180 likes | 286 Views
Digitaalisen painokoneen laatukäsikirja. Insinöörityö Jukka Honkonen Työn tilaaja:. Esityksen rakenne. Työn taustaa Työn tavoitteet Työn eteneminen Laatukäsikirjan sisältö Testipainatukset & tulokset Yhteenveto. Työn taustaa.
E N D
Digitaalisen painokoneen laatukäsikirja Insinöörityö Jukka Honkonen Työn tilaaja:
Esityksen rakenne • Työn taustaa • Työn tavoitteet • Työn eteneminen • Laatukäsikirjan sisältö • Testipainatukset & tulokset • Yhteenveto
Työn taustaa Canonilla on kuvantamisalan kuluttajatuotteiden kuten kameroiden, tulostimien jne lisäksi toimisto- ja ammattitulostusratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluja Työllistää Suomessa n. 400 henkilöä • Työn tilaaja: Canon Oy • Canon tuli mukaan digitaalisten väripainokoneiden markkinoille vuonna 2007 • Aiemmat Canonit hitaita CLC-väri(kopio)koneita • Uusi aluevaltaus imagePRESS C7000VP -painokoneen myötä Suhteellisen myöhään kilpailijoihin nähden. (HP, Kodak, KonicaMinolta, Oce, Xerox olleet pidempään markkinoilla) Elektrofotografiatekniikkaan perustuva digikone V. 2007 lopussa Canon oli myynyt n. 10 kpl C7000VP-painokonetta Suomeen – tarve selkeyttää laadun hallintaa Markkinoitiin offset-laatua tuottavana (mattajälki)
Työn tavoitteet • Selvittää • mitä digitaalisen painamisen laatu tarkoittaa • kuinka C7000VP:llä tuotetaan parasta mahdollista laatua • kuinka optimaalinen laatutaso ylläpidetään • mitkä ovat hyväksyttävät toleranssit laatuvirheille • Laatukäsikirja C7000VP-painokoneelle Tarkoitus oli hakea näihin kysymyksiin vastauksia ja kirjoittaa niiden pohjalta laatukäsikirja C7000VP:lle Lähtökohtana oli, että tarkastellaan vain mitattavissa olevia laatuominaisuuksia Painokoneen mukana tulevan värimittarin ja laadunvalvontaohjelman käyttö, kalibrointitiheys,..
Työn eteneminen 2008 2009 testipainatukset Laatukäsikirjan taitto & painaminen (Canonilta) Laatukäsikirjan jakelu asiakkaille (Canonin koulutustilaisuus) alkupalaveri Laatukäsikirjan kirjoittaminen ohjekirjan ym. materiaalin läpikäynti Drupa-messut koneeseen tutustuminen & testipainatus- suunnitelma insinöörityöraportin kirjoittaminen
Laatukäsikirjan sisältö • Painojäljen laatutekijät ja niiden mittaaminen • Elektrofotografia – laatuhaasteet ja laadun vakiointi • Värintoiston optimointi – ICC-värinhallinta ja koneen väriasetukset • Painolaadun vertailu (standardit)
Tyypilliset laatuhäiriöt • Värimuutokset pitkien painotöiden aikana • Painoprosessin pieni ”luontainen epästabiilius” • Koneen kalibrointia tarvitaan • Automaattinen, inline-densitometrin suorittama värinsäätö • Manuaalinen kalibrointi • Ilman- ja paperin kosteuden muutoksista johtuvat häiriöt • Värinsiirron ongelmat (liian kuiva tai kostea paperi –> väärä sähkövaraus) • Epätasaiset väripinnat, läikikäs jälki, raidat (etenkin arkin takareunassa) • Paperin käyristyminen (kiinnitysyksikössä) • Muutokset paperin mitoissa • Kaksipuoleisen painotyön kohdistusongelmat • Virheitä voidaan korjata painokoneen paperikohtaisilla asetuksilla • Värinsiirrossa käytettävät jännitteet • Käyristymisen säätö • Kuvan sijainnin ja koon hienosäätö • Säätäminen aikaavievää, mikäli kosteusolosuhteet muuttuvat jatkuvasti
Testipainatukset • Mitattiin koneen stabiiliuteen, vakiointiin ja värintoiston optimointiin liittyviä ominaisuuksia: • Ensimmäisten painopintojen värimuutokset • Ajon aikaiset värimuutokset • Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus • ICC-väriprofiilien ja väriasetusten vaikutus värintoistoon • Rasterointitavan vaikutus värialaan • Painatustestit tehtiin Wiresidos Oy:ssä • Testeissä käytettiin pääasiassa ECI:n 1485 värikentästä koostuvaa testiarkkia • Mitattiin Wiresidoksessa ja koululla
Testipainatukset (2) • Oletus: digikoneella tulee ajaa tauon jälkeen n. 20 ”lämmittelyarkkia” värin tasaamiseksi • Ensimmäisten painopintojen värimuutokset • Mitattiin viikonlopun tauon jälkeen osa 60. ensimmäisestä arkista • Värieroa verrattiin kolmen ensimmäisen arkin keskiarvoon • Värierot suhteellisen suuria (lyhyellä aikavälillä) • Tasaantumisvaihe ei näkynyt 60. ensimmäisen arkin aikana • Värikriittisimpiä töitä ei kannata ajaa heti taukojen jälkeen
Testipainatukset (3) • Ajon aikaiset värimuutokset • 1200 painopinnan työ, välissä painettiin testiarkkeja (rush printing) • Väriarvoja verrattiin kalibroituun lähtötilanteeseen • Suurimmat muutokset alussa, alun jälkeen muutokset suht. pieniä • Painokoneen pysäyttelyä kannattaa välttää
Testipainatukset (4) • Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus • Kolme kalibrointivaihetta • Shading Correction, Auto Gradation Adjustment ja Calibration • Suoritus kestää yhteensä n. 12 minuuttia (2-4 min/kalibrointivaihe) • Kalibrointi 1200 painopinnan työn jälkeen:
Testipainatukset (5) • Kalibroinnin värivirheitä korjaava vaikutus • Seuraavassa testissä tehtiin vain Calibration-osakalibrointi 800 painopinnan työn jälkeen • Verrattu kalibroidun lähtötilanteen väriarvoihin Calibration on hyvä ”pikakalibrointi” täydellisten kalibrointien välissä
Testipainatukset (6) • ICC-väriprofiilien (International Color Consortium) ja väriasetusten vaikutus värintoistoon • Testiarkki painettiin oletusprofiililla (Default), itse luodulla profiililla (Oma) ja väriprofiilien käytön ohittavilla asetuksilla • Väriarvoja verrattiin offset-standardin arvoihin päällystetylle paperille • Väripoikkeamat suuria (paperista johtuen?) – pienin dE omalla profiililla
Testipainatukset (7) • Väriasetukset • Paper Simulation -valinnan vaikutus värintoistoon • Kaksi eri paperityyppiä • Ei vaikutusta (kyseisillä paperityypeillä) Papereiden värien poikkeamat päällystetyn offsetpaperin väristä: dE=8 (Canon High Grade) ja dE<3 (Magno)
Testipainatukset (8) • Rasteroinnin vaikutus toistevissa olevien värien määrään • Saatu luoduista väriprofiileista PrintOpen -ohjelmalla • Teoriassa linjatiheyden kasvattamisen pitäisi pienentää värimäärää
Yhteenveto • Laadukkaan digipainamisen avaintekijät ovat: • Painokoneen asetusten säätäminen paperikohtaisesti kosteusolosuhteiden (ilma -> paperi) mukaan • Kosteusmuutosten minimointi • Laitteen tiuha kalibrointi • Laitteen automaattinen värinsäätö ei yksin riittä tasaamaan värimuutoksia • Värintoiston optimointi • Itse luotujen, paperikohtaisten ICC-väriprofiilien käyttö • Väriasetusten tunteminen • Laatukäsikirja nostaa esiin em. asioita ja havainnollistaa niitä mittaustuloksin • Digitaalisen painamisen laadun vertailu ja virherajojen asettaminen hankalaa, sillä värilliselle digitaaliselle painamiselle ei ole standardia • Useiden offset-standardin (ISO 12647-2) toleranssien on kuitenkin todettu soveltuvan myös digitaaliseen painamiseen
Yhteenveto (2) • Tavoitteiden toteutuminen • Laatukäsikirjassa käsiteltiin asioita, jotka myös Canon näki olevan keskeisiä digitaalisen painamisen laadun kannalta • Word-materiaali valmistui suunnitellusti Drupaan • Laatukäsikirja on kuitenkin kirjoitettu suhteellisen vähäisen käyttökokemuksen (painatustestit) perusteella, joten teksti on osittain ympäripyöreää • Laatukäsikirjassa voisi olla selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia käyttäjäohjeita