MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA

MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA Esitys Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosenttiluentosarjassa 29.1.2013 Dos. Jussi Simpura, THL, suunnitteluyksikkö THL SUNY

Tuoreet alku- ja loppuesimerkit • Alkuesimerkki: • Louise Shaxson (LSE), blogi: ”Research uptake and impact: are we in danger of overstating ourselves?” • Miten vaikuttavuutta koskevat tulokset voivat muuttua tai olla muuttumatta politiikkalinjauksiksi • Loppuesimerkki: • THL:n uutiskirje päättäjille • Miten tutkimustuloksia ja kehittämishankkeiden kokemuksia voidaan tiivistää (lähinnä kuntapäättäjille) Esityksen nimi / Tekijä

Alkuesimerkki: Louise Shaxonin blogi (ODI, UK; LSE:n blogisivulla) • Tausta: Odotukset tutkimuksen vaikuttavuudesta lisäävät tutkijoiden painetta myös osoittaa vaikuttavuutta ja saada tuloksia toimien vaikutuksista. • Väliotsikot : • ”Clear research evidence doesn’t necessarily lead to clear policy measures” • ”Be careful how you define ’policy relevance’” • ”Be realistic about what can be achieved – think breadth of impact rather than depth” • Be clear whether you’re practicing research communication or advocacy (IT IS EASY TO SLIDE FROM ONE TO ANOTHER) • REALISMI, RELEVANSSI ja VAIKUTTAVUUS (+ INNOVAATIOT) AVAINSANOJA MYÖS SUOMESSA TUTKIMUSTOIMINTAA KEHITETTÄESSÄ JA OHJATTAESSA Esityksen nimi / Tekijä

Miten tutkimustieto pääsee käyttöön päätöksenteossa? Kolmitulkintainen kysymys • Mitä kuulija voisi otsikon perusteella odottaa: • 1) Tapauskuvauksia siitä, miten tutkimustieto on päässyt käyttöön päätöksenteossa • 2) Hahmotelmia tutkimuksen ja päätöksenteon toimintatavoista ja niiden mahdollisista kohtaamispisteistä • 3) Ohjeita tutkijoille: jos haluat, että työsi voi vaikuttaa päätöksentekoon, toimi näin • LÄHINNÄ ON ESILLÄ vaihtoehto 2 JA HYVINVOINTIPOLITIIKKA Esityksen nimi / Tekijä

TUTKIMUS JA PÄÄTÖKSENTEKO THL:N TYÖKENTÄSSÄ: VAIKUTTAVUUSODOTUS • THL: HYVINVOINTIPOLITIIKKA terveys edellä • ODOTUS: TUTKIMUSTOIMINNAN PITÄISI VAIKUTTAA • Mutta mihin ja miten: päätöksentekoon, asiantuntijoihin, palvelujärjestelmän toimintatapoihin ja ammattilaisiin, vaiko peräti väestöön • STRATEGINEN HUOLENAIHE: Asiantuntijatieto, joka pyrkii edistämään yhteistä hyvää, on jäämässä alakynteen epämääräisemmän, markkinatavaraksi muodostuvan ja yksilötasolla kulutettavan tiedon rinnalla Esityksen nimi / Tekijä

Luennoitsijan oma tausta aiheen kysymyksissä Tiedon tuotanto ja tietovarannot sekä tiedon käyttö sosiaalipolitiikan kysymyksissä jo pitkään harrastuksen kohteena (dosenttiluento: ”Tietovarannot sosiaalipoliittisen tutkimuksen kohteeksi”). Viimeksi: KOLME tutkimustiedon vaikuttavuuden lajia (JS YP 1/2012): ”Tutkitun tiedon hankekohtainen, panoskohtainen ja institutionaalinen vaikuttavuus” • Ja vanha alkoholitutkijatausta: tutkimuspohjaista politiikkaa Pekka Kuusen hengessä • Myöhemmin esillä Timo Turjan töitä: ”Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka lähes ainoa kirja, jonka kaikki kansanedustajat ovat lukeneet” Esityksen nimi / Tekijä

Tutkimuksen hankekohtainen, panoskohtainen ja institutionaalinen vaikuttavuus & ->ratkaisut • Hankekohtainen vaikuttavuus: toteutetaan hankkeita, jotka tuottavat hyödyllisiä tuloksia ja antavat pohjaa käytännön ratkaisuille • > tarkemmin kohdistettu tilaustutkimus • Panoskohtainen vaikuttavuus: panostukset tutkimustoimintaan tukevat innovaatioiden syntyä ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa • > tutkimuksen innovaatioviritys, parempi hyväksikäyttö • Institutionaalinen vaikuttavuus: asiantuntemuksen olemassaolo, mobilisoitavissa oleva asiantuntemusvaranto, muualla tutkitun tiedon välittäminen, tietovarannot, ennakointi ja vaihtoehtojen esittäminen, valikoiva vaikeneminen Esityksen nimi / Tekijä

TUTKIMUSTIETO ja PÄÄTÖKSENTEKO: näkökulmia • KYSYNTÄNÄKÖKULMA • Mitä päätöksentekijät näyttäisivät odottavan: tiivistystä, ajantasaisuutta ja vaikuttavuustietoa • Mitä on vireillä: mm. tutkimuslaitosuudistus ja tiukemmin tavoitesuuntautunut tutkimuksen ohjaus • TARJONTANÄKÖKULMA • Mitä tutkimuksen tekijät näyttäisivät pitävän arvossa ja mitä ei: arvossa ovat meriittejä tuova tutkimus ja tutkimuksen sisäinen keskustelu, ulospäin ja kysyntään vastaava tutkimuspohjaisten jalosteiden tuottaminen ei. Esityksen nimi / Tekijä

Tutkimus ja päätöksenteko: PALJON KOTIMAISTA TOIMINTAA • Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin parantaminen: POVI-hankkeen raportit (VNK; 2009-2011) + niiden taustatyöt (mm. Markku Harrinvirta) • Timo Turjan kirjoitukset (2009-2012) eduskunnan näkökulmasta: tutkijat eivät ymmärrä poliittisen prosessin luonnetta; myös Henrik Jussila (2012) • Tutkimus- ja innovaatiopoliittiset pyrkimykset: mm. tutkimuksen vaikuttavuusindikaattorit (VINDI: Tekes-raportti 2011) ja valtion tutkimuslaitosuudistus (TULA), ehdotus 2012 • (Tapausesimerkkejä vaikuttavuustutkimuksesta: POLTOVA, Hänninen ja Junnila (toim.). 2012) Esityksen nimi / Tekijä

Pieni väliesimerkki: Markku Harrinvirran havaintoja kolmesta maasta (2010) • POVI-hankkeen taustaraportti (NL, UK, DK) • ”Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa” • Mielenkiintoinen malli Hollannista: • ”Osaamiskamari”: ”Osaamiskamarissa tutkimusryhmien johtajat, virkamiehet ja poliittiset päättäjät tapaavat keskustellakseen ajankohtaisista tutkimustarpeista ja tutkimustuloksista” • Mutta muuten: Hollannissa ”ei ole kuitenkaan olemassa mitään erityistä lainsäädäntöä tai täsmällistä ohjausjärjestelmää, jolla luotaisiin säännönmukaisuutta tai velvoittavuutta tutkimustiedon hyödyntämiseen”. Esityksen nimi / Tekijä

Kaksi päätöksentekijäkommenttia (korkeat virkamiehet, vuoden 2010 ympärillä) • ”Harvoin, jos koskaan, on tutkimus päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon. Joskus annetaan tutkijoiden vähän urputtaa” • ”Luuletteko todella, että joku niitä teidän tutkimuksianne lukee?” Esityksen nimi / Tekijä

TUTKIMUS JA PÄÄTÖKSENTEKO: sosiaalipolitiikkaa koskevia kirjoituksia • Edellä mainittu Henrik Jussilan (2012) tutkimus sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käytöstä eduskuntatyössä • (Myös Marketta Rajavaaran väitöskirja 2006 ja jatkotyöt • (Osmo Lampisen väitöskirja 1992) • (Ja ehkä myös JANUS-lehden numeron 4/2012 professoripuheenvuorojen paraati, erityisesti JP Roosin puheenvuoro: sosiaalipolitiikan tutkimuksessa nostaa nyt päätään relevantin tutkimuksen aalto jne. ) Esityksen nimi / Tekijä

Muistiinpanoja tieteen päivien keskustelusta 11.1.2013 • Istunto ”Asiantuntijuuden kriisi. Voiko tutkimusta hyödyntää päätöksenteossa” (Timo Turja puh.joht.) • 8 kansanedustajaa paneelissa: • Minkä tutkimuksen on viimeksi lukenut? • Millaista tutkimuksen tulee olla, että siihen tarttuisi? • Pitäisikö avata myös kansanedustajien kirjasalkut, jotta nähtäisiin, mihin he perustavat ajattelunsa? • Ketkä tutkijat ovat tietoauktoriteetteja? • Onko nyt asiantuntijuuden kriisi: luottamus tutkimukseen vähenemässä? • Manipuloivatko tutkijatkin - esiintyvät muka ilman poliittisia tavoitteita, vaikka … Esityksen nimi / Tekijä

Tieteen päivien paneeli: jatkomuistiinpanoja • Timo Turjan pääesimerkki: Eduskunnan pöytäkirjoissa on yli 80 vuoden ajalta löytynyt vain yksi tapaus, jossa edustaja kertoo tutkijakuulemisen muuttaneen hänen kantaansa • Esimerkki kirvoitti keskustelun siitä, mistä tutkijavaikuttamisen jälkiä pitäisi etsiä: ei valiokuntakuulemisista vaan monista muista vaiheista, erityisesti asialistan muodostumisvaiheesta (esim. hallitusohjelman muodostaminen • Tarvittaisiinko eduskunnan rinnalle asiantuntijoista muodostuvaa tiedeneuvostoa? (oli syntyä 30-luvulla)? Esityksen nimi / Tekijä

Tieteen päivien paneeli: loput muistiinpanot • Jos kaiken tiedon politiikan pitäisi perustua tutkittuun tietoon, eikö se merkitsisi politiikan loppua? • Tässä asiassa kansanedustajat korostivat poliittisen harkinnan erilaisuutta verrattuna asiantuntija-arvioihin. • Timo Turja tuo tässä kohden esiin, että tutkijat eivät oikein ymmärrä poliittisen prosessin luonnetta: todellakin, politiikka on eri maailma • Poliitikkoja häiritsevät tutkijoiden erimielisyydet ja passiivisuus konkreettisten vaihtoehtojen pohtimisessa • (Ajankohtaisesimerkki: SOTE-uudistus, STM ja THL) Esityksen nimi / Tekijä

Ajankohtaisesimerkki: Heikki Hiilamo SOTE-uudistuksesta (Talouselämä 3/2013) • ”LIIAN VAATIMATON UUDISTUS” • ”Tavoitteena oli luoda parhaaseen asiantuntemukseen ja aikaisempaan valmisteluun pohjautuva esitys” • ”… seurasi kriittinen keskustelu työryhmän roolista ja tehtävästä: onko kyseessä asiantuntijatyöryhmä vai vasallijoukkio, joka arvailee, mitä poliitikot haluavat laittaa ”asiantuntijoiden” nimiin” • ”Tutkimustiedon hyödyntäminen loppui kokonaan” • Väestöpohjakysymystä käsiteltiin työryhmässä mielipidekysymyksenä. Todellisuudessa vahva tutkimusnäyttö puoltaa isoja väestöpohjia” (tutkittu monipuolisesti empiirisesti) Esityksen nimi / Tekijä

Henrik Jussilan tutkimus ”Sosiaalipoliittisen tutkimustiedon käyttö eduskuntatyössä” (2012) • ”Parhaiten kansanedustajien käyttöön päätyy tutkimus, joka … on ajankohtainen ja merkittävä, ja siinä on selkeitä toimenpide-ehdotuksia ja tiivistelmiä. Eduksi on myös se, että edustaja on saanut tietoa tutkimuksesta mediasta, tiedotteista tai seminaareista. Lisäksi tutkimus tukee edustajan ajamaa politiikkaa ja se on kirjoitettu hänen äidinkielellään. • Hyödyntämisen ongelmat liittyvät joko päätöksenteon valmisteluun tai tutkimustulosten välitysongelmiin. …. Päättäjät lukevat lyhyitä suomenkielisiä tekstejä, joten heille on tarjottava niitä. Esityksen nimi / Tekijä

Ajankohtaispyrkimyksiä: POVI –hanke (2009-2011) • Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen • Suosituksia: • Strateginen tutkimus- ja arviointisuunnitelma laatiminen koko hallituskaudelle (prioriteetit hallitusohjelmasta) • Valtioneuvoston kanslia vastaa hallituksen strategiaprosesseihin liittyvästä tiedon kokonaiskoordinoinnista • Ministeriökohtainen politiikka-analyysitoiminto kehitettävä • Varmistetaan päätösten valmistelun ja seurannan tietopohjan monipuolisuus tuottajien ja käyttäjien yhteistyöllä Esityksen nimi / Tekijä

Ajankohtaispyrkimyksiä: Valtion tutkimuslaitosuudistus (TULA) • Ehdotus jätettiin syksyllä 2012, tulossa valtioneuvoston päätettäväksi lähiviikkoina • Yleistavoitteet: tutkimustoiminta on saatava riittävän suuriin ja kilpailukykyisiin yksiköihin, toimintaa on voitavat ohjata tehokkaammin relevantin tutkimuksen suuntaan, ja toimintaan on saatava enemmän verkostomaista yhteistyötä, joissa yliopistotkin ovat mukana • Käytännössä: • Fuusioehdotuksia • Rahoitusta pois laitoksilta erikseen kilpailtavaksi VNK:n ja Akatemian uuden erityiselimen kautta • Yliopistoyhteistyö mukaan verkostomalleihin Esityksen nimi / Tekijä

Ajankohtaispyrkimyksiä: avoin data ja julkiset tietovarannot • Varsinkin sosiaalipolitiikan (mutta myös terveyden ja ympäristökysymysten) alalla erilaisten jatkuvasti kertyvien tietovarantojen merkitys tutkimuksen taustana on suuri • Tietovarannot vaativat sellaista laajaa ja pitkäjänteistä työtä, että se on toistaiseksi mahdollista pääosin vain valtion asiantuntijalaitoksissa • Avoin data –pyrkimykset helpottavat vain hitaasti pääsyä verovaroin kerätyille tietovarannoille (tietosuoja, muut tekniset esteet) • Tietovarantojen käyttäminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä tulevaisuuden mahdollisuus Esityksen nimi / Tekijä

Kohti yhteenvetoa: tutkimus vs. päätöksenteko - kysyntä-tarjonta -malli Esityksen nimi / Tekijä

Harrinvirran (2010) kaavio poliittisesta päätöksenteosta syklinä Tilanne-arvio Pol.toim. arv. Pol.tav.määr. Pol.toim. valinta Pol.toimvaik.arv Esityksen nimi / Tekijä

Missä tässä mallissa on sijaa yliopistojen sosiaalipoliittisen tutkimukselle? Työnjako? Yliopistotutkimus Tutkimuslaitostutkimus Seurantaluontoinen tutkimus ja siihen liittyvä tietovarantojen kehittäminen Toimeksiantotutkimus (yliopistoyhteistyössä) • Kysymyksenasettelututkimus (voi vaikuttaa asialistan muotoutumiseen) • Toimeksiantotutkimus (tutkimuslaitosyhteistyös-sä) Esityksen nimi / Tekijä

Tutkimustieto tarvitsee tuotekehitystä päätöksentekokäyttöä varten • Nöyryyttävää mutta totta: päätöksentekijä ei enää tartu perinteiseen tutkimustuotteeseen eikä saa edes tietoa sen olemassaolosta • Jos tutkimus haluaa olla paremmin mukana päätöksenteon aineksissa, sen pitäisi • Päästä näkyvämmin mukaan julkiseen keskusteluun • Huolehtia tutkimustulosten monipuolisesta jatkojalostamisesta erityyppisten päätöksentekoprosessien erilaisiin vaiheisiin sopiviksi • MUTTA millä foorumeilla, toreilla ja markkinoilla? Ja miten käy uskottavuuden ja riippumattomuuden? • Tarvitaan kansanomaistamistakin: ks. tuore kirja: Strellman, U. & Vaattovaara, J. (toim.) (2013): Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus Esityksen nimi / Tekijä

Voiko olla tutkijoiden ja päätöksentekijöiden yhteisen keskustelun foorumeita? • Vrt. esim. Hollannin malli (Harrinvirta 2010): ”Osaamiskamarit” • Vrt vanhan ajan komitealaitos tällaisena foorumina (vrt. Klaus Mäkelän komiteatyön ylistys 2000: • ”Kuulun niihin, joiden mielestä komitea on inhimillisen hengenliikunnan korkein ilmenemismuoto. Ainakin se on paras tapa kääntää erityyppisiä kokemuksia, näkökulmia ja tietoja käytännön toiminnaksi” • Vai pitäisikö sittenkin luottaa siihen, että jokin tietotekniikan edistyksen hedelmä ratkaisee tämänkin yhteisen fooruminen etsimisongelman? (esim. ennakointikartat, joita tarjotaan kaupallisena palveluna; tai ajatuspajat, muut pikahautomot) Esityksen nimi / Tekijä

LOPPUESIMERKKI: THL:N UUTIS-KIRJE PÄÄTTÄJILLE & sen otsikot • Kehitysvammaisten laitoshoidon purku jatkuu (seminaariselostus) • Välityömarkkinat parantavat työttömien elämänhallintaa (Paltamon kokeilun väliarviointi) • Potilasturvallisuutta teoriassa ja käytännössä (Jutta Järvelinin väitöskirja) • Ajankohtaista infektiotaudeista (uudistetun palvelun esittely) • Palveluhakemistoa kehitetään yhteistyössä (SADe- hankkeen etenemisestä) • LISÄKSI ilmoituksia, mm. SOTERKOn seminaari ”Tietovarannot käyttöön” 25.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä

LOPETUS: PITÄISIKÖ YLIOPISTOTUTKIMUKSEN … • miettiä, miten Suomessa etenevä tutkimuksen toimintaympäristön muutos • ajaa (varsinkin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta) kohti suurempaa poliittisen relevanssin, vaikuttavuuden ja realismin osoittamista sekä innovaatiotoiminnan tukemista • avaa mahdollisuuksia yliopistotutkimuksen ja muun tutkimuksen kasvavalle yhteistyölle (mm. tietovarantojen avautuminen) ja samalla myös edellyttää konsortiomuotoista yhteistyötä (TULA-uudistusehdotukset) • miettiä, mille yleisöille tutkimustuotokset suunnataan: seinän taakse, toimistokäytävän yli, kadun yli, torin yli vai sillan yli • antautua houkutukselle tuottaa alati houkuttelevampia sähköisiä tiivistelmiä ja muita esillepanoja tutkimustuloksistaan • esiintyä enemmän myös yhteisönä esimerkiksi tekemällä tutkimuskentän sisäistä keskustelua julkisesti näkyvämmäksi Esityksen nimi / Tekijä

MITEN TUTKIMUSTIETO PÄÄSEE KÄYTTÖÖN PÄÄTÖKSENTEOSSA