Esimerkkejä terveyserojen kaventamisesta - terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa

1. Esimerkkejä terveyserojen kaventamisesta- terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa Niina Mustonen, THL Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2010/Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Oulu 23.3.2010

2. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

3. Sosioekonomiset terveyserot • Sosioekonomisten ryhmien välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa: • Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset • Sosioekonominen asema määritellään usein koulutuksen, ammattiaseman mukaisen sosiaaliryhmän tai tulojen mukaan • II asteen opiskelijoilla oma oppilaitostyyppi (lukio tai ammatillinen oppilaitos) • Vaikka väestön keskimääräinen terveys on kohentunut, terveyserot ovat osin jopa kasvaneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

4. Terveyserot Suomessa • Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat jyrkkiä, muut terveyserot keskitasoa. • Korkeakoulututkinnon suorittanut suomalainen 35-vuotias mies elää keskimäärin lähes 81-vuotiaaksi, mutta enintään perusasteen tutkinnon suorittanut alle 75-vuotiaaksi. • 35-vuotiailla miehillä alkoholikuolemat selittävät noin 1,5 vuotta (= 25 %) suorittavan työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuuden vuoden erosta jäljellä olevissa elinvuosissa. • Tupakoinnin merkitys on yhtä suuri. • Alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

5. Mistä terveyden eriarvoisuus johtuu? • Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa. • Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa. • Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

6. Nuorten terveyserot • Terveyserot näkyvät jo toisella asteella: Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ammattiin opiskelevien nuorten terveys keskimäärin huonompi ja riskikäyttäytyminen sekä oireilu yleisempää. • Eron esiintuomisessa ja kaventamisessa on kyse mm. nuorten oikeuksista: kaikilla nuorilla on oikeus elää terveyttä tukevassa ympäristössä ja saada yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia terveydestä • yhteiskunnalla vastuu huolehtia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta • Nuorten terveyserojen kaventaminen on tärkeää, sillä nuorena omaksuttu terveyskäyttäytyminen muodostaa perustan aikuisuuden hyvinvoinnille ja nuoruuden terveyserot ennakoivat jyrkkiä väestöryhmittäisiä terveyseroja aikuisuudessa. • Nuorten hyvinvoinnin edistämiseen käytettäviä resursseja tulisi kohdentaa selvemmin ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, näin ennaltaehkäistään työikäisenä ja vanhuudessa ilmeneviä terveyseroja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

7. Raportti kuntien ja maakunnan päätöksentekijöille ja terveydenedistäjille • tietoa pohjoispohjalaisten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä, huonon terveyden riskitekijöistä, kuolleisuudesta ja terveyspalveluiden käytöstä sukupuolittain ja kouluryhmittäin • Pohjois-Pohjanmaan tietoja verrataan Länsi-Suomen ja Lapin lääneihin sekä koko Suomeen. • tiedot pohjautuvat useisiin olemassa oleviin rekisteri- ja kyselytietoihin • Tiedot kattavat parhaiten työikäiset, ja myös lapsia ja nuoria on tarkasteltu mahdollisuuksien mukaan. • Lisäksi tietoja on täydennetty haastattelemalla pohjoispohjalaisia toimijoita http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c9991933-db64-47f4-87e5-989edc0853f3 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

8. Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

9. Terveyserojen kaventamisen kaksi samanaikaista toimintalinjaa • Kohdennetaan toiminta huono-osaisimpiin ryhmiin • Suunnataan toiminta koko väestöön siten, että vaikutukset ovat tuntuvampia huonommin pärjäävissä ryhmissä 1 Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen 2 Nykyinen tila: terveyserot suuria Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

10. Terveyserojen kaventamisen potentiaali Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

11. Kansansairaudet uhkaavat terveydenhuollon toimivuutta • Terveydenhuoltoa rasittavat päihteiden, lihavuuden ja liikkumattomuuden aiheuttamat sairaudet • Sydän- ja verisuonisairaudet • Tyypin 2 diabetes • Syövät • Liikuntaelinsairaudet • Riskien terveydenhuollolle aiheuttamia kustannuksia: • Lihavuus 190 miljoonaa € • Vähäinen liikunta 200-250 miljoonaa € • Tupakointi 245 miljoonaa € • Alkoholi 123-226 miljoonaa € Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

12. Kustannusten hillinnässä terveyden edistäminen on järkevää ja edullista • Lähtökohta: keskeisiin riskitekijöihin vaikuttamalla kansanterveysongelmien riskiä väestössä voidaan alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, jolloin sairastavuus vähenisi 20-40 % • Terveyden edistämiseltä ei pidä vaatia samanlaista todistusaineistoa vaikuttavuuden arvioinnissa kuin terveydenhuollossa, koska vastaavia mittareita ei ole • Liikunta- ja ravintointerventioiden kustannusvaikuttavuus on erittäin hyvä ja tupakointiin vaikuttavilla toimilla vieläkin parempi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

13. Ravitsemus, liikunta ja tupakointi • Keskeisten kansanterveysongelmien (tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, syövät) taustalla: • Näihin liittyvät riskitekijät ja sairaudet aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää • Tupakointi monen eri sairauden riskitekijä, lyhentää elinajanodotetta usealla vuodella • Riittämätön liikunta yhteydessä useisiin eri tauteihin: sydän ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes • Yhteys sairastamiseen välittyy mm. seuraavien riskitekijöiden kautta: ylipaino, heikentynyt glukoosin sieto, kohonnut verenpaine, kohonneet veren rasva-arvot • Ylipaino merkittävä sairastumisen riskitekijä • Ravitsemus, liikunta ja tupakointi avainasemassa keskeisimpien kansansairauksien ehkäisyssä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

14. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008) • Yleiset tavoitteet: • Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee • Ravitsemussuositusten mukaisesti syövien määrä kasvaa kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä lisäämällä samalla kun tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin saanti vähenee • Ylipaino ja lihavuus sekä muut ravintoon ja riittämättömään liikuntaan liittyvät terveyshaitat vähenevät • Terveyttä edistävät ruoka- ja liikuntatottumukset yleistyvät erityisesti huonommassa sosioekenomisessa asemassa olevilla väestöryhmillä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

15. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista • ”Terveyttä edistävää liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta edistetään vaikuttamalla kulttuuriin, elinympäristöön, olosuhteisiin, tuotteisiin ja rakenteisiin.” • Erityisenä kehittämiskohteena ammatilliset oppilaitokset • Tukea ja kannustimia terveyttä ylläpitäviin elintapoihin ja painonhallintaan • Opiskeluaikaisen ruoan ravitsemuksellisen laadun parantaminen ja houkuttelevuuden lisääminen • Ruokapalveluiden riittävä resursointi • Välipala-automaateissa, kioskeissa jne. tarjolla ravitsemuksellisesti suositeltavia elintarvikkeita • Lähiliikuntapaikat, liikuntaan kannustava ympäristö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

16. Ammattiin opiskelevat raportoivat liikkumisestaan • 69 prosenttia ammattiin opiskelevista harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa (Lukio 51 %) • Opiskelija harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin neljä kertaa viikossa tai hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. • KTK taustalla: UKK-instituutin liikuntapiirakka • Nuorille suositellaan • perusliikuntaa 3-4 tuntia viikossa (perusliikunta) • kuntoliikuntaa 2-3 tuntia viikossa (täsmäliikunta) • Fyysisen aktiivisuuden perussuositus (Nuori Suomi ja OPM) • 13-18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään • 1-1,5 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla • päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 min kestäviä reippaan liikunnan jaksoja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

17. Oppilaitos liikuttajana • Liikunnassa pakollisia opintoja: 1 ov • Ohjattu vapaa-ajan toiminta • Suurimmalle osalle opiskelijoista ei ole tarjolla ohjattua vapaa-ajan toimintaa • 39 prosenttia oppilaitoksista järjestää vapaa-ajan ohjausta kaikille opiskelijoille, 22 prosenttia vain asuntolassa asuville • Liikuntatilojen käyttö • Opiskelijoilla yleensä mahdollisuus käyttää tiloja vapaa-aikana, tätä rajoittaa mm. se että urheiluseurat käyttävät oppilaitosten liikuntatiloja • Koulupäivän aikana? • Fyysinen aktiivisuus osana opiskelukykyä, työkykyä ja toimintakykyä Väyrynen ym (2009) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

18. Ravitsemukseen liittyviä haasteita ammatillisissa oppilaitoksissa Lähteet: Kouluterveyskysely (2009), Väyrynen ym. (2009) • Aterian koostaminen • Suomi: 61 % ammattiin opiskelevista ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla (lukio: 57 %), P-P: 67 % (lukio 58 %) • Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. • Epäterveelliset välipalat • 34 % ammattiin opiskelevista syö epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa (lukio: 25 %), P-P 33 % (lukio 22 %) • Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa • Virvoitusjuomat • 50 % ammatillisia oppilaitoksia virvoitusjuoma-automaatteja rajoituksetta sekä rajoittamatonta muuta virvoitusjuomien myyntiä 71% ammatillisia oppilaitoksia (lukioissa 44 % / 30 %) 12.10.2009 N.Mustonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen 18

19. Joukkoruokailun merkitys ravitsemuksessa • Kouluaterian väliin jättäminen on yhteydessä • Epäterveellisten aterioiden syöntiin • Epäsäännölliseen ateriointiin • Kouluruuan väliin jättävät • Tunsivat itsensä ylipainoisemmiksi • Tupakoivat • Käyttivät alkoholia yleisemmin • Kokivat yleisemmin puutteita kouluviihtyvyydessä • Jättivät aamiaisen väliin • Haasteena on saada koulussa huonosti viihtyvät ja epäterveellisiä elintapoja noudattavat oppilaat osallistumaan ruokailuun • varhain omaksutuilla ruokailutottumuksilla on elinikäiset terveydelliset vaikutukset Raulio S ym. (2007) Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi, Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. KTL julkaisuja B 26/2007. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

20. Ammattiin opiskelevat ja ylipaino • 22 prosentilla ammattiin opiskelevista on ylipainoa (lukio:14 %) • Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa • Painoindeksi (BMI) laskettu jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Ylipainon raja määritelty iän ja sukupuolen mukaan: 18-vuotiailla raja on 25 ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi • Lapsuus- ja nuoruusiän ylipainoisuus on usein pysyvää ja ennustaa aikuisiän ylipainoisuuden riskiä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

21. Tupakointi • Tupakoimattomuus on keskeinen osa terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä sekä väestön terveyden tasa-arvoa. Silti… • Ammattiin opiskelevista 38 % tupakoi päivittäin, lukiolaisista 9 % • Ammatillisista oppilaitoksista vain 11 % noudattaa tupakkalakia, lukioista 84 % • 69 % ammattiin opiskelevista raportoi opettajien tai muun henkilökunnan tupakoivan oppilaitoksen tiloissa tai alueella joskus tai päivittäin • 51 % ammattiin opiskelevista on sitä mieltä, ettei tupakointia valvota oppilaitoksessa juuri ollenkaan • Useassa ammatillisessa oppilaitoksessa on tehty savuttomuuspäätös tai sen tekemistä pohditaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

22. Päivittäinen tupakointi II asteellaPohjois-Pohjanmaa Päivittäin tupakoivien osuus (%) toisen asteen opiskelijoista oppilaitostyypin mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

23. Mahdollistetaanko ammatillisessa koulutuksessa tupakoimattomuus vai tupakointi? • Ovatko säännöt, ohjeet ja valvonta toimivia? • Tukevatko henkilöstön toiminta ja asennoituminen savuttomuutta? • Tarjotaanko opiskelijoille tietoa tupakasta, pyritäänkö vaikuttamaan asenteisiin? • Onko opiskelijoilla mahdollisuus ryhmäytyä ja viettää taukoja muuten kuin tupakoimalla? • Tarjotaanko tupakoinnin lopettamiseen tukea? • Enemmistö nuorista tekee lopettamisyrityksiä tai suunnittelee lopettavansa piakkoin • Nuorten omasta näkökulmasta oppilaitoksen tai työpaikan tupakkamyönteisyys sekä kavereiden tupakointi pilaavat yritykset • Nuorilla koulut ja oppilaitokset ovat parhaita ympäristöjä toteuttaa tupakoinnin aloittamista ehkäiseviä tai lopettamista tukevia erillistoimenpiteitä, kuten tupakoimattomuuskursseja • Luontevana osana muuta opiskelua, matala osallistumiskynnys Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

24. Tupakoinnin sosiaalinen ja kulttuurinen paikka N (17-v.): Onks tää sellanen numero, josta voisin saada apua tupakoinnin lopettamiseen? V: Kyllä. Mikä sinua askarruttaa, mistä haluaisit jutella? N: Mua ottaa niin päähän kun lopettaminen ei onnistu. V: Hienoa, ymmärsin, että olet yrittänyt? Miten niin ei onnistu? Mikä saa sinun näin ajattelemaan? N: No mä pystyn olee aika hyvin polttamatta vapaa-ajalla. Mä harrastan motorcrossia ,ihan niinku kipailen, mut koulussa sit kaikki menee päin p… V: Mikä siellä koulussa on esteenä, ettei siellä onnistu? N: No kun välitunneilla mennään aina porukassa röökille, niin ja meillä opetkin pitää tupakkataukoja. Ei siellä ole mitään muuta tekemistä välitunnilla… Lähde: Stumppi-neuvontapuhelin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

25. Tupakoimattomuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää! Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

26. Kumppanuudella tuloksia? • Savuton kaupunki/kunta • Virvoitusjuomien kieltäminen oppilaitoksissa • Opiskeluterveydenhuollon resursointi • Terveellisten ja turvallisten kouluolojen seuranta • Ylihallinnollinen yhteistyö – vapaa-ajan toiminnan kehittäminen (nuoren näkökulma) • Paikalliset hankkeet: PAKKA-hanke • Liikunta • Opettajien ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma /oppilaitosten hyvinvointiohjelmat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

27. Hyvä muistaa! • Terveyden edistäminen kooste toimintoja, joilla paitsi edistetään kansalaisten terveyttä myös parannetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan terveyteen • Sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät olosuhteet terveyttä edistäviksi • Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen kaikkien hallinnonalojen asia! • eri hallinnonalojen tulisi ottaa mahdolliset terveysvaikutukset huomioon ennakolta päätöksiä valmistellessaan, terveys huomioitava kaavoituksessa, koulusuunnittelussa jne • Ravitsemuksen, liikunnan ja tupakoinnin lisäksi myös muita itsenäisesti terveyteen vaikuttavia tekijöitä • Perinteisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin tai lihavuuden lisäksi sosiaalisten suhteiden puute on terveyden riskitekijä • Hyvä sosiaalinen tuki / sosiaalinen pääoma suojaa terveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

28. Kiitos! Yhteystiedot: Niina Mustonen s-posti: niina.mustonen@thl.fi Puh. 020 610 8814 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen