Kertausta

1. Kertausta Mitkä 3 keskilukua ovat olemassa ja milloin niitä käytetään? • Keskiarvo (mean) • muuttujan oltava välimatka- tai suhdeasteikon muuttuja. Keskiarvo saadaan jakamalla havaintojen summa niiden lukumäärällä. • Esim. • Mediaani (Md, median) • on suuruusjärjestykseen järjestetyn aineiston keskimmäinen arvo, jos havaintoja on pariton määrä. Jos parillinen määrä, Md on kahden keskimmäisen arvon keskiarvo. • voidaan määrittää jo järjestysasteikon muuttujille. • Moodi (Mo, mode) eli tyyppiarvo • arvo, joka esiintyy useimmin. • voidaan määrittää jo luokitteluasteikolla

2. Kertausta Mitkä ovat 4 mitta-asteikkoa? • Luokittelu- laatuero- eli nominaaliasteikko • asioita, jotka voidaan erotella toisistaan nimensä mukaan laadullisesti, ei määrällisesti • Järjestys- eli ordinaaliasteikko • muuttuja kertoo, onko jotain ominaisuutta enemmän vai vähemmän, mutta se ei kerro kuinka paljon enemmän ominaisuutta on • muuttujan arvot voidaan asettaa järjestykseen • Välimatka- eli intervalliasteikko • muuttujan arvoilla yksikäsitteinen järjestys • muuttujan arvon lisäykset voidaan laskea • nollakohta sopimuksenvarainen, ei absoluuttinen • yhteen- ja vähennyslasku • Suhdeasteikko • edellisen lisäksi muuttujalla on absoluuttinen nollakohta, ts. kun ominaisuus loppuu, se on ilmaistavissa yksikäsitteisesti kaikilla mittayksiköillä (usein nolla) • kaikki laskutoimitukset sallittuja

3. Kertausta Määrittele seuraavien muuttujien mitta-asteikot: lasten lukumäärä tentin arvostelu: tt–ht–et juostu matka Cooperin testissä lämpötila pituus siviilisääty tietokoneen hinta koulutustaso sukupuoli ikä väri kansallisuus veriryhmä vuosiluku painoindeksi Suhdeasteikko Järjestysasteikko Suhdeasteikko Välimatka-asteikko Suhdeasteikko Luokitteluasteikko Suhdeasteikko Järjestysasteikko Luokitteluasteikko Suhdeasteikko/järjestysasteikko Luokitteluasteikko (nimi)/Suhdeasteikko (aallonpit.) Luokitteluasteikko Luokitteluasteikko Välimatka-asteikko Suhdeasteikko/järjestysasteikko/luokitteluasteikko

4. Kertausta Mitkä edellisen tehtävän muuttujista ovat jatkuvia muuttujia? • lasten lukumäärä • juostu matka Cooperin testissä • lämpötila • pituus • tietokoneen hinta • koulutustaso • Ikä • painoindeksi

5. Kertausta Jos haluaisit mitata nuorten lukemisen määrää vapaa-ajalla, minkälaisen • luokitteluasteikollisen muuttujan valitsisit? • Ei/kyllä • järjestysasteikollisen muuttujan valitsisit? • Ei ollenkaan, vähän, paljon • välimatka-asteikollisen muuttujan valitsisit? • 1-3 kirjaa; 4-6 kirjaa; 6-8 kirjaa kuukaudessa • suhdeasteikollisen muuttujan valitsisit? • Lukemisen määrä minuutteina

6. Tutkimusprosessi 1. Ongelma (teoreettinenja/tai käytännöllinen) 2. Viitekehys ja hypoteesit: mitä tiedetään jo? 3. Aineiston hankintamenetelmät 4. Aineiston analyysi 5. Tutkimustulosten tulkinta ja johtopäätökset. Yleistys (teoria ja/tai käytäntö)

7. Tutkimusmenetelmäteli-metodit 1. Aineiston hankinta- eli keruumenetelmät: -Operationalisointi -Tutkimusasetelma -Otantamenetelmät 2. Analyysimenetelmät – Tilastolliset analyysit – Laadullisen tutkimuksen analyysit Tutkimusote / –strategia =Menetelmäratkaisujenkokonaisuus

8. Otanta:kukamukaan? PERUSJOUKKO = POPULAATIO OTOS / NÄYTE Yleistys MITTAAMINEN, ANALYYSI,TULOKSET Lähde: MinnaTorppa (2015). Syventävät tutkimusmenetelmät, luento.

9. Kysymys:Onko Vilkkilänuimalaviihtyisä? Perusjoukko,populaatio Lähde: MinnaTorppa (2015). Syventävät tutkimusmenetelmät, luento.

10. Mitä pitäisi ottaa huomioon? Uimareihinliittyviäasioita: kaikki eivätolesamanlaisia •naiset vs miehet? •Eri ikäiset uimarit? Lapset vs aikuiset? •Lomalla vai ei… Uimataito jne. •Kaikkea ei voi kontrolloida koskaan: tutkijat tekevät valistuneen arvauksen (mahdollisia vaikuttavia tekijöitä tärkeää pohtia) •Otannankoko ja satunnaisuuden oletus •Tilastolliset menetelmät avuksi Lähde: MinnaTorppa (2015). Syventävät tutkimusmenetelmät, luento.

11. OtosUlkoisettekijät -Onko aurinkovarjoa -Onko ahdasta -Viikonpäivä -Kellonaika -Paikka -Lämpötila… Lähde: MinnaTorppa (2015). Syventävät tutkimusmenetelmät, luento.

12. Otannasta Otannanedustavuus •Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys riippuvat siitä, miten hyvinotanta ontehty  tutkimuksen reliabiliteetin yksi osatekijä: miten hyvintuloksia voidaan yleistää koskemaan perusjoukkoa •Otoksen täytyyolla edustava ts. oleellisissa suhteissa riittävän samanlainen kuin populaatio, jotta voidaan tehdä päätelmiä perusjoukosta.Samanlaisuus pyritään takaamaan otantamenetelmillä. •Otanta onperusteltava ja virhelähteet analysoitava ja arvioitava Otannan koko •suositus n. 3 % perusjoukosta (yleensä alle 20% ja isoissa perusjoukoissa jopa alle 1 %) •Isompi otoskoko → varmempi yleistettävyys ja mahdollisuus käyttää monipuolisia (ns. parametrisia eikä non-parametrisia) tilastomenetelmiä •mieluusti otoskoko vähintään 30-40 (analyysimenetelmistä riippuen 50-100) Satunnaisotannanlajeja 1.yksinkertainen satunnaisotanta 2.systemaattinen otanta 3.ositettu otanta 4.ryväsotanta

13. 3. Ositettu otanta 1. Yksinkertainen satunnaisotanta •Heterogeeninen aineisto, jossa erilaisiaryhmiä taustamuuttujiensuhteen: esim. alakoulu,yläkoulu, lukio •Arvonta tai satunnaislukujen käyttö •Aineistontulee olla yhtenäinentärkeiden •Lasketaan kunkin ryhmän osuus perusjoukosta, esim. taustaominaisuuksien osalta 50 %, 33 %, 17 %. Valitaan otoskoko esim. 200 ja lasketaanlukumäärät: 100, 66, 34 2. Systemaattinen otanta 4. Ryväsotanta (yksivaiheinen) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. 36. •Koulussa on 1000 oppilasta, joista halutaan100 oppilaan otos. Asetetaan oppilaatesim. •Yhdestä (isosta) koulusta 1 lk A-lk B-lk C-lk D-lk 2 lk arvotaan mukaan kultakinluokka- asteelta yksi luokka (ryppäät) ja tutkitaan näidenkaikki oppilaat D-lk A-lk B-lk C-lk aakkosjärjestykseen tai luokkien nimilistatperättäin D-lk 3 lk A-lk B-lk C-lk •Arvotaan luku 1-10, tulos esim. 6. Valitaanlistalta 6. D-lk A-lk B-lk C-lk 4 lk 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. D-lk A-lk B-lk C-lk 5 lk oppilas ja jatketaan16., 26., 36…. C-lk A-lk B-lk D-lk 6 lk

14. 1)Luokittelu-elilaatueroasteikko(nominal scale) •esim. sukupuoli,siviilisääty, kansalaisuus, asuinpaikkakunta, ammattiala •mittaa laadullisia eroja •samaan luokkaan kuuluvat havainnotovat keskenään (muuttujan mittaamassa asiassa) samanlaisia, eri luokkiin kuuluvat erilaisia. Vastaukset koodataan numeroina, mutta luvut eivät kuvaa järjestystä eivätkä ominaisuuden määrää •esim. sukupuoli:1 = nainen, 2 = mies •keskiluvuista voidaan käyttää moodia(Mo)eli tyyppilukua •frekvenssit tai prosentit: kuinka moni vastaaja kuuluukuhunkin luokkaan

15. Esimerkkilaatueroasteikollisenmuuttujan kuvaamisesta:Vastaajatkursseittain alkukyselyssä loppukyselyssä Ped Art 3,5% Ped Art 5,4% LTKY010 13,6% FYSP102 19,9% LTKY010 18,5% FYSP102 34,1% EKOA121 6,6% EKOA121 12,2% KTKA010 9,0% KEMP115 47,3% KEMP115 19,0% KTKA010 10,7% Interaktiivinen opetus ja oppiminen –hanke, toimijuuskysely

16. 2)Järjestys-eliordinaaliasteikko(ordinal scale) •esim.koulutustausta,sotilasarvo, ammattiasema, kilpailusijoitus •mittaasitä,onko ominaisuuttaenemmän vai vähemmän •muuttujan saamatarvot voidaan laittaatiettyyn järjestykseen •erotperäkkäistenarvojen välillä eivät ole yhtäsuuret •keskiluvuistavoidaan käyttäämoodin (tyyppiarvon) lisäksimediaania eli jonon keskimmäistäarvoa

17. Esimerkkijärjestysasteikosta Koulussa järjestettiin kirjoituskilpailut ja hiihtokilpailut. Sijoituskirjoituskilpailussa: 1.Kaisa Sijoitushiihtokilpailussa: 1.Heidi 2.Jaakko 2.Jaakko 3.Torsti 3.Seija 4.Seija 4.Virpi 5.Virpi 5.Matti 6.Matti 6.Kaisa 7.Heidi 7.Torsti Voidaan tutkia, onkonäidenmuuttujienvälillä tilastollista yhteyttä, ts. josmenestyi hyvinkirjoituskilpailuissa, menestyikö hyvinmyös hiihtokilpailuissa

18. 3)Välimatka-eliintervalliasteikko •Esim. älykkyysosamäärä, kouluarvosanat,itsearvioitu motivaatio, koettu stressi •mittaa myös muuttujan arvojenvälisiäeroja, muuttujan saamien arvojen tasavälisyys •ei absoluuttista nollakohtaa •esim. Likert-asteikolliset muuttujat: Esim. ”Kuinka mielelläsi teet matematiikan tehtäviä?” vastausvaihtoehdot:1 = en ollenkaan mielelläni, 2 = en kovin mielelläni, 3 = siltäväliltä,4 = aika mielelläni, 5 = erittäin mielelläni ”Minullaja luokkani oppilaillaon hyväsuhde” 1 = täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä •käytössä olevat tunnusluvut: keskiarvo (mean), keskihajonta (sd)

19. Esimerkki välimatka-asteikollisista muuttujista: Koettu toimijuus erikursseillaloppukyselyssä (3 osa-aluetta) 5 4,75 4,5 4,25 4 Keskiarvo 3,75 Kurssi A Kurssi B Kurssi C Kurssi D Kurssi E Kurssi F 3,5 3,25 3 2,75 2,5

20. 4)Suhdeasteikko(ratioscale) •Esim.ikä,pituus, kuukausitulot,pistemäärälukutaitoa mittaavassatestissä •ominaisuuden puuttuminen ilmaistavissa yksiselitteisesti= muuttujallaabsoluuttinen nollapiste •voidaan verratakasvun jamuutoksen suhteellisuutta •Käytössäsamattunnusluvut kuin välimatka-asteikolla

21. Muuttujanmittaustaso •Laatueroasteikko (Luokitus-,nominaaliasteikko)on yksinkertaisinsikäli,ettäse kykeneeerottamaanvain samanlaisuuden jaerilaisuuden. •Järjestysasteikko (Ordinaaliasteikko)erottaa erilaisuuden lisäksijärjestyksen. •Välimatka-asteikko(Intervalliasteikko)pystyy edellisten lisäksi erottelemaanyhtäsuuruuden ja erisuuruuden ja muuttujan eri luokkienvälisen välimatkansuuruuden. •Suhdelukuasteikolla(Ratioasteikko)on ’luonnollinen’ nollapiste, jostaetäisyyksiämitataan(’nolla’on aina nolla= ominaisuuttaeiole).

22. Mitta-asteikoistajatunnusluvuista •Mittaustason tunteminen on tärkeää mm. siksi, että kunkin mittaustason muuttujilla on omat tilastolliset tunnuslukunsa. •Järjestetään mitta-asteikot alimmasta (laatueroasteikko) ylimpään (suhdelukuasteikko). Alemmalle tasolle tarkoitettuja tunnuslukujavoi käyttää ylemmällä asteikollamutta ei päinvastoin. •Alemmalle tasolle tarkoitettua tunnuslukuaei kuitenkaan kannata käyttää ylemmäntasoisella asteikolla, koska asteikon oma tunnusluku kertoo enemmän. •Poikkeus:valinta aritmeettisen keskiarvon ja mediaanin välillä kannattaa tehdä sen mukaan, mitä välimatka-asteikollisen muuttujan piirteitä haluaakorostaa.Keskimääräisiätuloja tai keskimääräistä opiskeluaikaakuvataanusein mediaanilla(Vähentää vinonjakauman ääritapaustenpainoa).