250 likes | 394 Views
SIVISTYS KUULUU KAIKILLE Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelma 2012-2016. Seutusivistyksen visio. ”Yhdessä yksilöllisesti yhteiseksi hyväksi”. Sisältö. Seutuyhteistyön taustaa Seutuyhteistyön toimintaympäristö Lähtökohtana seutustrategia 2020 Toimintaperiaatteet
E N D
SIVISTYS KUULUU KAIKILLE Tampereen kaupunkiseudunsivistyspalveluiden kehittämisohjelma2012-2016
Seutusivistyksen visio ”Yhdessä yksilöllisesti yhteiseksi hyväksi”
Sisältö • Seutuyhteistyön taustaa • Seutuyhteistyön toimintaympäristö • Lähtökohtana seutustrategia 2020 • Toimintaperiaatteet 5. Kehittämishankkeet • Seudullinen palvelukartta • Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventäminen • Osaamisen kehittäminen • Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluidenyhteistyön käynnistäminen • Yhteinen laatujärjestelmä • Seudullinen sijaisrekisteri • Yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen • Seudullinen opetussuunnitelma esi- ja perusopetukseen • Lukion opetussuunnitelma • Luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen • Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut • Varhaiskasvatus ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen 6. Hankkeiden aikataulutus
1. Seutuyhteistyön taustaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan • kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä • kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä • yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta • jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta • aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan • muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä
1. Seutuyhteistyön taustaa • Edellisen kerran sivistystoimialan seudullisia kehittämistavoitteita kartoitettiin laaja-alaisemmin PARAS-kaupunkiseutusuunnitelman (2007) ja tätä seuranneen palveluverkkoselvityksen (2008) yhteydessä. • Tämän jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia: • Mm. selvitykset toisen asteen koulutuksen kehittämisestä, kansalaisopistotoiminnasta, kirjastosta, sopimus esi- ja perusopetuksen kustannusten korvaamisesta, Osaava-hanke • Kuntien ja seudun strategiset linjaukset • Uusi kehittämisohjelma kootaan tilanteessa, jossa seutuyhteistyön organisointimuoto ja/tai kuntarakenneratkaisut ovat auki, mikä vaikuttaa jatkotoimenpiteiden suunnitteluun merkittävästi
2. Seutuyhteistyön toimintaympäristö • Tampereen kaupunkiseudun väestönkehitys on positiivista ja kaupunkiseudun asema pääkaupunkiseudun jälkeen merkittävimpänä kasvukeskuksena on edelleen vahva. Kaupunkiseudun väestötavoite +90 000 asukasta vuodesta 2008 vuoteen 2030 toteutuu noin 4 100 hengen vuosikasvulla. • Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2011 alussa 356 826 henkilöä, jossa on kasvua 4629 asukasta (1,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä noin 1 000 asukasta tuli Kangasalan ja Kuhmalahden kuntaliitoksen yhteydessä. Väestön kasvusta 52 %:a suuntautui kehyskuntiin. • Väestöpaine aiheuttaa tulevaisuudessa suuria haasteita palvelujen ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Samanaikaisesti väestönkasvu kuitenkin lisää merkittävästi seudun elinvoimaisuutta ja kasvupotentiaalia.
3. Lähtökohtana seutustrategia 2020Tampereen kaupunkiseudunstrategia 2020 Seutuyhteistyön visio on: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu – sujuvan elämän, kestävän kasvun jayhteistyön edelläkävijä
3. Lähtökohtana seutustrategia 2020 Yhteistyön päämääränä on tarjota asiakkaiden tarpeiden mukaiset ja kustannustehokkaat palvelut sekä mahdollistaa valinnanvapaus asioimisessa. • Tehdään toiminnallista yhteistyötä ja rakenteisiin menevää yhteistyötä • Edistetään kuntalaisten valinnanvapautta ja vapaan hakeutumisen toteutumista yli kuntarajan • Syvennetään päivähoidon ja opetuspalvelujen yhteistyötä • Lisätään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä • Käytetään palveluverkkoa tehokkaasti ja huomioidaan naapuri investoinneissa • Varaudutaan kaikilla toimialoilla voimakkaaseen väestönkasvuun
4. Toimintaperiaatteet • Avoimuus ja luottamus • Verkostomaisen toiminnan ydin on osapuolten välinen luottamus. • Kunnat kertovat avoimesti keskinäiseen yhteistyöhön vaikuttavat tavoitteensa ja aikeensa • Mitattavia hyötyjä kuntalaisille ja kunnille • Yhteistyöllä saadaan aikaan selkeitä, mitattavia hyötyjä kaikille kuntalaisille ja kunnille. Pienetkin onnistumiset tukevat strategisesti merkittävien yhteistyötulosten aikaansaamista. • Hyödyt eivät välttämättä ole kaikille samanarvoisia. • Kumppanuus • Kunnat ovat toisiinsa sitoutuneita. Palvelurakenteiden kautta yhteistyö voi perustelluista syistä ulottua kaupunkiseudun ulkopuolelle. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa keskinäistä kumppanuutta. • Seutuyhteistyöhankkeisiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki kunnat. • Aktiivisuus ja selkeys • Kunnat aktivoivat seututyötä omissa organisaatioissaan. Seutuhallinto tukee kuntia. • Seutuyhteistyötä tehdään usealla foorumilla. Toimijoiden yhteistyö ja tietoisuus yhteisistä hankkeista selkeyttää seudullista koordinointia ja helpottaa seudullisen näkökulman määrittelyä.
Seudullinen palvelukartta Tavoite: • Seudullinen sähköinen palvelukartta (kuntalaisille, kuntien työntekijöille, palvelu- ja asiakasohjaukselle, suunnittelulle ja johdolle.) • ”yhden luukun” kautta tieto palveluista kuntalaisille (tarjonnan laajuudesta, saavutettavuudesta ja juuri omaan tarpeeseensa kohdistuvan palvelun sijainnista, tavoista päästä toimipisteeseen sekä muusta palveluun olennaisesti liittyvästä tiedosta) • kunnan työntekijät, päätöksentekijät ja sidosryhmät, kuten suunnittelijat, pystyvät käyttämään tehokkaasti sijaintiin perustuvia analyysejä kaupunkiseudun palveluverkosta, väestöennusteesta ja tulevaisuuden palvelutarpeista Jatkotoimenpiteet: • Seutusivistys työryhmä antaa tukensa ja asiantuntemuksensa seudullisen palvelukartan suunnittelutyölle, mikäli hanke katsotaan seudullisesta näkökulmasta tarpeelliseksi.
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventäminen Tavoitteet: • Organisoitu ja sopimuspohjainen yhteistyö seudun toisen asteen koulutuksen toimijoiden (ammatillinen koulutus + seudun lukiot) välille • Ikäluokan seudullinen hallinta ja ennakointi palveluverkon vahvuudet ja mahdollisuudet huomioon ottaen • Vahvistaa mahdollisuuksia suorittaa joustavasti tutkintojen osia Jatkotoimenpiteet: • Seutusivistystyöryhmä laatii syksyyn 2012 mennessä ehdotuksen seudullisen toisen asteen koulutuksen neuvottelukunnan perustamisesta (perusteet toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksessä) • yhteistyösopimuksen laadinta samassa aikataulussa
Osaamisen kehittäminen Tavoitteet: • Luodaan seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus (sis. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen) • Perustetaan osaamisen kehittämisen yksikkö • koordinoi ja organisoi suunnitelmallista ja tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä Jatkotoimenpiteet: • Luodaan Tampereen seudun Osaava-hankkeessa keväällä 2012 seutukunnallinen osaamisen hallinnan ja johtamisen malli • Tehdään mallin rakentamisen ja käyttöönoton suunnitelma ja aikataulutus • Päätökset yksikön/organisaation perustamisesta syksyllä 2012
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluidenyhteistyön käynnistäminen Tavoitteet: Keskeinen tavoite uusien yhteistyökohteiden tunnistaminen ja yhteistyötoimenpiteiden käynnistäminen. Näitä voivat olla mm. • Tilojen käyttöperiaatteiden ja käytäntöjen yhtenäistäminen • Palveluverkon tarkasteleminen ja suunnittelu seudullisesti • Seutulippujärjestelmän kytkeminen kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin • Avustusperiaatteiden yhtenäistäminen • Keskitettyjen palvelujen ja erityisolosuhteiden huomioiminen Jatkotoimenpiteet: • Työtä tukeva seudullinen organisoitumisratkaisu valtuustokauden (2013) alussa • Kartoitus ja listaus relevanteista yhteistyön kohteista vuoteen 2013 mennessä • Kartoitetaan vastuunkantajatahot ja määritellään eteneminen tulevan seuturatkaisun pohjalta • Käynnistetään tarvittavat toimenpiteet
Yhteinen laatujärjestelmä Tavoite: • Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen seudullinen laatujärjestelmä • Tavoitteena yhdistää laatutyö opetussuunnitelmatyöhön Jatkotoimenpiteet: • Toisen asteen koulutuksen osalta seudullinen laatutyö käynnistyy Tampereen kaupungissa tehdyn työstä saatujen kokemusten pohjalta 2012-2013 • Käynnistetään moniammatillinen seudullinen yhteistyö laadun kehittämiseksi vuoden 2012 aikana • Otetaan käyttöön seudullisten laatukriteerit vuoteen 2013 mennessä Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laatu kartoitetaan yhteisin mittarein seudulla vuoden 2014 aikana • Laaditaan arvioinnin kehittämis- ja seurantasuunnitelma
Seudullinen sijaisrekisteri Tavoite: • Seudullinen sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä lyhytaikaisia kasvatus- ja opetushenkilöstön sijaisuuksia varten • Tiivistetään yhteistyötä yliopiston opettajakoulutuksen kanssa Jatkotoimenpiteet: • Tarvekartoitus ja eri toteuttamisvaihtoehtojen selvittäminen syksyn 2012 aikana • Yhteistyö opettajakoulutuslaitoksen kanssa
Yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen Tavoite: • Palveluverkon tehokas ja optimaalinen seudullinen käyttö ja laaja-alainen suunnitteluyhteistyö uusien investointien osalta • Osa koko hyvinvointipalveluiden toimialan tavoitteistoa • Tulevaisuus määrittyy pitkälti tulevan seutu/kuntarakenneratkaisun pohjalta Jatkotoimenpiteet: • Hyvien käytänteiden levittäminen vuoden 2012 aikana • Yhteisten suunnittelun toimintamallien ja käsitteiden määrittely ja käyttöönotto vuoden 2013 aikana, mikäli asiassa edetään koko hypa-toimialan tasolla • Yhteisten suunnittelutyökalujen käyttöönotto vuosien 2013-2014 aikana (KymppiMoni)
Seudullinen opetussuunnitelma esi- ja perusopetukseen Tavoite: • Seudullinen sähköinen opetussuunnitelma esi- ja perusopetukseen ja lukiokoulutukseen Jatkotoimenpiteet: • OPS- työryhmän työskentely käynnistyy syyskuun 2012 aikana • Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden tultua ja valtioneuvoston vahvistettua tuntijaon kaupunkiseudun kunnat organisoituvat tavoitteen mukaisesti ja laativat seudullisen opetussuunnitelman
Lukion opetussuunnitelma Tavoitteet: • Tavoitteena on sähköinen seudullinen OPS valtakunnallisten suuntaviivojen puitteissa kunta- ja koulukohtaista omaleimaisuutta hukkaamatta • Sisällöllisesti pyrkimys sirpaleisuudesta kohti kokonaisvaltaista oppimista • Tavoitteena yhteiset suuntaviivat arviointiin, hyväksilukemisiinja itsenäisiin suorituksiin. Jatkotoimenpiteet: • Työ käynnistyy seudullisena työskentelynä valtakunnallisten aikataulujen pohjalta.
Luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen Tavoite: • Poliittisten päättäjien ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen kaupunkiseudun yhteisten tavoitteiden ja yhteistyön kehittämiseksi • Riippuvainen tulevaisuuden seutu/kuntarakenneratkaisusta Jatkotoimenpiteet: • Seutuyhteistyön perusinfo uusille valtuutetuille ja lautakuntien jäsenille 2013 alussa.
Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut Tavoite: • Seudullisesti yhtenäinen tekninen infrastruktuuri • TVT-tavoitteet katsotaan osana OPS-prosessia Jatkotoimenpiteet: • Seudullisen opetuksen tietohallintoryhmän perustaminen seudun tietohallinnon johtoryhmän alatyöryhmäksi syksyllä 2012 • Seudullisen TVT-koordinaattorin rekrytointi vuoden 2013 alusta
Varhaiskasvatus ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen Tavoite: • Varhaiskasvatus ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen (mm. seudullinen sähköinen sijaisrekrytointijärjestelmä lyhytaikaisia kasvatus- ja opetushenkilöstön sijaisuuksia varten ja seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen yksikkö) • Yhteensopivat taustatietojärjestelmät vuoteen 2014 mennessä • Yhteinen opetussuunnitelmatyö • Jatkotoimenpiteet: • Valmistellaan varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden yhteistyötä tukeva toiminnallinen seututyöryhmäratkaisu uuden valtuustokauden alussa (2013)
Yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen (yhteinen hanke) Seudullinen sähköinen palvelukartta (yhteinen hanke) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluidenyhteistyömahdollisuuksien kartoitus käynnistetään Yhteinen laatujärjestelmätyö Seudullinen perusopetuksen/ lukioiden opetussuunnitelmatyö (käynnistys) 2012-2016 Lukiokoulutuksen yhteistyön organisointi käynnistetään KEHITTÄMISOHJELMA 2012-2016 Osaamisen kehittäminen, Osaava –keskuksen käynnistys 2013 ja toiminnan vakiinnuttaminen käynnissä Varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden yhteistyön syventäminen (2. prioriteetti Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut käynnissä Seudullinen sähköinen sijaisrekisteri (selvitysvaihe) esiselvitysvaihe Työryhmän, luottamushenkilöiden ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen kehittäminen 2015 2012 2013 2014
Mitä seuraavaksi ? • Hankkeiden jakaminen strategiseen ja operatiiviseen koriin ja toteuttamisjärjestyksen arviointi • Strategiset kehittämishankkeet edellyttävät poliittista sitouttamista jo hankkeen käynnistysvaiheessa seutuhallinnossa ja kunnissa -> hankekäsittelyn kolme vaihetta ja kolme tasoa -> vaikuttavat kuntien resurssien allokointiin myöhemminkin • Operatiiviset hankkeet voidaan hoitaa työryhmän jäsenten omalla päätösvallalla - > käytännön johtamistyöllä kunnissa • Toteuttamisjärjestystä voidaan arvioida • hankkeen lisäarvon ja riskien kautta • niiden strategiaosuvuuden kautta • kuntauudistuksen viitekehyksen kautta -> hyödyttää joka tapauksessa, tapahtuu kuntarakennemuutoksia tai ei • toteuttamistavan kautta -> oma työ vai ostopalvelu
Suuri RISKIASTE Pieni