Download
1 / 22
E N D
1. Johdatus etikkaan Luento 6
2. Normatiivinen etiikka suuret teoriat
3. Hyve-etiikan käsittely
4. Deontologian käsittely
5. Uskonpuhdistus Vaikuttanut oleellisesti etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan
Uskonsotien vaikutuksesta ajatus, että pitää löytää vakaumuksesta riippumattomat yhteiset säännöt
Uskonpuhdistajien ajattelu vei etiikkaa individualistiseen ja voluntaristiseen suuntaan.
6. Yhteiskuntasopimusteoriat Painopisteen muutos etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa: hyvästä elämästä yhteiskuntarauhan ehtoihin.
1500-1600-luvulla etsitään teoriaa, joka edellyttäisi mahdollisimman vähän yhteisiä arvoja. Teorian oikeutus: yhteiskuntasopimus. Ergo yhteiskuntasopimusteoriat.
Näkemys valtiosta: valtion tehtävä on suojella kansalaisia toisiltaan. Valtion oikeutus on kansalaisten sille antama suostumus.
Ks. Korkman & Yrjönsuuri, Korkman: ”Moderni moraali ja ihminen” (pakollinen oheislukemisto). Kannattaa katsoa myös Saastamoinen: ”Yhteiskuntasopimusteoriat”
7. Sentimentalismi/moraaliaistiteoria Keskeisiä kysymyksiä 1600-luvun ja 1700-luvun alun moraalifilosofiassa:
Onko ihminen egoisti vai altruisti?
Perustuuko moraali järkeen vai tunteeseen?
8. Sentimentalismi/moraaliaistiteoria Lordi Shaftesbury (Anthony Ashley Cooper 1671-1713), Francis Hutcheson (1694-1746), David Hume (1711-1776)
Sentimentalistien/moraaliaistiteoreetikoiden mielestä tunteilla on ratkaiseva rooli moraalin kannalta. Tunteet rinnastetaan havaintoihin. ”Havaintoja” tekojen moraalisista ominaisuuksista. Analogia kauneusaistiin.
9. Moraaliaisti Lordi Shaftesbury:
"All Beauty is THRUTH"
(Sensus Communis; an Essay on the Freedom of WIT and HUMOUR, 142) ja
"BEAUTY and GOOD [...] are still one and the same"
(The MORALISTS; a Philosophical Rhapsody, 399).
10. David Hume (1711-1776) Sentimentalisti
Tietoteoriassaan vie empirismin vaatimukset äärimmilleen: induktion kritiikki.
Moraalifilosofian alalla tunnetaan ”Humen laki” (myös ns. Humen giljotiini).
11. Hume ”No ought from is”
Eli:
Tosiasioista ei voi päätellä, miten asioiden pitäisi olla.
Ei-normatiivisista premisseistä ei voi johtaa normatiivisia johtopäätöksiä.
Looginen kuilu arvojen ja tosiasioiden välillä.
12. Hume “In every system of morality, which I have hitherto met with, I have always remark’d, that the author proceeds for some time in the ordinary way of reasoning, and establishes the being of a God, or makes observations concerning human affairs; when of a sudden I am surpriz’d to find, that instead of the usual copulations of propotioins, is, and is not, I meet with no proposition that is not connected with an ought, or an ought not. This change is imperceptible; but is, however, of the last concequence. For as this ought, or ought not, expresses some new relation or affirmation, ‘tis necessary that it shou’d be observ’d and explain’d...” (Treatise III.i.1..)
13. Hume Epäpätevä päätelmä:
”asiat ovat x”
siis: ”asioiden pitää olla x”
Esim. ”tupakointi/oluen juonti/ylinopeuden ajaminen on vaarallista” (oletetaan faktuaaliseksi)
”Ei pitäisi tupakoida/juoda olutta/ajaa ylinopeutta (normatiivinen lause)
Premissi/premissejä puuttuu.
14. Hume Koska emme voi päätellä faktoista, mitä pitää tehdä, täytyy tunteiden olla moraalin perusta.
Järki ei voi motivoida toimintaan.
”Järki on ja sen pitääkin olla, olla tunteiden orja.”
Moraalisella tunteella perusta moraaliaistissa, joten tunteiden ohjaus ei merkitse kaaosta tai egoismia.
15. Immanuel Kant (1724-1804) 1700-luku. Valistuksen vuosisata. Kantille valistus poispääsy itse aiheutetusta alaikäisyyden tilasta.
Sapere aude – uskalla tietää!
16. Kant Kolme kritiikkiä:
Puhtaan järjen kritiikki (1781). Mitä voin tietää?
Käytännöllisen järjen kritiikki (1788). Mitä minun tulee tehdä?
Arvostelukyvyn kritiikki (1790). Mitä voin toivoa?
Moraalifilosofian kannalta keskeinen myös Tapojen metafysiikan perustus (1785)
17. Kant Teoreettinen järki tutkii sitä, mitä on, käytännöllinen sitä, mitä pitäisi olla (sein – sollen).
Kantin etiikassa kyse vapaudesta
Käytännöllinen järki lähtee liikkeelle tahdon oletuksesta.
Moraali edellyttää tahdon vapautta.
Vapaus on autonomiaa eli omalakisuutta.
Hyvä tahto on halua toimia velvollisuutensa mukaan kunnioituksesta velvollisuutta kohtaan
18. Kant Moraalin perusta on järjessä, joka säätää itselleen lain.
Järki löytää kaikkia rationaalisia olentoja koskevan moraalilain.
Järki kehottaa meitä noudattamaan kategorista imperatiivia.
19. Kant Kategorisen imperatiivin eri muotoiluista tärkeimmät ovat:
Toimi vain sen maksiimin (toimintaohjeen) mukaan, jonka kautta samalla saatat tahtoa, että se tulisi yleiseksi laiksi. (ns. yleistettävyys-periaate)
Toimi niin, että käytät aina ihmistä, sekä omaa että jokaisen toisen persoonaa, samalla tarkoitusperänä eikä koskaan vain välineenä. (ns. humaniteettiperiaate)
20. Kant Kategorinen imperatiivi on
sitova (l. kategorinen)
puolueeton (sama kaikille rat. olennoille)
apriorinen
rationaalinen
ristiriidaton
21. Kant Millaisia maksiimeja ei voida haluta yleisiksi laiksi?
Käsitteellisesti ristiriitaisia: esim. ”valehtele”. Tuhoaisi valehtelun mahdollisuuden.
Maksiimit, jotka tuhoavat ihmisen oman mahdollisuuden arvokkuuteen: esim. itsemurha. Tappaessaan itsensä ihminen tuhoaa omat mahdollisuutensa vapauteen ja rationaalisuuteen.
22. Katn Ihminen on kahden valtakunnan kansalainen: moraalisena olentona vapauden valtakunnan, fyysisenä aistimaailman.
Aistimaailman kansalaisena ihmistä ohjaavat halut ja taipumukset (Neigung), pyrkimys onnellisuuteen.
Moraali ei perustu onnellisuuteen tai taipumuksiin vaan puhtaaseen järkeen.
23. Kant Onko ihminen tuomittu ikuiseen ristiriitaan halujensa ja moraalin käskyjen välillä?
Arvostelukyvyn kritiikki vastauksena?
