1 / 32

Turun akatemian perustaminen

Turun akatemian perustaminen. kymnaasin muuttaminen yliopistoksi vaivatonta katolinen uhka (Braunsbergin jesuiittakoulu) kotimaisen akateemisen opetuksen tarve koulutuspoliittinen keskustelu 1630-luvulla aristotelismi (J.Rudbeckius, P.Brahe)  ramismi (A. Oxenstierna, J.Skytte)

yered
Download Presentation

Turun akatemian perustaminen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Turun akatemian perustaminen kymnaasin muuttaminen yliopistoksi vaivatonta katolinen uhka (Braunsbergin jesuiittakoulu) kotimaisen akateemisen opetuksen tarve koulutuspoliittinen keskustelu 1630-luvulla aristotelismi (J.Rudbeckius, P.Brahe) ramismi (A. Oxenstierna, J.Skytte) suomenkielisen virkamiehistön ja papiston tarve perustamisasiakirja annettiin 26.3.1640 korvasi Turun kymnaasin Turun kymnaasin opettajat suurelta osin professoreiksi Upsalan yliopiston statuutit (1626) voimaan myös Turussa

  2. Turun Akatemian organisaatio hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori konsistori lääke- tieteellinen tdk oikeus- tieteellinen tdk teologinen tdk filosofinen tiedekunta

  3. Turun akatemian professorit Filosofinen tiedekunta moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori kaunopuheisuuden professori logiikan ja runouden professori fysiikan ja kasviopin professori matematiikan professori pyhien kielten professori

  4. Turun akatemian professorit Teologinen tiedekunta I teologian professori II teologian professori III teologian professori Lääketieteellinen tiedekunta lääketieteen professori Oikeustieteellinen tiedekunta oikeustieteen professori

  5. Muutoksia oppituoleissa • 1655 logiikka ja runous erotettiin omiksi professuureiksi • 1747 runouden professuuri muutettiin talousopin professuuriksi • 1761 kemian professuuri • 1778 anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professuuri • 1786-1801 oppihistorian professuuri • ajoittain teologiassa neljäs professuuri

  6. Harjoitusmestarilaitos aateliskasvatukseen kuuluva collegium illustre 1500-luvulta 1600-luvulla liitettiin yliopistoon miekkailu, tanssi, ratsastus, modernit kielet opettajat Ranskasta ja Italiasta

  7. yliopiston autonomia taloudellinen muusta julkishallinnosta irrallinen talous juridinen oma tuomiovalta yliopiston jäsenet eivät ole pienissä rikkeissä muiden oikeusasteiden alaisia tieteellinen päättää itse tieteellisestä toiminnasta

  8. Turun akatemian talous säätiöpohjalla: omat veroläänitykset inspectores aerarii rehtorin palkka, lukukausimaksut, sakot 80% palkkaukseen, loput stipendeihin ja muihin menoihin prebenda-järjestelmä: palkkapitäjät: pitäjän verotulot professorille; velvollisuus hoitaa kirkkoherran tehtävät palkkatilat virka-aseman mukaisesti: tilan tuotto professorille

  9. Juridinen autonomia peräisin Pariisin yliopistosta 1200-luvulta akatemia erillään Turun oikeudenhoidosta henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä ja palkolliset, opiskelijat omat vartijat, karsseri konsistori tuomioistuimena sakot, vankeudet, kuolemantuomiot isommille tuomioille tuli hakea vahvistus hovioikeudesta opiskelijoilla opintomenestys vaikutti tuomioihin autonomia katosi vähitellen 1800-luvun loppuun mennessä

  10. Tieteellinen autonomia • yliopisto määritteli itse statuuttien määräämissä puitteissa omasta tieteellisestä toiminnasta • yliopisto oli vastuussa siellä tehtävästä tutkimuksesta • voimakas itsesensuuri • yksittäinen tutkija saattoi turvautua kollegiaaliseen tukeen • 1700-luvulla pyrkimys ulkopuolelta vaikuttamiseen, mutta se kariutui yliopistojen vastustukseen

  11. Varakansleri toimi käytännössä akatemian valvojana ja esimiehenä vuoteen 1822 asti aina Turun piispa piispan intressit liittyivät pappiskasvatukseen piispa lähes aina entinen akatemian professori tunsi hyvin akatemian asiat piispan mieltymykset tunnettiin piispa Suomen korkeimmin palkattu henkilö

  12. osakuntalaitos • jo ensimmäisissä yliopistoissa Padovassa, Siennassa ja Bolognassa oli opiskelijoiden maakunnalliset osakunnat, jotka keskeinen olivat keskeinen osa yliopiston organisaatiota • saksalaisissa yliopistoissa osakunnat irrallisia yliopistosta • Turussa osakunnat muodostettiin ylhäältäpäin • maakunnallinen jako ainoa mahdollinen • halu kontrolloida opiskelijoita • 1681 osakuntapakko • 1700-luvun puolivälissä osakunnille velvollisuus valvoa yksitäisiä opiskelijoita

  13. Turun akatemian osakunnat Turkulainen osakunta Austraalinen osakunta Boreaalinen osakunta Uusimaalainen osakunta Pohjalainen osakunta Satakuntalainen osakunta Hämäläinen osakunta Viipurilainen osakunta Smoolantilainen osakunta Sveogoottilainen osakunta

  14. Pennalismi • depositio = uuden opiskelijan hyväksyminen yhteisön jäseneksi; sarvien poistaminen • pennaali = ensimmäisen vuoden opiskelija • absoluutio = pennalismista vapautuminen

  15. stipendijärjestelmä • lahjakkaimmille ja varattomille opiskelijoille • suullinen koe kaikkien professorien ja varakanslerin läsnä ollessa • Yliopiston omista varoista 48 stipendiä • 2 tynnyriä viljaa lukukaudessa • 4 tynnyriä viljaa lukukaudessa • 6 tynnyriä viljaa lukukaudessa • 1700-luvulta lähtien myös yksityisiä stipendejä, joissa saattoi olla rajoituksia • stipendiaattien luettelo tarkistettiin puolivuosittain • stipendeillä tuettiin myös uusia professoreita, jotka eivät vielä saaneet akatemialta palkkaa

  16. Luennot julkiset luennot 1700-luvun jälkipuolelle asti pääosin latinaksi sisällöt määritelty tarkasti statuuteissa → ei ottanut huomioon tieteiden kehitystä luennot ”pakollisia” ma-ti ja to-pe yksi tunti päivässä yliopiston auditoriossa kaikille avoimia ja maksuttomia

  17. Dosenttijärjestelmä perinteisesti vanhemmat opiskelijat olivat ohjanneet nuorempia – palkatut tuutorit 1738 magistri docentes –järjestelmä alussa ”tukiopetuksen” antamista vastavalmistuneita maistereita dosentuuri meritoitumisvirka sellaisia erityisaloja, joilla ei oppituoleja oppihistoria, kirjallisuushistoria, psykologia, estetiikka, suomen kirjallisuus, saksan kieli luentoja tai henkilökohtaista yksityisopetusta (varsinkin kielissä)

  18. Väitteleminen I Väitöskirjojen kieli oli 1800-luvn alkuun asti pääasiallisesti latina väittelyssä tuli osoittaa dialektinen, retorinen, opillinen ja kielellinen taito periytyy antiikista Platonin dialogeista ja Aristoteleen logiikasta muotoutui 1100-luvulla akateemiseen muotoon: kysymykset  vastaukset väitteen hyväksyminen  kiistäminen osapuolet: respondentti, opponentti, kustos väitöskirjan muoto ja itse väitteleminen keskeistä, ei väitöksen tieteellinen sisältö

  19. Väitösten muodot harjoitusväitökset stipendiaattiväitökset pro exercitio pro gradu synodiväitökset professuuriväitökset

  20. Väitteleminen II julkisuus: väitöskirja tuli asettaa julkisen kritiikin kohteeksi teesit naulattiin esille väitöskirjojen jako: varakansleri, rehtori, muut professorit, ystävät, sukulaiset, suosijat vapaakappaleet valtakunnan eri yliopistoihin; painos n. 500 kpl sensuuri uskonnollinen ja valtiollinen soveliaisuus ei tieteellisen tason ennakkoarviointia

  21. Runous ja kaunopuheisuus aatelis- ja virkamieskoulutuksessa huomio vapaaseen ilmaisuus sekä hyvään eleganttiin käytökseen kaunopuheisuus keskeistä, esikuvana Cicero kirjoitustaidon opettelussa virtus-aineiden kirjoittaminen

  22. Keskiaikainen kirjekaavio • salutio – tervehdys • lähettäjän ja vastaanottajan välinen hierarkiaero tuli tuoda selkeästi esille • captatio benevolentiae – hyvän tahdon kiinnittäminen • kiiteltiin vastaanottajaa hyvistä töistä yms. • narratio – kerronta • varsinainen asia, joka toimi myös mahdollisena johdantona seuraavalle osiolle • petitio – pyyntö • käsky tai pyyntö, riippuen hierarkiasuhteesta • conclutio – lopetus • hyväntahtoisia toivotuksia ja terveisiä, jota myös kuvastavat hierarkiasuhteita

  23. Runous ja kaunopuheisuus aatelis- ja virkamieskoulutuksessa huomio vapaaseen ilmaisuus sekä hyvään eleganttiin käytökseen kaunopuheisuus keskeistä, esikuvana Cicero kirjoitustaidon opettelussa virtus-aineiden kirjoittaminen oikeaoppinen runous mahdollisuus rahan ansaitsemiseen oraatiot väitöskirjojen korvikkeena

  24. Turun akatemian kirjasto 1600-luvulla lahjoitusten varassa vuonna 1646 Torsten Stålhandske 898 nidettä 1700-luvun alussa 2000 nidettä 1750-luvulla 3500 nidettä H.G. Porthan kirjastonhoitajaksi 1760-luvulla  kirjaston kokoelmien voimakas kasvu 1827 noin 40000 nidettä 1827 Turun palo  kirjasto tuhoutui, vain 600 kirjaa säilyi kirjasto vain opettajien käytössä kirjastonhoitaja sivutoiminen, yleensä joku professoreista

  25. Yliopisto sukuyhteisönä sukulaistuminen normaali kehitys ammattiyhteisössä sosiaalinen verkosto: viran pysyminen suvussa takasi lesken ja orpojen aseman avioliitto oli usein professoreille välttämätön sukusiteet vahvistivat yhteisöä sukulaisten valinta virkoihin esti vieraiden, yhteisöä vaarantavien ajatusten tulon kirjastot, käsikirjoitukset yms. siirtyivät isältä pojalle

  26. Opiskelu Turun akatemiassa lisäopinnot muissa tiedekunnissa maisteripromootio papit osakunta - juhlat - harjoitukset - muu sosiaalinen toiminta pro gradu; näyteluento Filosofian kandidaatti suulliset tentit kaikissa aineissa latinan kirjoituskoe ja pikku-teologia perusopinnot fil. tdk:ssa - luennot kaikissa aineissa / väittelyharjoitukset - pro exercitio pennaaliaika sisäänkirjoittautuminen ”lähtötasokoe”

  27. Promootio maisterin vihkiminen pakollinen joka kolmas vuosi primus, ultimus, penultimus (asinus) promoottorin alkusanat vihittävän maisterin (ultimus) ja tiedekunnan jäsenen välinen vuoropuhelu maisterin merkit: kirja ja punainen päähine jumalanpalvelus ja pidot

  28. patronus - klientti peräisin keskiaikaisesta läänitysjärjestelmästä 1600-luvulla kehittyi sosiaaliseksi suhteeksi molemminpuolinen hyöty patronus suojeli kliettiä ja edisti tämän uraa klientti teki palveluksia patronukselle seuloi esille kyvykkäät henkilöt edellytys menestymiseen

  29. Kolmisäätyoppi ecclesia hengellinen hallitus politia maallinen hallitus oeconomia huoneen-hallitus

  30. Politia politia = maallinen hallitus, esivalta kaikilla ihmisillä on tieto oikeasta maallinen hallitus asetettu pitämään synti kurissa Jumala luovuttanut valtansa esivallalle esivallan vastustaminen on Jumalan vastustamista luonnolliset lait ovat ensisijaisia positiivisten lakien suhteen maallisen hallituksen keinona pakko ja rangaistus jokainen ihminen kuuluu maallisen hallituksen piiriin ihmiset eriarvoisia

  31. Ecclesia ecclesia = hengellinen hallitus, kirkko jokainen kristitty kuuluu sen piiriin valta yksinomaan Jumalalla prinsiippeinä armo, usko ja Henki keinona anteeksiantamus viranhaltijoiden (papit yms.) tehtävänä julistaa lakia ja evankeliumia ja jakaa sakramentit

  32. Oeconomia oeconomia = huoneenhallitus: perhe, suku pitää yllä ihmissukua biologisesti ja taloudellisesti perustuu Jumalan säätämään avioliittoon perheenisällä sama rooli kuin esivallalla hänen tehtävänään hoitaa politian ja ecclesian tehtäviä perheessä

More Related