivinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö Innovaatiostrategiassa haetaan uutta kasvua yli toimialarajojen luomalla edellytyksiä aikaisempaa laajemmalle pohjalle. Kaikki toimialat ovat potentiaalisia innovaatio- ja kasvualoja. Lähde: Oulu inspiroi

21. Strategian toteuttajat • Oulu Innovation Oy • Oulun kaupunki • Ouluseutu yrityspalvelut • Oulun seutu • Merikosken ammatillinen koulutuskeskus • Oulun aikuiskoulutuskeskus • Oulun seudun koulutuskuntayhtymä • Oulun yliopisto • Pohto Oy Lähde: Oulu inspiroi

22. Oulun kauppakamari • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät • Oulun Wellness Instituuttisäätiö • Technopolis Oyj • Technopolis Ventures Oulutech Oy • VTT Julkisten organisaatioiden ja kehitysyksiköiden haasteena on kehittää oma toiminta ja palvelutarjonta globaalien kasvuyritysten tarvitsemalle tasolle. Aluehallintoviranomaiset vastaavat osaltaan pitkäjänteisestä aluekehityksen suunnittelusta innovaatioympäristössä. Lähde: Oulu inspiroi

23. Oulu Innovation Oy johtaa innovaatiostrategiaa Oulu inspiroi- innovaatiostrategian 2007 -2013 johtamisesta, seurannasta ja ylläpidosta vastaa Oulu Innovation Oy, joka on Oulun seudun kasvuyritysten kehitystä ja kilpailukykyä edistävä alueen keskeisten toimijoiden omistama kehitysyhtiö. Lähde: Oulu inspiroi

24. Kärkihankkeista vaikuttavia kokonaisuuksia Ohjelman toteuttajat sitoutuvat valmistelemaan ohjelman painopisteiden mukaisia kärkihankkeita niin, että muodostuu mahdollisimman vaikuttavia kokonaisuuksia. Lähde: Oulu inspiroi

25. Lähde: Oulu inspiroi

26. B. Autoalan koulutuksen kehittäminen Oulun seudulla • 2003 autoalan kokous: alueella on tarvetta käynnistää koulutussektorin ja elinkeinoelämän yhteistyö autoalan koulutuksen kehittämiseksi • 2004 syksy: Oulun seudun autoalan koulutustarpeiden selvitys  projekti yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa

27. Koulutustarve selvityksessä 2004 todettiin mm. seuraavaa: • erityisosaamisalueilla ei ole koulutusta tarjolla alueellisesti eikä joiltakin osin valtakunnallisesti • täydennyskoulutusta, lyhytkurssitoimintaa sekä ammatti- ja erikoisammattitukintojen koulutusta lisättävä • hyötyajoneuvo- ja työkoneasentajien määrällinen koulutus ei vastaa työelämän tarpeita • teknikkokoulutukselle korvaava koulutus • insinöörikoulutusta suunnattava enemmän jälkimarkkinointiin • oppilaitoksien tilat ja välineistö eivät ole ajan mukaiset • opetus/koulutushenkilöstön osaamista kehitettävä • koulutuksissa huomioitava kielitaidon lisääntyvä tarve Lähde: Pekka Palo

28. Yhteistyö yritykset 2005: • Pörhön Autoliike Oy • Wetteri Oy • Wetteri Pover Oy • Veho Oy Ab • Wihuri Oy Witraktor • Maarakennus Jaara Oy • Vihelän Konepaja Oy • Raskone Oy • Lakeuden Automaalaamo Ky • Automaalaamo M.Havana Ky • Scan-Auto Oy Ab • Oy Sisu Auto Ab • ADR-HAANPÄÄ OY • Vähälä Yhtiöt, Kiitolinja Oy • Maarakennus Jaara Oy • Pajakulma Oy • Raahen autopelti Oy Autoalan koulutustarveselvitys 2004 Autoalan koulutuksen kehittäminen Oulun seudulla Projektin käynnistäminen 1.1.2005 Koulutus ja kehittämiskeskus avajaiset 9.11.2006 Tuottaa autoalalle uusia osaajia, toimijoille uutta tietoa ja osaamista nykyaikaisten autojen korjaamisen avainasioissa • kolme aikuiskouluttajaa • tutkimus - insinöörityöt, työmenetelmät, korjaamolaitteet • tiedotus • yhteistyö - toiset koulutusta järjestävät tahot - toinen aste ja insinööriopetus Lähde: Pekka Palo

29. Autoalan koulutuksen kehittäminen Oulun seudulla Tavoitteet vuodelle 2007: • Vakiinnutetaan autoalan koulutus ja kehittämiskeskuksen toimintaa • aikuiskoulutus • kumppanuuksien vahvistaminen • oppimateriaalin tuottaminen Web-ympäristöön • tutkimustyö • käynnistetään yhteistyötä automaahantuojien kanssa • Saatetaan loppuun OSAO:n autotekniikan tilaratkaisut ja opetuksen profilointi Lähde: Pekka Palo

30. Jatketaan opetusvälineistön päivittämistä (laitehankinnat) • Kehitetään työkone- ja hyötyajoneuvokoulutusta • Laaditaan toimintamalli opettajien osaamistason kohottamiseksi • mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen • Viimeistellään hankittujen laitteiden yhteiskäyttö ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston yksiköiden välillä Lähde: Pekka Palo

31. C. Pohjois-Suomen ammatillisten opettajien osaamisen kehittämishanke • Opettajien täydennyskoulutusta järjestetään siten, että täydennyskoulutuksen vuosisuunnitteluprosessi kytketään osaksi strategia- ja toimeenpanoprosessia.

32. Opetushenkilöstön täydennyskoulutusverkosto Oulun lääninhallitus Opetus-ministeriö Valtakunnallisten painopistealueiden asiantuntijat Oulun ja Lapin läänien Koulutuksenjärjestäjät Alueelliset alakohtaiset koulutussuunnittelijat Osaava Opettaja -koulutustapahtuma Opetustoimen henkilöstökoulutus Opetus-hallitus Opeko Työ- ja elinkeino-elämä, yritykset Erilaiset järjestöt Arviointi- toimikunta Ammatillinen neuvottelukunta Oulun yliopisto Osaava Opettaja 2010-2020 Osaamiskartoitukset Osaamisalueet Kauppa-kamari Ammatilliset opettajakorkeakoulut AMOK, JAMK, HAMK Moniammatillinen osaajaverkosto Kunnat: sosiaalitoimi opetustoimi nuorisotoimi Vanhemmat Työssä-oppimis-paikat Perustutkintotiimien kehittämistyöryhmät Lapin yliopisto kasv.tiet. tiedekunta Opiskelijat Lähde:Aila Paaso

33. Osaava opettaja- koulutustapahtuma 5.-6.6.2006 • Osallistujia • yhteensä 477 osallistujaa, OSAO 329, muut 148 • yhteensä 395 henkilöä, OSAO 264, muut 131 • Koulutuspäiviä tapahtumassa 726, OSAO 505, muut 221 • Taustayhteisöjä 19 toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjää, lisäksi joitakin osallistujia yrityksistä • Koulutusohjelmia toteutettiin 31 erilaista alakohtaista koulutusohjelmaa ja yksi pedagoginen koulutusohjelma. Koulutusta oli mm. kulttuuri-, luonnonvara- ja ympäristö-, hius-, matkailu-, ravitsemis- ja talous-, arkkitehtuuri ja rakentamis-, kone-, metalli- ja energiatekniikan, sähkö ja automaatiotekniikan, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan alojen opetushenkilöstölle. Myös yhteisten aineiden opettajille oli tarjolla vaihtoehtoja. • Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulu on mukana yhteistyössä on järjestänyt samanaikaisesti pedagogisia valmiuksia tukevaa koulutusta. Lähde:Aila Paaso

34. Koulutustapahtuman palaute • opettajien palautteet, koulutussuunnittelijoiden palautteet • koulutuksenjärjestäjien yhteyshenkilöiden palautteet, • OSAO:n yksiköiden palautteet • palaute hyvää, koulutuksissa koettiin tärkeäksi alan spesiaaliosaamiseen liittyvä tieto ja taito sekä alakohtaisten huippuasiantuntijoiden ja alan opettajien välinen vuorovaikutus • käytäntöä jatketaan OSAAVA OPETTAJA 2007 ja 2008 Lähde: Aila Paaso

35. Osaava opettaja- koulutustapahtuma 4.-5.6.2007 • ammatillinen osaaminen, työelämäosaaminen substanssiosaaminen, pedagoginen osaaminen • seuraaville aloille järjestetään koulutusta 2007: • autoala, cateringala, hiusala, hotelli- ja ravintola-ala, kone- ja metalliala, käsi- ja taideteollisuus ,logistiikka, maatalousala, matkailuala, pintakäsittelyala, puuala, puutarhatalous, rakennusala, sosiaali- ja terveysala, suunnitteluassistentti, sähköala, äidinkieli, vieraat kielet, matemaattis-, luonnontieteelliset aineet, ruoka- ja ravitsemispalvelut, yrittäjyys • pedagoginen osaaminen: uusia ideoita opetukseen, aikuiskoulutus ja ”vastarinnan ihmisen” kohtaaminen Lähde: Aila Paaso

36. Miten turvataan opetushenkilöstön osaaminen tulevaisuudessa ? • OSAAVA OPETTAJA 2010 - 2020 Lähde: Aila Paaso

37. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen • henkilöstöstrategiaosaamisen johtamisen merkityksen hahmottaminen ja osaamisen nykytilan tunnistaminen • opetushenkilöstön osaamistarpeiden ennakointi ja osaamistarvekartoitukset (Webropol- ohjelma) - opetushenkilöstö - perustutkintojen kehittämisryhmien työelämän edustajat, neuvottelukunta, ammattiosaamisen näyttöjen toimielin - organisaation johto, Oulun läänin kuntayhtymäjohtajat Lähde: Aila Paaso

38. osaamisalueet ja profiilit, delfoi -paneelit: - em. ryhmät - asiantuntijaryhmä • osaamisalueet ja profiilit henkilöstöhallinnon ohjelmaan • osaamisen arviointi ja kehityskeskustelut • kehityssuunnitelmat, kehittymissuunnitelmat • koulutussuunnitelmat Lähde: Aila Paaso

39. Suomalainen ammatillisen koulutuksen koulutusjärjestelmä on huipputasoa maailmalla, kuitenkin • kehitettävää riittää