140 likes | 245 Views
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä. Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä 2006 12.4.2006 Helsinki. Keskeiset tutkimuskysymykset. Miten aluetaloudelliset tekijät ja osuus-kuntien neuvontapalvelut vaikuttavat osuuskuntien syntyvyyteen?
E N D
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä 2006 12.4.2006 Helsinki
Keskeiset tutkimuskysymykset • Miten aluetaloudelliset tekijät ja osuus-kuntien neuvontapalvelut vaikuttavat osuuskuntien syntyvyyteen? • Selittääkö osuuskuntien syntyvyyttä eri tekijät kuin muiden yritysten syntyvyyttä?
Taustaa • 1990-luvun alusta syntynyt liki 2000 uutta osuuskuntaa (pl. vesiosuuskunnat) • Suurin ”osuuskunta-aalto” sitten toisen maailmansodan • Poikkeuksellinen myös kv. vertailussa • Kuitenkin vain alle 1% kaikista yritysten syntyvyydestä • Voimakasta alueellista vaihtelua syntyvyysasteissa Osk.
Taustakirjallisuutta • Empiirinen kirjallisuus osuuskuntien syntyvyydestä • Huomio kiinnittynyt osuuskuntien ”vastasyklisyyteen”: osuuskuntia perustetaan suhteellisesti enemmän korkean työttömyyden ja heikon kysyntätilanteen vallitessa • Aikaisemmassa kirjallisuudessa saadut tulokset ovat olleet osin epäselviä.
Alueelliseen yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus • Yritysten perustaminen vaihtelee myötäsyklisesti: kysynnän kasvaessa yritysten perustaminen lisääntyy • Yritystoiminnan perinteillä on merkitystä: yrityksiä perustetaan erityisesti alueille, jossa on ennestään yritystoimintaa • Myös työttömyys voi ”työntää” yrittäjyyteen.
Tutkimuksen rakenne • Olen yhdistänyt aineistoa seuraavista lähteistä: • Wuokko-rekisteri / P-S ja PRH: tiedot osuus-kuntien syntyvyydestä • Altika / TilKesk: tiedot alueellisista muuttujista ja yritysten syntyvyydestä yleensä • Puhelinhaastattelut ja muut kirjalliset lähteet: tiedot alueellisista neuvontapalveluista www.pellervo.fi/wuokko
Tilastollinen malli • Selitettävät muuttujat: • uudet osuuskunnat / 100.000 asukasta • Kaikki uudet yritykset / 100.000 asukasta • Selittävät muuttujat • Työttömyysaste • Väestönkasvu % (kysyntää kuvaava) • Yritysten lukumäärä / väkiluku • Neuvontapalveluiden olemassaolo
Tilastollinen malli, jatkoa • Aineisto vuosilta 1995–2003 • Osuuskuntien ja muiden yritysten perustamista selitetään vuositasolla • Havaintoyksikköjen lukumäärä 189 (21 aluetta * 9 vuotta) • Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa erikseen
Kuvailevia tuloksia • Osuuskuntien perustaminen vuositasolla periodilla 1995–2003, 100.000 asukasta kohti 1) Keski-Pohjanmaa 6,5 2) Kainuu 6,4 3) Keski-Suomi 5,9 4) Lappi 5,5 5) Pohjois-Karjala 4,1 … 17) Varsinais-Suomi 2,3 18) Kanta-Häme 2,0 19) Uusimaa 1,9 20) Etelä-Karjala 1,7 21) Ahvenanmaa 0,9
Kuvailevia tuloksia 2 • Kaikkien yritysten perustaminen vuositasolla 1995-2003, 1.000 asukasta kohti 1) Pääkaupunkiseutu 7,0 2) Ahvenanmaa 6,3 3) Itä-Uusimaa 5,0 4) Uusimaa 4,9 5) Pirkanmaa 4,8 … 17) Pohjois-Pohjanmaa3,6 18) Etelä-Karjala 3,6 19) Kymenlaakso 3,6 20) Pohjois-Karjala 3,1 21) Kainuu 2,9
Kuvailevia tuloksia 3 • Osuuskuntien perustaminen suhteessa kaikkiin perustettuihin yrityksiin 1) Kainuu 2,3 2) Keski-Pohjanmaa 1,7 3) Keski-Suomi 1,5 4) Lappi 1,4 5) Pohjois-Karjala 1,3 … 17) Varsinais-Suomi 0,5 18) Etelä-Karjala 0,5 19) pääkaupunkiseutu 0,4 20) Uusimaa 0,4 21) Ahvenanmaa 0,1
Regressioanalyysin (OLS) tuloksia • Voimakasta tukea vastasyklisyydelle: osuuskuntia perustetaan alueille, joissa korkea työttömyys ja väestön nettomuutto • Muita yrityksiä vastaavasti perustetaan enemmän alueille, joissa väestö kasvaa • Korkea työttömyys myös yhteydessä kaikkien yritysten perustamiseen.
Analyysin tuloksia 2 • Neuvontapalveluilla on odotetusti positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä vaikutus osuuskuntien perustamiseen • Arvioitu vaikutus kuitenkin määrällisesti melko pieni: neuvontapalveluiden olemassaolo johtaa keskimäärin yhden osuuskunnan syntymiseen 100.000 asukasta kohden vuodessa • Sekä osuuskuntia että tavanomaisia yrityksiä perustetaan enemmän alueilla, joissa ennestään paljon pienyritystoimintaa.
Johtopäätöksiä • Osuuskuntien perustamista selittää osin eri tekijät kuin muiden yritysten perustamista: osuuskuntia perustetaan erityisesti alueille, joissa kysyntä on laskeva, muilla yrityksillä päinvastoin • Neuvontapalveluilla on merkitystä perustamiseen, mutta se ei keskimäärin ole kovin suuri • Tulokset vielä alustavia; kommentit tervetulleita, erityisesti neuvontapalveluiden suhteen! Tutkija Panu Kalmi panu.kalmi@hkkk.fi puh. 040 749 6875