Yhdysryhmäopetus elämänkatsomustiedossa

1. Yhdysryhmäopetuselämänkatsomustiedossa ET AO-didaktiikka Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2. Yhdysryhmäopetuksen käsite • Eri-ikäiset ja -tasoiset oppilaat samassa ryhmässä • Suomessa termi yhdysluokkaopetus, englanninkielisiä multi-age-luokka ja multigrade-luokka • Käsite ja termin ’yhdysryhmäopetus’ korostaa niiden oppiaineiden erityisongelmia, jotka joutuvat toimimaan yhdysryhmissä, vaikka muu koulu toimii tavallisessa yhden ikätason luokkaopetuksessa.

3. Yhdysluokkaopetuksen historiaa • Suomessa kansakouluopetuksen alkaessa 1800-luvun lopulla suuri osa oli yhdysryhmäopetusta. • Usein yksi opettaja opetti neljää ’osastoa’ (n. 4 vuosiluokkaa) • Ainedidaktiikka varsin kehittymätöntä • Myös muualla maapallolla yhdysluokkaopetus on ollut ja on pikemminkin sääntö kuin poikkeus monissa paikoissa. • Yhdysluokkaopetus kytkeytyy ikäryhmisen pienuuteen→ suurten kaupunkien ulkopuolella • Esim. HY:n normaalikouluissa yhdysluokkaopetus osana normaalia harjoittelua lakkautettiin 1990-luvun alussa • Useissa muissa Suomen OKL:issa edelleen käytössä

4. Yhdysluokkaopetus on yhä merkittävä opetusmuoto myös Suomessa • Vuonna 2002 Suomen 3274 alakoulusta (luokat 1–6 tai esi–6) oli 59 % alle 80 oppilaan kouluja. Niissä yhdysluokkaopetuksella on merkittävä sija. • Yhdysluokkaopetusta on lisätty myös suurissa kouluissa ennen kaikkea, koska sen on uskottu edistävän lasten sosiaalista kehitystä (Helsingissä esim. Roihuvuoren ala-aste). • Uusi suomalainen tutkimus on aika vähäistä. • Suuri osa alan suomalaisesta didaktisesta keskustelusta on käyty 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. • Merkittäviä kokeiluja 1970-luvulla. • E. Kalaoja väitellyt yhdysluokkaopetuksesta 1982. • T. Peltonen väitellyt pienistä kouluista 2002.

5. Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia • Sosiaaliset edut,tausta-ajatuksena, että ihmiset ”luonnollisemmin” elävät heterogeenisissä ikäryhmissä. • Yhdysluokat kootaan vapaaehtoisesti kasvatuksellisen hyödyn takia: • On eduksi, jos ryhmässä on eri ikäisiä, koska samanikäisten lasten ryhmissä usein kilpailua ja aggressiota. • Yhdysluokassa sosiaalisten taitojen harjoittelu monipuolista, esim. oppilaat auttavat helpommin nuorempia kuin ikätovereita. • Jokainen kuuluu vuorollaan eri ikäryhmiin, jolloin lapsen sosiaalinen asema voi muuttua.

6. Uusien yhdysluokkien tausta-ajatuksia • Oppiminen, myös oppiminen voi olla tehokkaampaa eri-ikäisten ryhmässä: • Opettajan rooli muuttuu ja oppilaiden omatoimisuus kasvaa. • Eri-ikäisten erilaisten näkökulmien vuoksi kognitiivisia jännitteitä. • Hyödynnetään Vygotskin ’lähikehityksen vyöhykettä’: oppiminen tehokkainta haasteiden ollessa juuri oman osaamistason yläpuolella. • On tärkeä muistaa, että nämä ovat mallin puolestapuhujien argumentteja. Käytännön opettajilta myös kriittisiä ääniä • lähinnä mallin rasittavuus opettajille.

7. Opetusjärjestelyt uusissa yhdysluokissa • Ns. luokaton koulu, jossa oppilas esim. kolme vuotta samassa opetusryhmässä. • Mahdollistaa valinnaisuuden ja esim. uskontoryhmien joustavan jaon (tietty kurssimuotoisuus, vrt. lukio) • Oppilaat säilyttävät luokkanimikkeensä ja varsinaiselle opetusryhmälle voidaan käyttää omaa erityistä nimeä.

8. Yhdysryhmät • Myös yhdysryhmissä on em. myönteiset piirteet voivat teoriassa toteutua. • Käytännössä tätä ei juuri tapahdu ja sen aikaansaaminen on opettajalle suuri haaste, koska oppilaat tapaavat niin harvoin (poikkeus pienet ryhmät joissa paljon sisäruksia). • Yhdysryhmät suuri haaste opettajalle

9. Yhdysryhmäopetuksen haasteita • Useat eri läksyalueet vaativat opettajalta paljon. • Tuntien valmistelu työ moninkertainen • Opetus on aina suunniteltava pitkissä jaksoissa. • Mahdollisuus didaktiseen monimuotoisuuteen vähenee. • Asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden läksyryhmän opetuksessa • Yhdysryhmissä on vaikeampi saavuttaa opetuksen tiedollisia tavoitteita. • Jne., esim: koordinointi koulua vaihdettaessa

10. Yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste • Ydinhaaste: Opetuksen on vaihduttava vuosittain/kausittain. • Tavoitteena yleensä yksiläksyisyys.

11. Yhdysryhmäopetuksen mallit • Rinnakkaiskurssijärjestelmä • Vuorokurssijärjestelmä • Vuosikurssijärjestelmä

12. Rinnakkaiskurssijärjestelmä • Kaikilla yhdysryhmän OPS-ryhmillä eli läksykunnilla on ytimeltään samansisältöinen opittava alue, mutta pidemmälle ehtineillä laajempi ja/tai syvempi. • Tavoite: ero opittavassa asiassa liittyy syvyyteen ja laajuuteen, samalla sisältö tulee kerrattua; ongelmana epämääräisyys ja toisto • Esimerkki: 1.–3: ET:n yhdysryhmä keskustelee teemaan ihmissuhteet ja moraalinen kasvu liittyvästä osiosta Minä ja muut siten, että ykköset käsittelevät kavereita, kakkoset perhettä ja kolmoset suhdetta kodin ulkopuolisiin aikuisiin. • Arvioinnin haasteena eriyttäminen, tosin ongelma vain (?) • nivelkohdassa • jos annetaan arvostelu

13. Vuorokurssijärjestelmä • Yhdysryhmän vuosittainen (kausittainen) oppisisältö vaihtelee vuorotellen. • Esimerkki: 3.–4. yhdysluokka lukee parillisena vuonna alkavina lukuvuosina oppiaineen 3. luokan sisällön ja parittomina alkavina 4. luokan sisällön. • Arvioinnin haasteita vuorotellen. • oppilaiden kehitysasteen rajat (jos ryhmän laajuus enemmän kuin kaksi luokka-astetta) • nivelkohta

14. Vuosikurssijärjestelmä • Kullakin yhdysryhmän läksykunnalla on oma oppimääränsä. • Tavoite: vältetään muiden mallien ongelmat OPS-sisältöjä työstämällä • Oppimäärät koodataan spiraaliperiaatteen avulla niin, että osa opetuksesta voi olla yhteistä. • Esimerkki: 7.–9. ET ryhmä käsittelee kestävää kehitystä siten, että 7. luokka tarkastelee asiaa kulttuuri-kurssin näkökulmasta, 8. luokkalaiset ympäristöetiikan näkökulmasta ja 9. luokan oppilaat tulevaisuuden näkökulmasta. • ET OPS-perusteita ei ole voitu rakentaa näin, joten tämä malli ei voi olla opetuksen eikä siten arvioinnin pohjana

15. Yhdysryhmät ja tilat • Jos käytössä ei ole vuorokurssijärjestelmää, opetustila on syytä (jossain määrin) jakaa osiin. • Pääsääntö: saman läksyalueen oppilaat opiskelevat yhdessä, mutta kaikista pisteistä on yhteys opettajaan.Esim: Opettaja 1-2 pöytä 5-6 pöytä 3-4 pöytä

16. Muistutus: palkkiongelma • Elämänkatsomustiedossa hyvän osaamisen kriteerit jakavat opetussuunnitelman kahdeksi ryppääksi: • (esiopetus) 1 – 5 luokka • 6 – 9 luokka • Kun 5. ja 6. luokan oppilaat opiskelevat samoissa yhdysryhmissä, nämä kaksi eri ops-blokkia aiheuttavat opetukselle (ja arvioinnille) ongelmia. • HY OKL ET-perusosassa esitetty ns. ”korjattu taulukko” on pyrkinyt ottamaan huomioon osan ongelmista, mutta opettajan pitää joka tapauksessa kiinnittää huomiota kysymykseen niin OPS:n laadinnassa kuin opetuksessa. • Onneksi ongelma on poistunut kesällä 2012 hyväksytyssä tuntijaossa.

19. Tehtävä • Suunnitelkaa yhdysryhmäjako ja opetus karkeasti yhtenäiselle peruskoululle, jossa on ET:ssäluokalla 1: 2 oppilastaluokalla 3: 1 oppilasluokalla 5: 2 oppilastaluokalla 6: 1 oppilastaluokalla 7: 1 oppilastaluokalla 9: 2 oppilasta • Vuosiviikkotunteja (= opettajan palkkaa) on käytössä kaksi tuntia. • Koulu on uusi, ja oppilaiden aiemmista ET-opinnoista ei lukujärjestystä ja opetusta suunniteltaessa ole tietoa.