Mistä lapsen turvallisuuden kokemus syntyy?

1. 16/9/2011 Mirjam Kalland Mistä lapsen turvallisuuden kokemus syntyy?

2. Päivähoito keksittiin kauan sitten • Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä ajanjaksona ihmisen kehityshistoriassa (Pestalozzi, Fröbel) • Lapsen uteliaisuus, yksilöllinen oppiminen ja lapsen herkkyysvaiheet (Montessori) • Huolenpidon ja virikkeiden turvaaminen lapsille (Cygneus)

3. Miten päivähoito vaikuttaa lasten kehitykseen? • Kysymys on yksinkertainen, mutta tutkimusten valossa helppoja vastauksia ei tunnu löytyvän • Tutkimusasetelmat usein heikohkot • Tulokset osin ristiriitaiset • Tutkimustuloksia on vaikeaa soveltaa yhteiskunnasta toiseen, pitkäaikaistutkimukset koskevat aina historiaa • Tulokset tulkittava harkiten • Tutkimuksia on runsaasti, mutta tutkimuksia esim. lasten vertaissuhteiden merkityksistä verrattain vähän

4. Parempi kysymys: • Miten ja missä olosuhteissa päivähoito voi tukea lasten kehitystä, ja miten ja missä olosuhteissa se voi olla lapsen kehitystä vahingoittava?

5. Laadultaan heikolla päivähoidolla on kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen. • Lapsen nuori ikä • Ylisuuret ryhmät • Pitkät hoitopäivät • Vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat • Välinpitämättömät tai julmat hoitokäytännöt Se, joka vahingoittaa lasta kotona, vahingoittaa myös päiväkodissa ja päinvastoin

6. NIHCD: • Kaksi perhetaustasta ja muista tekijöistä riippumatonta lapsen kehitykseen kielteisesti vaikuttavaa tekijää: iso ryhmä ja ennen neljättä ikävuotta vietetty kokonaisaika

7. Lapsen kyky käsitellä ympäristön ärsykkeitä on huomattavasti heikompi kuin aikuisen • Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, taukoamaton meteli ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen pitkäaikaiseen stressiin • Lapsi ei kykene käsittelemään kaikkia eteen tulevia asioita – voi vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan ja sosiaalisiin taitoihin • Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen.

8. Stressin vaikutus lapsiin • Lievän stressin vallassa lapset ovat valppaita ja kiinnostuneita, mutta samalla hiukan varuillaan. • Uteliaisuuden ja turvallisuuden välinen jännite oleellinen lapsen kehityksen kannalta. • Tavallisia arkipäivän stressitilanteita ovat puolestaan sellaisia, joissa lapsi on melkein liian lujilla. Hän selviää päiväkodissa, mutta vanhemman tullessa hakemaan hän ”hajoaa” – itkee, parkuu, kiukuttelee ja vaatii syliä.

9. Stressi ja kortisoli • Laadukkaassa päivähoidossa lapsen kortisolitaso vastaa normaalitilannetta, eli se laskee iltapäivällä. • Sims M, Guilfoyle A, Parry TS (2006) Children's cortisol levels and quality of child care provision. Child Care Health Dev 32(4):453-66. • Sen sijaan epätyydyttävässä hoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysyi korkeana tai kohosi päivän aikana. Dettling A, Gunnar M, Donzella B (1999) Cortisolleves of young children in full-day childcare centres. Psychoneuroendrocrynology, 24, Vermeer H & Ijzendoorn M (2006) Children's elevated cortisol levels at daycare: A review and meta-analysis. Early Childhood Research Quarterly, Vol 21, 3 390-401. • Korkea kortisolitaso lisää agressiivisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta on myös yhteydessä taipumukseen vetäytyä ja eristäytyä.

10. Laadultaan hyvä varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä • On melko runsaasti tutkimuksia joiden mukaan päivä-hoidolla on myönteistä vaikutusta lasten kehitykseen. • Erään tutkimuksen mukaan riskiryhmään kuuluvan lapsen osallistuminen varhaiskasvatus- ja alkuopetusohjelmaan paransi oppimistuloksia ja vähensi rikollisuutta vielä 15 vuotta ohjelmiin osallistumisen jälkeen (Reinolds 2001). Avainasemassa onkin varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus.

11. Mikä laatu? • Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku, ryhmäkoko, henkilökunnan koulutustaso ja valmennus tehtäväänsä Tutkimustulokset sekä itsestään selviä että puhuttelevia: Päivähoidossa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen oli suoraviivainen (NICHD)

12. Pysähdytään hetkeksi laatuun • Esimerkki: Kun lapsi kokoaa uutta palapeliä, on tärkeää että palapeli on juuri niin vaikea että lapsi melkein pystyy siihen. Aikuinen on läsnä, rohkaisee ja nyökkää juuri oikealla hetkellä ja ohjaa lapsen leikkiä siten, että lapsi kokee itse onnistuneensa • pre-viewing: lapsen lähikehityksen vyöhyke • Scaffolding: kehityksen rakennustelineiden tarjoaminen

13. Päivähoito kiintymyssuhdeteorian valossa • Vauvalla syntyessä leimaantumiskaltainen järjestelmä • Eron uhatessa pieni lapsi protestoi voimakkaasti (uusimpien tutkimusten mukaan hylkäämiskokemus aiheuttaa fyysistä kipua) • Lapsen psyykkisen elonjäämisen kannalta on oleellista, että hän on vanhemman ainutlaatuisen kiintymyksen kohteena • Lapsen mieli on vanhemman mielessä

14. Päivähoito kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta • Kiintymyssuhdeteorian mukaan vanhemman sensitiivisyys ja ennakoitavuus ovat oleellisia turvallisen kiintymyssuhteen muodostamisen kannalta. • Päiväkodissa lapsesta voi huolehtia joukko ammattilaisia, joista kenelläkään ei ole erityinen vastuu juuri tästä lapsesta - mahdollisuudet huolehtia lapsen tarpeista yksilöllisesti ja tavoittaa lapsen tunnetilaa ovat rajoitetut. Toisaalta päiväkodin toiminta rakennettu säännölliseksi ja ennakoitavissa olevaksi lapsen kannalta.

15. Päivähoito kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta • Tutkimukset eivät tuottaneet varsinaista todistusaineistoa siitä, että päivähoito aiheuttaisi turvattomia kiintymyssuhteita (taustatekijöitä on vaikeaa vakioida). • Uusimmat tutkimukset: epäsensitiivinen äiti suurin riskitekijä. Riski lisääntyy, jos lapsi on ensimmäisten 15 kk aikana enemmän kuin 10 h hoidossa viikossa, jos hoitopaikkoja on useita, ja hoito on laadultaan heikko (Belsky 2009)

16. Kiteyttäen: • Vaikutukset riippuvat lapsen ja perheen lähtökohdista, päivähoidon laadusta, aloittamisajankohdasta, päivähoitopäivän pituudesta sekä lukuisista muista kulttuurisista ja yhteiskunnallisista seikoista

17. Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security): • Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (securebase) leikkiä ja uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. • Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa: keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä piirustusta (Tamminen).

18. Turvallisuuden kehä 2: • Turvasatama – safehaven. Lapsi tarvitsee suojelevan sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa säätelemään ja organisoimaan lapsen tunteita. • Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun on tarpeen.

20. Miten kiintymyssuhdeteoriaa voi hyödyntää? • Vanhemman/hoitajan syli taaperolle elintärkeä paikka, jossa voi levätä ja kerätä voimia - lapsi tarvitsee oman hoitajan • Lapsi tarvitsee apua kestämään eroa vanhemmistaan. Myös jälleennäkeminen voi olla lapselle hankalaa. • Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on ratkaisevaa merkitystä lasten kehitykseen • Vanhempien ja päivähoitopaikan yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota – hyvin toimiva yhteistyö tukee lasten kehitystä

21. Näin voimme auttaa: • Leila, 15 kk, on tullut isänsä ja veljensä kanssa päiväkodin pihalle. Päivä alkaa ulkoleikeillä, joten Leilan isä pukee Leilalle kurahousut. Leila menee keinuun, ja hoitaja auttaa pääsemään siihen. Isä alkaa tehdä lähtöä. Päiväkodin veräjän kohdalla hän vilkuttaa ja sanoo: ”Hei, hei ”. Leila istuu selkä veräjän suuntaan, eikä reagoi. Hoitaja nostaa Leilan syyliinsä ja kääntää tämän niin, että tämä näkee isäänsä. Sitten he vilkuttavat yhdessä isälle.

22. Vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen • Päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä aikuisen ja lapsen välinen suhde on oleellinen. Mutta lapset muodostavat myös keskenään ystävyyssuhteita jotka parhaimmillaan voivat tukea lapsen sosiaalista kehitystä, hänen turvallisuuden tunnetta, hänen kokemustaan omasta kompetenssistaan ja hänen itsetuntoaan.

23. Bestikset • Emma, 2 v, istuu syöttötuolissa ja syö omenapalasia kun Liisa tulee ovesta sisään. Emma huomaa Liisan ja huutaa LIIIISAAA. Samalla hän heittää omenapalan, ja yrittää nousta tuolista. Hoitaja sanoo että syö nyt omenaa, Emma. Emma sanoo EI. Hoitaja kysyy, haluasiko Emma pienemmän palan? Emma sanoo Joo. Emma syö vähäsen, ja heittää sitten omenapalasen pois. Ei omenaa, sanoo Emma ja laittaa kädet ristiin. Hoitaja sanoo, no, ei sinun tarvitse syödä, ja nostaa Emman pois syöttötuolista. Emma juoksee Liisan luo. Hän halaa Liisaa ja he katsovat toisiaan silmiin. Emma sanoo: Liiisaaa. Liisa halaa Emmaa, kääntyy äitinsä luo joka on vielä eteisessä ja sanoo: jiihuuEmmaaaa. Äiti ja kaikki aikuiset nauravat. Liisa ja Emma nauravat myös, ja katsovat aikuisia. Hoitaja sanoo: ”Lapset ovat todellakin kaivanneet toisiaan. On hauskaa että Liisa on tullut takaisin päiväkotiin. ”

24. Lapsen turvallisuuden kokemus syntyy tästä: hyvän päivähoidon tunnusmerkit • Lapsi voi turvautua tuttuun hoitajaan, joka on hellä ja empaattinen lasta kohtaan. • Henkilökunta puuttuu kiusaamistilanteisiin ja luo yksinkertaiset säännöt päiväkodille. • Henkilökunta on myös aktiivisesti yhteydessä lapsen vanhempiin. • Hoitopäivän pituus ja ryhmäkoko ei ylitä lapsen kapasiteettiä • Laadukas päivähoito perustuu lapsen yksilölliseen kehitysarvioon • Turvallisessa ympäristössä lapsi leikki, oppii ja kehittyy

25. Lapsuus tässä ja nyt Yhteiskunnallisten tavoitteiden kärjessä tulee taloudellisesta tilanteesta riippumatta olla kaikkien lasten kasvumahdollisuuden turvaaminen

26. Kiitos!