Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 Fyysisesti aktiivinen elämäntapa Suomessa uudelle tasolle.

1. Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 Fyysisesti aktiivinen elämäntapa Suomessa uudelle tasolle. Liikkuva Lappi –seminaari 13 09 2011Jorma Savola

2. Kansainvälisesti tilanne hyvä.Suomen aikuisväestön liikunnallinen elämäntapa on kansainvälisesti vertaillen erinomaista tasoa, mutta kansankunnan hyvinvoinnin näkökulmasta riittämätön, sillä vain runsas kolmannes aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Hyvinvoinnin kannalta haasteellinen.Kun tavoitteeksi asetetaan aikuisväestön liikunnan osalta, että 2/3 aikuisväestöstä 1/3 osan sijaan liikkuisi terveyden kannalta riittävästi, tarvitaan merkittäviä toimintatapojen muutosta sekä uusien toimijoitten rekrytointia.

4. Asiantuntijoitten näkemykset 1. Liikunnan aktiiviharrastajien tarpeisiin terveysliikuntamahdollisuudet ovat hyvät, 2. Liikunnan välinearvoa, jolla korostetaan liikunnan terveys- ja muita vaikutuksia, tuodaan esille sopivasti,3. Onko liikunta- vai terveyshallinnon tehtävä ottaa vastuu; kritiikki kohdistuu liikuntasektoriin,4. Ollaan kriittisiä terveysliikuntaohjelmien suhteen,5. Ollaan yksimielisiä asian tärkeydestä 6. Liikuntainvestoinnit ovat ”seed money”

5. Miehistä 19 % ja naisista 13 % ilmoitti, ettei liiku 50% työikäisistä harrasti reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa suositusten mukaisesti Noin 30 % liikkuu, mutta suositukset eivät toteudu 55-64 vuotiaitten ryhmässä 7% täytti lihaskuntoliikunnan suositukset Runsas 10 % työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 55-64 –vuotiasta vain 5 prosenttia täyttää suosituksen

6. Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 200965—84-vuotiaidensuomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) NAISET MIEHET % % 100 80 60 40 20 0 0 20 40 60 80 100 65—69-vuotiaat 70—74-vuotiaat 75—79-vuotiaat 80—84-vuotiaat kaikki Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL)

7. Kansainvälisesti tilanne hyvä.Suomen aikuisväestön liikunnallinen elämäntapa on kansainvälisesti vertaillen erinomaista tasoa, mutta kansankunnan hyvinvoinnin näkökulmasta riittämätön, sillä vain runsas kolmannes aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Hyvinvoinnin kannalta haasteellinen.Kun tavoitteeksi asetetaan aikuisväestön liikunnan osalta, että 2/3 aikuisväestöstä 1/3 osan sijaan liikkuisi terveyden kannalta riittävästi, tarvitaan merkittäviä toimintatapojen muutosta sekä uusien toimijoitten rekrytointia.

8. Fyysysesti aktiivinen elämäntapa(Physically active way of living) Liikunta(Physical Exercise) Fyysinen aktiivisuus(Physical Activity) Urheilu(Sports)

9. 1/3 1/3 1/3 Urheilujaliikunta Fyysinenaktiivisuus

10. Osaaminen kun siirrytään 1/3:sta 2/3 -osaan Suomalaisten liikunnallisen elämäntavan lisääminen sisältää seuraavat ehdot:- Tunnetaan suomalaisten liikuntakäyttäytyminen ja keskitytään vuotokohtiin, jotka ovat strategisesti vaikuttavimpia - Seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta fyysiseen aktiivisuuteen (1) kansallisilla ja (2) sektorikohtaisilla mittareilla- Otetaan käyttöön elämänkaari –psykologian näkemys ihmisen kasvusta ja kehityksestä soveltamalla liikunnan edistämiseen tieto ihmisen elämänmittaisesta kasvusta ja kehityksestä,- Varmistetaan liikunnallisen elämäntavan edistämisen viitekehykseksi elämäntapateorioista rakennetut ja tutkittuun tietoon perustuvat kokonaisuudet,- Kehitetään ja sovelletaan organisaatioitten sisäistä toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä ohjaavaa elinkaarimallia liikunnan edistämistä palvelevaksi (soveltamisen, seurannan ja tutkimuksen keinoin).

11. ELÄMÄNKAAREN KUVAUS- individuaation yleisnäkökulma - Tarkoittaa, että IHMISTEN IDENTITETTI tai YDINOLEMUS muuttuu tai tulee esiin vaiheittain koko elämänkaaren ajan. Kehityskulussa on tiivistäen NELJÄ VAIHETTA. • KEHITYKSEN PERUSVAIHE 0 – 20 v- lapsen MINUUS ei esiin itsenäisesti/määrätietoisesti- samaistuen, matkien, oppien toimintatapoja ja piirteitä => persoonallisuuden OPITTU MINÄ- yksilöllisyys voimistuu vaiheittain => ITSENÄINEN SUBJEKTIJÄSENTYMISEN VAIHE 20-40 v- ennen itsenäisyyttä/yksilöllisyyttä joudumme kohtaamaan OPITUN MINÄN, jonkakohtaaminen jatkuu koko elämän => olemme matkalla kohti omaa itseämme • luomme synteesiä (elämän mielekkyys,…) => olemme ITSEKSI TULEMISEN tielläYKSILÖLLISTEN PÄÄMÄÄRIEN VAIHE 40 – 60/65 v- yksilöllinen ja sosiaalinen kehitys ei ole valmiina tiettynä ajankohtana • - ylitämme kehityskynnyksiä => sovinto itsensä ja maailman välillä- ei paluuta epätietoisuuteen/epävarmuuteen => ”nyt tunnen itseni paremmin”KYPSYYDEN IKÄVAIHE 60/65 - >- eletään rikasta elämää. Mutta myös menneisyys läsnä- integraation, synteesin ja kokonaiskuvan luomisen vaihe- luopumista ja valmistautumista uuteen seikkailuun, vaiheeseen (mm. Toni Dunderfelt)

12. Liikunta osana IHMISTEN identiteettiä, ydinolemusta elämänkaarella Synteesi, kokonaiskuva, suhde fyysiseen minään. Fyysinen taantuminen ilman liikuntaa Onko opittu liikunta siirtynyt osaksi identiteettiämme. Fyysiset muutokset painossa, kunnossa ja ulkonäössä. TOIMINTAKYKYÄKYPSYYDEN IKÄVAIHE 60/65 - > Minä, maailma ja liikuntasuhteemme. Elimistön suorituskyky -takuu irtisanottu;. JAKSAMISTA YKSILÖLLISTEN PÄÄMÄÄRIEN VAIHE 40 – 60/65 v ELÄMÄNTAPAJÄSENTYMISEN VAIHE 20-40 v OPITTU LIIKUNTASUHDE Liikuntaan sosiaalistumisen ja -taitojen ja herkkyyskausi Liikunnan lukutaito ja mielihyvän kokemukset. OSAAMISPÄÄOMAA KEHITYKSEN PERUS-VAIHE 0 – 20 v 85 90 95 100 80 -9 kk 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 ikä

13. Yhteisö ja liikunta – elämäntapateoria liikuntasuhteen synnyn selittäjänä • Palvelutuottajat- Tukeva ympäristö • Alan teollisuus, kauppa,… • Halutun käyttäytymisen demonstrointi • Ohjattua toimintaa ja palautetta- Myönteistä vahvistusta YHTEISÖN ORGANISAATIOCOMMUNITY ORGANIZATION PALVELUT JA YMPÄRISTÖENVIRONMENTAL SUPPORT • Yksinkertainen viesti • Käytännön neuvot • Ymmärtämisen varmistus • Useat kanavat • henkilökohtaiset yhteydet SOSIAALINEN TUKISOCIAL SUPPORT • Yhteisön tuki yleispäämäärälle- Alan teollisuus, elinkeinoelämä- Päätöksentekijät- Media • Epäviralliset mielipidejohtajat TAIDOTPRACTICAL SKILLS SUOSTUTTELUPERSUTION • Erilaiset tukiryhmät • Terapiaryhmien perustaminen- Avaintahojen arvostus ja tuki • Uskottava viestin lähde • Huomio tunnetekijöihin • Vastaväitteiden ennakointi • Saavutettavat päämäärät • myönteiset päämäärät • Minimoidut pelot TIETOKNOWLWDGE 85 90 95 100 80 -9 kk 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 ikä Behavior Modification –elämäntapamuutosteorian mukainen malli toimenpidehierarkiasta

14. omatoiminen liikunta kunnan liikuntapalvelut kunnan terveys- ja sosiaalitoimi hoitokodit urheiluakatemiat Sairaalat/lääkärikeskukset vanhainkodit urheiluopistot hoivaosastot kansanterveysjärjestöt urheilulukiot yliopistot kansalais- ja työväenopistot eläkeläisjärjestöt ammattikoulut työpaikat päiväkodit koulut yksityiset palvelutarjoajat perheet U r h e i l u s e u r a t neuvola 85 90 95 100 80 -9 kk 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 ikä Liikunnallista elämäntapaa synnyttävät, tukevat ja ylläpitävät instituutiot elämänkaaren eri vaiheissa

15. Liikunnan aluejärjestötjamaakunta-seutukunta-työssäkäyntialue (1) Alueet toimivat maakunnassa kuntien ja muiden terveysliikuntatoimijoiden yhteistoimintafoorumina 2) Alueet toimivat maakunnallisina terveysliikunnan asiantuntijoina edistäen alueellista osaamista, henkilöstöliikuntaa jne. - linkki valtakunnallisiin ja maakunnallisiin toimijoihin 3) Toimintaa toteutetaan maakunnalliset erityispiirteet ja toimintatavat huomioiden 4) Alueet suorittavat liikunnan edunvalvontaa ja vaikuttavat mm. siihen että liikunta huomioidaan yhdyskuntasuunnittelussa 5) Toimintaa ohjaa maakunnan terveysliikuntastrategia (alue mukana laadinnassa) ->Alueet edistävät maakunnallista hyvinvointi/terveysliikunnan kuntastrategiaa 6) Terveysliikuntaa ohjaa ja kehittää alueellinen terveysliikunnan työryhmä, jossa on kattava edustus alueellista terveysliikunnan vaikuttajista (ohjausryhmä). -> Alueilla kiinteä yhteys maakunnan keskeisiin kuntavaikuttajiin ja päättäjiin

16. Liikunnan aluejärjestöjen kuntasuhde 1. Liikunnan aluejärjestöt ovat kuntien paikallisia, seutukunnallisia ja alueellisia strategisia kumppaneita. 2. Kasvukeskusten ja suurten kaupunkien kanssa alueilla on erillisstrategia. 3. Kuntien kannalta keskeisiin alueellisiin/maakunnallisiin toimijoihin (ELY:t, AVI:t, aluekeskukset, maakuntaliitot,…) aluejärjestöillä on yhteistyösuhde.

17. Kunta jafyysisesti aktiivisen elämäntapa Edistämisen yhteiskunnalliset (”yhteiskuntavastuulliset”) tavoitteet: - ihmisten elämänhallinnan vahvistaminen, - terveyserojen kasvun ehkäisy, - tasa-arvoisuuden edistäminen, - Ihmisten osallisuuden lisääminen ja- syrjäytymisen ehkäisy. Liikunnallisesti aktiivisesta kunnasta (=1/3) Aktiiviseen kuntaan (2/3). (Aktiivinen työpaikka 30 %:sta 80 %:n osallistumiseen.)

18. A K T I I V I N E N K U N T A K O K O N A I S U U S Politiikat Aktiivinen Kunta Strategiset Kumppanit Ville Ville WHO TAFISAEuroopan Unio Hallitusohjelma - TELI periaate- päätösMinisteriöt- politiikka oh-jelmat- resurssiohj-jelmatMuut Kunnan sisäisten hallinnonalojen yhteistyö Yksityinen ja kolmas sektori yhteistyössä Vähän liikkuvat aikuiset Lapset ja nuoret Erityisryhmät Työikäiset Seniorikansalaiset Vanhukset Elämänkulkua tukeva poikkihallinnollinen toiminta Kunnan sisäisten hallinnonalojen keskinäinen yhteistyö Kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa tehty yhteistyö Yhteistyö virallisten ja epävirallisten sosiaalisten yhteisöjen kanssa KUNNAN POIKKIHALLINNOLLISEN TYÖN MATRIISI Sosiaalinen ympäristö Rakennettu ympäristö

19. Kolme kuntatason toimintakonseptia 1. Liikunnan ja urheilun ”kova ydin”: Seurat lajiliitoissaan keräävät jäsenikseen käytännössä lähes kaikki lapset elämänkulun jossain vaiheessa ja aikuiset harrastavat liikuntaa urheiluseuroissa kohtuullisesti. Tämä toiminta on yli 100 vuoden kehityksen tulos. Yksityinen liikuntapalveluja tuottava sektori on 50 vuoden kuluessa kehittynyt liikuntakulttuurin tärkeäksi liikuntapalvelujen tuttavaksi.Työyhteisöjen vahva rooli työikäisen aikuisväestöni liikuttajana on suomalaiseen liikuntakulttuuriin 80 vuodessa vaiheittain kehittynyt erityispiirre. Suomalainen kuntarakenne ja kunnan liikuntatoimi ovat vahva kivijalka tasapuoliselle yhteiskuntavastuulliselle liikuntakulttuurille.

20. Kolme kuntatason toimintakonseptia 2. Terveysliikunta 1) Terveysliikunta on huomioitu kunnan strategiassa 2) Kunnan päättäjillä on tietoa terveysliikunnan vaikutuksista päätöksenteon tueksi (kunnanjohto, hallitus, valtuusto, lautakunnat) 3) kunnissa on terveysliikunnan toimenpideohjelmat 3.1) Kunnissa tuetaan poikkihallinnollisten terveysliikunnan edistämisen työryhmien perustamista.3.2) Terveysliikunnan palveluketju 6) alueet tarjoavat kunnan terveysliikunnan edistämiseen kokonaisvaltaisia palveluita tarjoamalla koulutusta, henkilöstöliikuntapalveluita, tapahtumia ym kunnan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ( A, B , C konseptilla – alueen tarjonnan mukaan)

21. Kolme kuntatason toimintakonseptia • 3. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa Mikään organisaatio, sen johto, alan viranomaiset ja muut toimijat eivät pysty yksin määrittelemään toimintasektorinsa kokonaisuuden rakentamista.

22. varhais-aikuisuus jaaikuisuus vauva- ikä koulu- ikä varhaiskeski-ikä myöhäiskeski-ikä murros- ikä kuntoutus- ja hoivaikä eläkeikä omatoiminen liikunta omatoiminen liikunta - sosiaali- ja terveystoimi- kansalais- ja työväenopistot- kunnan liikuntapalvelut (mm. eritysryhmät) KUNTA hoitokodit kansanterveysjärjestöt vanhainkodit eritysryhmien liikunta ja urheilu Koulut hoivaosastot Yliopistot jakorkeakoulut Päivä-kodit Ammatti- koulut työpaikat eläkeläisjärjestöt Neuvola yksityiset palvelutarjoajat urheiluseurat urheiluseurat 42 21 0 7 14 28 35 49 56 63 70 77 84 91 98 105 ikä

23. Kolme kuntatason toimintakonseptia 3.1.Fyysisesti aktiivinen elämäntapa – osaamisen välttämättömät ehdot: - Tunnetaan suomalaisten liikuntakäyttäytyminen ja keskitytään vuotokohtiin, jotka ovat strategisesti vaikuttavimpia - seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta,- Otetaan käyttöön elämänkaari –psykologian näkemys ihmisen kasvusta ja kehityksestä soveltamalla liikunnan edistämiseen tieto ihmisen elämänmittaisesta kasvusta ja kehityksestä,- Varmistetaan liikunnallisen elämäntavan edistämisen viitekehykseksi elämäntapateorioista rakennetut ja tutkittuun tietoon perustuvat kokonaisuudet,- Kehitetään ja sovelletaan organisaatioitten sisäistä toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä ohjaavaa elinkaarimallia liikunnan edistämistä palvelevaksi (soveltamisen, seurannan ja tutkimuksen keinoin),

24. Kolme kuntatason toimintakonseptia 3.2. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa – innovatiivinen tapa toimia:1. Lähdetään liikkeelle perusolettamuksesta, että kukaan ei pysty yksin määrittelemään ja kehittämään uutta toimintakonseptia (systemaattista innovaatiota), 2. Haetaan laaja-alaiseen toiminnan toteutukseen kokonaisvaltaista näkemystä (systeemisyyttä),3. Etsitään sopeutusta ja säätöä koko järjestelmään eikä vain sen yhteen osaan osassa, mutta toteutetaan samanaikaisia muutoksia eri osa-alueilla,4. Luodaan aktiivisesti asetelmaa, jossa kehittäjäverkosto ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan se on aidosti erilaisten verkostojen ja koalitioiden yhteenliittymä,5. Pyritään prosessissa voimakkaiden aihekohtaisten kehittäjäverkostojen ja –koalitioiden luomiseen ja käytetään huolellista kollektiivista toimintaotetta klikkien muodostumisen välttämiseksi,6. Pidetään keskeisenä resurssina sosiaalista pääomaa, joka sijaitsee ihmisten välisissä suhteissa,7. Toteutetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä neuvottelevalla otteella, joka rakentaa luottamusta ja yhteistä kieltä,8. Kehitetään tiivistä yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken, 9. Määritellään eri osapuolten roolit ja ne haaste tai ongelma, jota ollaan ratkaisemassa 10. Synnytetään innovaatiot normaalissa taloudellisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä

25. ELÄMÄNTAPAPYRAMIDI Kolme kuntatason toimintakonseptia 3.3. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa – koalitio- ja allianssimotiivit fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistämiseksi jne. uni ja lepo stressinhallinta tupakoimattomuus alkoholinkäyttö painonhallinta ravitsemus Liikunta, toimintakyky ja selviytyminen

26. omatoiminen liikunta kunnan liikuntapalvelut kunnan terveys- ja sosiaalitoimi hoitokodit urheiluakatemiat Sairaalat/lääkärikeskukset vanhainkodit urheiluopistot hoivaosastot kansanterveysjärjestöt urheilulukiot yliopistot kansalais- ja työväenopistot eläkeläisjärjestöt ammattikoulut työpaikat päiväkodit koulut yksityiset palvelutarjoajat perheet U r h e i l u s e u r a t neuvola 85 90 95 100 80 -9 kk 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 ikä Liikunnallista elämäntapaa synnyttävät, tukevat ja ylläpitävät instituutiot elämänkaaren eri vaiheissa

27. Seura ja lajiliitot- ohjaudutaan alhaalta ylös - - herätään rakennetietoisuuteen,- siirrytään ja kotiudataan elinkaarimalliin rakennettuun verkostomaiseen toimintakulttuuriin,- vahvistetaan näkemystä elinkaareen pohjautuvasta urheilujärjestöstä, - luodaan määrätietoisesti monipuolisia mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen,- lisätään todellisia keinoja vaikuttaa yhteisiin asioihin,- toteutetaan osallistumisista sellaisia kohtaamiskokemuksia, joista syntyy luontevasti uutta traditiota, joka levittää kohtaamiskulttuuria ympäristöönsä,- vahvistetaan koko liikunnalle uudenlaista osallisuudesta syntyvää puoleensavetävää mielikuvaa.