Sosiaalisen suojelun komitea (SPC) ja yleishyödylliset palvelut

1. Sosiaalisen suojelun komitea (SPC) ja yleishyödylliset palvelut Arto Koho, nvm, STM/HSO FIPSU, 2.3.2011

2. EU:n sosiaalinen ulottuvuus, Avoimen koordinaation yhteistyö Taustaa, historiaa: • Yhteistyö käynnistyi Suomen I pj-kaudella 1999 • Komitean perustettiin 2004. Sisältöalueet: sosiaalinen osallisuus ja toimeentulo, työnteon kannustavuus, eläkkeet sekä terveydenhoito ja pitkäaikaishoito • Sosiaalipolitiikan ja työllisyyspolitiikan rinnakkain olo: ls-toimia kannatettu työoikeudessa, sosiaalipolitiikassa ei • Sosiaalipolitiikan ja terveyspolitiikan rinnakkain olo; kansalliset järjestelmät hyvin erilaisia • Neljä vapautta vs. kansallisten järjestelmien oikeudelliset perusteet (tasa-arvo, oikeudenmukaisuus) • ESR ja EAKR – irrallisuus neuvostoon nähden

3. Sosiaalinen ulottuvuus (jatkoa): Mitä meille on kertynyt?: • PLUSSAT: Raportointi ja tilastointi on parantunut ; Analyysityö vahvistunut ja yhteistyö kv. järjestöjen kanssa tiivistynyt (WHO, OECD esimerkiksi); Yhteistyö ja vuoropuhelu jäsenmaiden kesken on tiivistynyt; Uusien jäsenmaiden tilanne parantunut • MIINUKSET: Hallinnon työpaineet; Raskas raportointi; Epävarmuus tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta; Etenemme ”muiden jaloissa”; Kansallisten ja unionitason toimien yhteensovitus on usein vaikeata; Ennakoimattomuus (kaikesta huolimatta)

4. Sosiaalinen ulottuvuus (jatkoa) Missä mennään? • Uusi Lissabonin sopimus • Lainsäädäntötoimet aktivoituvat ? Tähän viittaa terveysdirektiivi ja keskustelu yleishyödyllisistä palveluista • Aktiivinen osallisuus (SPC) ja joustoturva (EMCO) tulevan yhteistyön kulmakiviä lähivuosina työllisyysasteen noston ja köyhyyden vähentämistavoitteen rinnalla • Uusia aihealueita nousee esille (vammaispolitiikka, lapset ja nuoret, yleishyödylliset, yhdenvertaisuus)

5. Mitä jatkossa? 1. EU2020 -linjaukset onnistuvat (?) 2. Jäsenmaiden yhteistyön tiivistyy (?) • AKM:n syvenee (laatukysymykset ja suositukset) ja sen eri prosessit yhdentyvät (?) • yhteistyö neuvoston piirissä ja komiteoiden (EPC, EMCO, SPC) syvenee (?); komission pääosastot tiivistävät yhteistyötä (?) • ESR:n ja EAKR:n käyttö sote –tarkoituksiin paranee (?) 3. Lainsäädäntö ei ole enää vain ”peikko” (?)

6. Komitean rooli • Perustettu neuvoston päätöksellä 4.10.2004 • Komitea on neuvoa-antava. Sen tehtävänä on seurata sosiaalialan tilannetta, edistää tietojen ja kokemusten vaihtoa sekä laatia selvityksiä ja antaa lausuntoja • Komissio avustaa komiteaa selvitysten teossa ja nimeää sihteerin. • Komitea voi perustaa työryhmiä erilliskysymysten selvittämistä varten. Komitealla on pysyväisluonteinen indikaattorityöryhmä ja tällä hetkellä kaksi muuta alatyöryhmää (yleishyödylliset sosiaalipalvelut, sosiaalipalvelujen laatukehikko)

7. Sosiaaliturvan koordinaatio ja palvelut • Yleiset näkökohdat: a) Mahdollisuudet: Liikkuvan työvoiman sosiaaliturva ei heikkene; Rajat-ylittävä toiminta kehittyy ja byrokratia vähenee; Yhteinen ongelmien ratkaisu etenee; b)Uhat tai riskit: Etuuksien ja palvelujen heikkeneminen; Solidaarisuuden väheneminen; Kilpailuneutraliteetin “ylivalta”; Julkinen palvelutoiminta rappeutuu; Kolmannen sektorin toimintamahdollisuudet heikkenevät • Rahoitukselliset ongelmat: Valtiontukisäännöt ja kilpailusäännöt muuttuvat ja kehittyvät, ja syntyy jatkuvia tulkintaongelmia • Taloudelliset ongelmat: Pienet organisaatiot ja yritykset eivät helposti sopeudu; Harva asutus ja alhainen kysyntä oma ongelmansa

8. Sosiaaliturvan koordinaatio ja palvelut (jatkoa) • 4. Oikeudelliset ongelmat: Kansalliset säädökset yhtiömuodoista ja erilaisista toimijoista eroavat; yhteisen hyvän ja yleishyödyllisyyden tulkinnat poikkeavat toisistaan • 5. Hallinnolliset ongelmat: sääntely kasvaa määrällisesti; riippuvaisuus EY:n tuomioistuimen tulkinnoista lisääntyy; luovutaan hankinnoista tai avustusmuodoista, jotka ovat oikeudellisesti vähänkin epäselviä

9. SGEI, SSGI • SGEI: perustamissopimuksen artiklat 16 ja 86 (2); Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut kuuluvat unionin yhteisiin arvoihin ja ne edistävät unionin sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta (EY 16); SGEI-palveluja tuottavat yritykset/organisaatiot voivat vapautua noudattamasta perustamissopimusta ja kilpailusääntöjä jos noudattaminen estää niitä hoitamasta niille uskottuja tehtäviä (EY 86(2)) • SGEI/Kansallinen lainsäädäntö: L eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisien toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta (L 19/2003, 2 §). • EU ls-tulkinnat osin vakiintumattomia, kansallinen ls vähäinen

10. SGEI, SSGI • SSGI: Lissabonin sopimuksen pöytäkirja (9), ei-taloudelliset yleistä etua koskevat palvelut ovat kansallisesti päätettäviä toimenpiteitä, joita perustamissopimuksen määräykset eivät rajoita • Rajaus ei-taloudellisiin on merkittävä, sillä valtiontuki- ja kilpailusääntöjä noudatetaan vain taloudelliseen toimintaan. • Tilanne kuitenkin avoin ja juridisesti erittäin hankala  tarvitaan jatkuvaa selvitystyötä • Selvitystyön tarve: sosiaalipalvelujen erityispiirteet (mm. henkilökohtaisuus, perusoikeus, syrjimättömyys, yhdenvertaisuus), sosiaalipalvelut vs sisämarkkinat, kansallinen palvelutuotanto vs kilpailulainsäädäntö, oikeusvarmuus vs tulkinnat ja jälkikäteinen kontrolli, voittoa tavoittelemattomien palvelutarjoajien asema

11. Komission ja SPC:n aktiviteetit • SSGI -alatyöryhmä on toiminut noin 3 vuotta, mandaatti uusittiin tämän vuoden alussa. Tr. on pureutunut vaikeaan käsitteelliseen selvitystyöhön sekä oikeustapausten tulkintaan • SSGI -foorumit: BE järjesti 3. foorumin marraskussa 2010; on sovittu, että järjestetään 2-vuotisperiodilla • KOM: SSGI -tiedonanto 2006, Raportti 2008 (perustuen jäsenmaa-kyselyyn), säännöllinen raportointi, ohjeet, neuvontapalvelu (valtionavut, hankinnat) • Huolenaiheet: Julkisten palvelujen rooli, palvelujen rapautumien, yhdenmukaisuus, oikeusvarmuus • Tärkeät kysymykset: 1) Tarvitaanko sääntelyä yhteisötasolla ? (julkisen toiminnan suojaamisen intressi) 2) Millainen kansallinen sääntely on tarpeen ? (järkevien kansallisten tavoitteiden suojaamisen intressi) ?