390 likes | 617 Views
Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen. Prof. Heikki Niskakangas Aalto Yliopisto. Verot. Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia: valtio, kunnat ja seurakunnat Bruttoveroaste 48,5% (1994) 42,5% (2011) 46,5% (2016 ?) Suurimmat verot: kunnan tulovero valtion tulovero arvonlisävero
E N D
Yritysjuridiikka, johdatus verotukseen Prof. Heikki Niskakangas Aalto Yliopisto
Verot • Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia: valtio, kunnat ja seurakunnat • Bruttoveroaste 48,5% (1994) 42,5% (2011) 46,5% (2016 ?) • Suurimmat verot: • kunnan tulovero • valtion tulovero • arvonlisävero • Muita veroja: liikenne, tupakka, viina, perinnöt, varallisuudensiirto, kiinteistöt, valmisteverot, arpajaisvero
Tulolähteet • Verotus on nettoverotusta – pudas tulo • Henkilökohtainen tulolähde (TVL) • Elinkeinotulolähde (EVL) • Maatalouden tulolähde (MVL) • Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta
Eriytetty tuloverojärjestelmä • DIT = Dual Income Tax - Tulolajit • Ruotsi 1991, Norja 1992, Suomi 1993 • Taustalla pääomamarkkinoiden kansainvälistyminen ja kehittyminen • Pyrkimyksenä neutraali, yhtenäinen pääomatulojen verotus, samoin verotulojen lisääminen • Viime vuosina useat maat ovat siirtyneet pääomatulojen suhteelliseen verotukseen
Pääomatulojen tasavero • Ylimääräisiä tuloja, ei liity veronmaksukykyyn • Optimiveroteorian mukaan tulee verottaa eri tavalla • Perhevarallisuuden hajauttamisen ongelma • Hallinnollisesti helppo • Nimellisverotus, inflaation huomioon ottaminen • Uusienkin instrumenttien yhtäläinen kohtelu • Pääomatulojen verotus ja korkovähennys samalinjaisia • Vuonna 2014: 30 % ja 32 % - 40.000 euroa
Korkotulot • Kattavan suhteellisen verotuksen piirissä • Lähdeverotus on bruttoverotusta • Eräät korot verotetaan TVL:n mukaan – pieni progressio • Lähdeverotus vain luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin – 30 % • Kansainväliset korot ovat erityisasemassa • Korkotuloon ei usein kohdistu kustannuksia, mutta ehkä muita pääomatulolajin kustannuksia
Korkotulot II • Inflaation merkitys suuri • Nimellistuotto 4 %, inflaatio 2 %, verokanta 60 % % • Korkomenojen vähennyskelpoisuus yrityksissä on laaja – rajoitukset voimaan vuoden 2014 alusta • Veronalaisuuden ja vähennyskelpoisuuden vastaavuus ei useinkaan toteudu kansainvälisissä transaktioissa.
Vuokratulot • Yleensä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta • Rahoitusvastikkeen vähennysoikeus • Vuokratuloon ei kohdistu inflaatiorasitetta • Vuokrauskohdetta myytäessä inflaatiovoitto tulee verotetuksi • Kiinteistövero kohdistuu vuokrauskohteeseen • Vuokratulon ottaminen omasta yrityksestä saattaa olla osinkotulon vaihtoehto • Verotus suosii omassa asunnossa asumista
Luovutustilanteet • Kauppa ja vaihto • Kaupan purkaminen • Apportti • Palautus osakeyhtiöstä • Omien osakkeiden lunastaminen ja hankkiminen
Luovutusvoiton määrä Luovutushinnasta vähennetään hankintameno Perusparannusmenot Muita hankintamenon korjauksia
Hankintameno-olettama • Yli 10 vuotta 40 % - vero 18 %. 19,2 % • Alle 10 vuotta 20 % • Pyrkii jollakin tavalla korjaamaan inflaatiota • Ei tarvitse selittää (ikivanhaa) hankintamenoa • Koskee vain luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä
Vastikkeettomat saannot • Perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty arvo • Peittävän kuolinhetki • Ositussaannossa puretaan puolisoiden aviovarallisuussuhde, jolloin omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta
Oman asunnon luovutus • Oma tai perheen vakituinen asunto • Perheellä kaksi asuntoa • Omistus- ja asumisaika 2 vuotta • Tilapäinen poissaolo • Kuolinpesä omistajana
Luovutustappiot • Vähennyskelpoinen verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna saadusta luovutusvoitosta • Edestakainen oikeustoimi voi olla veronkiertoa KHO 2004:8 • Rajallinen vähennysoikeus voi johtaa kansantaloudellisiin tehokkuustappioihin ja ”väärään” verotukseen ynnä riskin välttämiseen • Tulisi rinnastaa muihin pääomatulolajin tappioihin? • Eräät tappiot ovat vähennyskelvottomia
Yksityinen elinkeinonharjoittaja • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotulolähde • Usein toiminimi • Useimmiten kaupparekisterissä ja ennakkoperintärekisterissä • Pienten yritysten yritysmuoto, ei siis yhtiö • Palkan ja työkorvauksen välinen raja tärkeä – VH:n ohje
Pääomatulo-osuus • Pääomatuloa on omaisuuden tuotto • 20 % verovuotta edeltävän verovuoden nettovarallisuudesta • Voi valita myös 10 % tai 0 % (2010) • Minimipääomatulo: käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoitot • Tilikauden pituus: jos tilikausi esim. 18 kk, pääomatulo-osuus voi olla 30 % • Loppu on ansiotuloa
Esimerkki • Elikeinotoiminnan tulos (jaettava yritystulo) verovuodelta 2009 on 40.000 euroa. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus verovuonna 2008 on 20.000 euroa • Pääomatuloa on 20 % 20.000 eurosta= 4.000 euroa • Ansiotuloa 40.000 euroa – 4.000 euroa = 36.000 euroa
Palkat • Itse elinkeinonharjoittaja ei tietenkään voi maksaa itselleen palkkaa • Palkkaa ei voi maksaa myöskään puolisolle – huom. puolison määritelmä TVL:ssä • Ei verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle lapselle
Nettovarallisuus • Nettovarallisuus menee taseen ja VAL:n mukaan • Käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö- ja arvopaperi verotusarvoon, jos se on ollut poistamatonta hankintamenoa suurempi • 30 % 12 kk:n palkoista • Osittaiskäyttö: yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnan piirissä • Pankkitalletukset: ei • Sijoitusrahasto-osuudet: riippuu KHO 2007/1670, apteekkari vrt. KVL 1997/198 • Edestakainen toimenpide voi olla veronkiertoa
Yhtymät • Yhtymät on jaettu kahteen ryhmään. • Elinkeinoyhtymiä ovat ennen muuta avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö - henkilöyhtiö • Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jona tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta • Seuraavassa käsitellään ensisijaisesti elinkeinoyhtymiä • Yleensä ainoastaan elinkeinotuloa
Osakasverotus • Elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan ns. laskentasubjekti • Verotus tapahtuu osakastaholla yhtiön verotettavan tulon perusteella • Yksityisotot eivät ole verotettavaa tuloa eivätkä vähennyskelpoista menoa • Yhtymän tase voi esim. yksityisottojen takia painua negatiiviseksi • Osakkaiden tulo-osuudet määräytyvät yleensä yhtiösopimuksessa sovitulla tavalla
Pääoma- ja ansiotulo-osuudet • Pääomatuloa on yleensä 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta ( huom. ei valinnaisuutta) • Loppu on ansiotuloa • Nettovarallisuus lasketaan kuten yksityisellä elinkeinonharjoittajalla • Lisätään 30 % 12 kk:n palkoista • Kommanditäärin nettovarallisuus on hänen sijoittamansa panos – saa yleensä vain pääomatuloa
Osakkaiden tulo-osuudet • Jaetaan yleensä yhtiösopimuksen määräysten mukaisesti • Kommanditääri saa yleensä tietyn prosentin sijoitukselleen • Ei täysin vapaata ohjailua – veronkiertosäännös VML 28 § • Osakaskohtaisesti vähennetään osakassaamiset ja taseessa oleva osakkaan asunto, samoin yhtiö-osuuden hankintaan otettu korollinen velka
Tappiot • Vaikka verotus tapahtuu osakastaholla, tappiot vahvistetaan yhtiölle (elinkeinoyhtymälle) • Vähennetään yhtymän tulosta kymmenen seuraavan verovuoden aikana
Yhteisöverokannan alentaminen Verokanta 24,5% - 20% Kilpailukykyinen, jos vertailukohtana EU15 –maat Madaltaa investointikynnystä Houkuttelee investointeja Suomeen – ulkomaisen investoijan osinkoverotus ei yleensä nouse Houkuttelee voittoja Suomeen Beps = Base erosion and profit shifting Tilikauden pidennys - siirtymäsäännös
Osinko listatusta yhtiöstä Veronalaista pääomatuloa 85 %, nyt 70 % Efektiivinen veroaste 25,5 % (27,2) Kokonaisveroaste 40,4 % (41,8) Kokonaisveroaste säilyy entisellään Sijoitusrahastojen suhteellinen asema paranee hiukkasen Listaamattoman saama osinko kokonaan veroalaista tuloa (nyk. 75%) – kokonaisverotus ei olennaisesti muutu ( 36 % + osinkoverotus) Progressioporras 40.000 euroa
Yrittäjähuojennus Verovapaasta pääomatulo-osingosta lievästi verotettuun pääomatulo-osinkoon Veronalaista 25 %, verovapaata 75 % (7,5 – 8 %) Kokonaisverorasitus 26 % (26,4) Progressiokynnys 40.000 euroa veronalaisesta pääomatulosta Kokonaisverorasitus alle pääomaverokannan – Hetemäki esitti pääomaverokantaa Max. 150.000 euroa (nyk. 60.000 euroa) Yli 150.000 euroa kuten pörssiosingot
Ansiotulo-osingot Ansiotuloverotus säilyy - Hetemäki ei – Kehysriihi ei 75% veronalaista ansiotuloa ( nyk. 70%) Ei edellytyksiä poistamiselle, koska ansiotulojen marginaaliveroa ei ole alennettu, vaan päinvastoin kiristetty Muunto-ongelma säilyy edelleen, jos käytetään holdingyhtiörakennetta eikä ole työperäistä osinkoa. Peitelty osinko 75 % ansiotuloa (TVL 33f §)
Tuottoprosentti laskee Pääomatulo-osinko 8 prosenttia matemaattiselle arvolle (nettovarallisuudelle) – aikaisemmin 9 % Käyttäytymisvaikutus – yleensä osinkoa jaetaan 8 prosenttia nettovarallisuudelle Verotus hallitsee osingonjakokäyttäytymistä Korkea tuottoprosentti vääristää investointeja mutta toimii kannustimena yrittäjyyteen Norja, Hetemäki – vain normaalituotto huojennuksen piirissä.
Esimerkki Osakeyhtiön osakkeiden matemaattinen arvo on 600.000 euroa ja voitto ennen veroja 100.000 euroa. Kaikki voitto jaetaan osinkona. Yhtiön vero 20 %-100.000 = 20.000 euroa Pääomatuloa 8%-600.000= 48.000 euroa Veronalaista pääomatuloa 25%-48.000= 12.000 e Vero 30%-12.000 = 3.600 euroa Ansiotuloa 80.000 – 48.000 = 32.000 Veronalaista 75%-32.000 = 24.000. Verotetaan progressiivisesti
Ennakonpidätys Ennakonpidätys listaamattoman yhtiön maksamasta osingosta on 7,5% Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 27%:n suuruisena 150.000 euroa ylittävältä osingon määrältä. Merkitsee uutta velvoitetta, joka koskee laajaa osingonmaksajien joukkoa.
Ketjuverotus Ketjuverotus poistettu pääosin Täysimääräinen ketjuverotus, kun listaamaton yhtiö saa osinkoja julkisesti noteeratusta yhtiöstä Sijoitusomaisuus osingoista 75 % veronalaista kuten aikaisemminkin
Kotitalousvähennys • Elantomenojen vähentämistä • Saa takaisin 45 % verosta, max 2400 euroa, kun maksaa elinkeinonharjoittajalle • Koskee kotiapua ja remonttia • Myös lapset voivat vähentää