Opetus, ohjaus, oppiminen

1. Opetus, ohjaus, oppiminen 17.1.2008 Tampereen yliopisto Hilkka Rekola hilkka.rekola@uta.fi

2. Opetus, ohjaus, oppiminen Opintojakson kotisivu: aikap3.wordpress.com Kotisivulta löytyvät opintojakson ohjeistus sekä luentomateriaalit.

3. KURSSIN SISÄLTÖ JA AIKATAULU 10.1 klo 9 päätalo ls. D 10b Opintojakson tavoitteet, sisältö, aikataulu, toteutustavat, arviointi 17.1 klo 9-12 päätalo ls. A1 OPETUS: Opetuksen suunnittelu ja arviointi 24.1 klo 9-12 päätalo ls. A1 OPPIMINEN: Opetuksen taustalla olevat oppimiskäsitykset 31.1 klo 9-12 päätalo ls. A1 OHJAUS: Opettaja oppimisen ohjaajana

4. KURSSIN TOTEUTUSTAVAT Pääaineopiskelijat: Pääaineopiskelijat tenttivät luennot sekä kaksi teosta kirjallisuusvaatimuksista ja suorittavat harjoitukset. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat tenttivät luennot sekä kaikki kolme teosta kirjallisuusvaatimuksista.

5. KURSSIN TOTEUTUSTAVAT Mikäli sivuaineopiskelija on päässyt harjoitusryhmään, hän suorittaa kurssin suorittamalla harjoitukset sekä tenttimällä luennot ja kaksi teosta. Kurssia ei voi suorittaa muutoin kuin opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

6. KURSSIN TENTTIMINEN Tentissä tentitään luennot ja kirjat yhtenä kokonaisuutena. Ensimmäinen tentti järjestetään: 22.2 klo 9-12päätalo ls.D 10a Lisäksi kurssia voi tenttiä maaliskuun ja huhtikuun yleisinä tenttipäivinä.

7. TENTITTÄVÄT KIRJAT Pääaineopiskelijat: 2 teosta Sivuaineopiskelijat: 3 teosta Uusikylä: Didaktiikan perusteet Vuorikoski: Opettajan vaiettu valta Ojanen: Ohjauksesta oivallukseen

8. Opettajan kehittyminen työssään on yksilöllinen prosessi. Se tarkoittaa oman tyylin ja itselle sopivien menettelytapojen löytämistä.Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa opettaa hyvin vaan jokaisen opettajan täytyy kehittää itselleen sopiva hyvän opettamisen ohjelmisto.Analysoitu palaute auttaa opettajaa tiedostamaan omaan opetustyöhön liittyviä asioita ja antaa suuntaviivoja persoonalliselle kehittymiselle.

9. Opetustyö on vaikea työ, sillä missään muussa työssä työn kohde ja materiaali ei ole niin vaihtuvaista ja ennustamatonta kuin opetustyössä.Jokainen oppija on erilainen ja jokainen päivä on erilainen. Tieto uusiutuu kaiken aikaa. Tällainen työ edellyttää oman ammattitaidon puutteellisuuden nöyrää tunnustamista. On hyväksyttävä oma kehityksensä – se, että opettajaksi kehittyminen kestää koko elämän.Jokainen, joka tekee opetustyötä, on arvostuksensa ansainnut.

10. Kasvatus, opetus, ohjaus, oppiminen Kasvatus = inhimillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on edellytysten luominen ihmisen monipuoliselle kehitykselle ja kasvulle. Opetus = kasvatustavoitteiden suuntaista tavoitteellista vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on aikaansaada oppimista. (Uusikylä & Atjonen 2005)

11. Kasvatus, opetus, ohjaus, oppiminen Ohjaus = ohjaustavoitteiden suuntaista tavoitteellista vuorovaikutusta. Tavoitteena voi olla oppimisen ohjaaminen, ohjattavan tavoitteiden selkiyttäminen jne. Oppiminen = on sellaisia käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka jollakin tavalla ovat olion ja ympäristön vuorovaikutuksesta syntyneitä. (Uusikylä & Atjonen 2005)

12. Kasvatus vs. opetus • Kasvatus voi sisältää opettamista mutta kaikkea kasvatusta ei mielletä opettamiseksi vaikka siinä tapahtuisikin oppimista. • Mutta onko opetuksessa aina kasvatuksellinen elementti? Esim. perusasteella opetuksen tavoitteena on oppilaan koko persoonallisuuden kehityksen tukeminen. (entä korkea-asteella?) • Opetuksessa opitaan joka tapauksessa aina muutakin kuin vain opetettava asia: esim. asenteita tiettyä oppiainetta kohtaan, vuorovaikutukseen liittyviä arvoja ja normeja jne.

13. YKSILÖ persoonallisuus tunteet, arvot, asenteet osaaminen, tavoitteet NÄKYVÄ, NÄKYMÄTÖN OSA RYHMÄ, ORGANISAATIO ryhmäprosessit vuorovaikutus, ihmissuhteet organisaatiokulttuuri johtamiskäytännöt, työolot NÄKYVÄ, NÄKYMÄTÖN OSA KULTTUURI, YHTEISKUNTA valtahierarkia, talous NÄKYVÄ, NÄKYMÄTÖN OSA -> millaisia aikaisempia kokemuksia opettamisesta/oppimisesta, millainen opetus/oppimistyyli -> millaisessa ryhmässä opitaan (kuka saa puhua, kuka ei, kenen näkemyksiä kuunnellaan), kuka asettaa oppilaitoksen tavoitteet, millaista vuorovaikutus on työyhteisössä -> kuka/mikä asettaa kasvatuksen/opetuksen tavoitteet, kuinka paljon oppilaitoksille annetaan liikkumavaraa Opetus, ohjaus, oppiminen- tarkastelun tasot

14. Kasvatusta ja opetusta tutkivat kasvatustieteen alat: pedagogiikka ja didaktiikka • Pedagogiikassa tarkastellaan kasvatusta yleensä. • Didaktiikassa tarkastelun pääpaino on opetustapahtuman kuvauksessa.

15. Mitä didaktiikka on? • ”Didactica magna”eli Suuri opetusoppi kirjoitettiin 1657. • Ensimmäiset opetusopit Suomessa julkaistiin 1880-luvulla. • Termiä ”opetusoppi”käytettiin 1970-luvulle saakka. • Nykyään didaktiikalla viitataan (laajassa merkityksessä) opetuksen ja oppimisen teoriaan ja käytäntöön.

16. Mitä didaktiikka on? • Didaktiikka –termiä käytetään Suomen lisäksi lähinnä vain Saksassa ja Pohjoismaissa. • Didaktiikassa tarkastellaan sekä opetuksen sisältöä (mitä opetetaan) että menetelmiä (miten opetetaan). • Tietyillä ikäkausilla ja erityisaloilla on omat didaktiikkansa, esim. varhaiskasvatus, ammattikasvatus, aikuiskasvatus (andragogiikka).

17. Andragogiikka • Viitataan aikuisten oppimiseen ja opettamiseen • Andragogiikka–termi, 1833 Alexander Kapp • Malcolm Knowles 1968: ”The Modern Practice of Adult Education: Andragogy versus Pedagogy”

18. Andragogiikan taustaa • aikuisten opettaminen asetti uudenlaisia vaatimuksia • taustalla käsitys elinikäisestä oppimisesta • tarve opettamisoppimisprosessin uudelleen määrittelyyn • itseohjautuvuuden käsite

19. OPPIMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Mitä on opittava? Mitä on osattava? Miten kuvaan oppimistavoitteet? • SISÄLTÖJEN VALINTA JA JÄRJESTÄMINEN • Mitä opetan? • Missä järjestyksessä? • MENETELMÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT • Miten opetan? Miten ohjaan? • Mitä opiskelijat tekevät? • Oppimisympäristön mahdollisuudet? • Oppimisympäristöön kohdistuvat vaatimukset • ARVIOINTI • Kuka? Miten? Missä vaiheessa? • Miksi? OPETUKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

20. Opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttavat: • Yhteiskunnallinen taso: koulutus- ja yhteiskuntapolitiikka -> oppilaitosten opetussuunnitelmat • Organisaatio- ja ryhmätaso: oppilaitoksen arvot, normit, toimintatavat • Yksilö: opettajan tieto-, ihmis-, ja oppimiskäsitykset

21. Opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttaa: koulutuspolitiikka • Opetuksen tarkastelua ei voi irrottaa koulutuspolitiikasta. • Lait ja asetukset sekä valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet määrittävät mm. koulujen oppiaineet, tuntijaot, arviointitavat • Erilaiset ideologiat ohjaavat koulutuspolitiikkaa. Kuka saa päättää opetussuunnitelmista ja kuka maksaa oppilaitosten kulut? • Suomessakin esitetään jatkuvasti vaatimuksia opetuksen tehostamiseksi. Koulun tulisi jalostaa oppilaista huippuosaajia työelämän tarpeisiin.

22. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita • Erityisesti juuri opetukseen soveltuu sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. • Opetusta ei ole ainoastaan varsinainen opetustapahtuma, vaan opetuksen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tulee nähdä kokonaisvaltaisen opetusprosessin eri osina.

23. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita Suunnittelun merkitys • Suunnittelu on tärkeä osa opettajan ammattitaitoa. Se lisää itsevarmuutta ja turvallisuuden tunnetta esim. siitä, että ops:n tavoitteet on otettu huomioon opetuksessa ja tarvittavat välineet ovat saatavilla. • Suunnittelu valmistaa opettajaa tulevaan tuntiin hänen tutustuessaan lähdekirjallisuuteen, valmistellessaan opetusmateriaalia, organisoidessa ajankäyttöä • Suunnitelma toimii myös toimintatapoja ja sääntöjä määrittävänä viitekehyksenä -> luokasta muodostuu oma sosiaalinen systeeminsä, ohjaa opettamista tunnilla organisoimalla oppilaiden toimintaa

24. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita Suunnitelmatyypit • Suunnittelua on luokiteltu ajallisesti (esim. päivä – ja viikko suunnitelmat, lukuvuosi ja kausisuunnitelmat) ja sisällöllisesti (esim. jakso- ja tuntisuunnitelmat). • Suunnitelmatyypit kuitenkin kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Esim. kokeneilla opettajilla on usein tarve hahmottaa ensin opetuksen kokonaisuus (lukuvuosi) ennen viikon tai päivän suunnittelua. • Lyhyemmät suunnittelujaksot ajatellaan suurempien kokonaisuuksien osiksi: tehtäessä viikkosuunnitelmia opettajat ”upottavat” ne koko lukuvuoden opetukseen.

25. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita Kirjallinen ja mentaalinen suunnittelu • Opetuksen suunnittelua tapahtuu spontaanisti pitkin päivää sekä työ- että vapaa-aikana ja vain osa siitä kirjataan paperille. • Kirjallisten tuntisuunnitelmien muoto vaihtelee opettajittain ja aloittelevan opettajan kannattaakin kirjata ne muistiin oman persoonallisen tapansa mukaisesti. • Suunnitelman kirjaamisen tapaa tärkeämpää on se, että olet ottanut huomioon tunnin rakenteen periaatteet ja pystyt perustelemaan valintasi.

26. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita Kirjallinen ja mentaalinen suunnittelu • Kirjallisen suunnittelun lisäksi opetusta suunnitellaan myös mentaalisesti. Se muistuttaa tunnin kuivaharjoittelua ja tulevien tapahtumien ajatuksellista hahmottelua. • Opettajat muodostavat ajatuksissaan tunnista itselleen mielikuvan, he kuvittelevat mielessään, kuinka tunti tulee etenemään ja suunnittelevat tämän mielikuvan mukaisesti. • Näiden visioiden perusteella kokeneet opettajat pystyvät suurin piirtein ennustamaan, mitä tunnilla tulee tapahtumaan.

27. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita Rinnakkaissuunnittelu • Rinnakkaissuunnittelu tarkoittaa sitä, että opetukseensa valmistautuessa opettajan tulisi ajatella tunnin tapahtumat sekä opettajan että oppijan toiminnan kannalta. • Taitavalla opettajalla on siis yksi suunnitelma siitä, mitä opettaja tekee ja toinen siitä, mitä oppilaat tekevät tunnilla. • Rinnakkaissuunnittelu on vaikea mutta välttämätön laadukkaassa opettamisessa, koska opettajana on kyettävä ajattelemaan opetuskokonaisuus sekä itsesi että opiskelijoiden näkökulmasta.

28. Opetuksen suunnittelun yleisiä periaatteita Rinnakkaissuunnittelu • Rinnakkaissuunnittelussa ei kuitenkaan laadita kahta erillistä kirjallista suunnitelmaa, vaan ”yksi tavallinen suunnitelma”, jossa tunti on rytmitetty asian etenemisen kannalta loogisesti eteneviin vaiheisiin. • Tämän jälkeen suunnitelma käydään läpi uudelleen mentaalisesti pohtien, millaiseen oppijan toimintaan ja ajatteluun eri opetusvaiheet tai oppimistehtävät antavat todellisen mahdollisuuden: esim. opetuskeskustelussa opiskelija saa mahdollisuuden osallistua keskustellaan, perustella mielipiteensä jne.

29. Opetuksen suunnittelun taustalla vaikuttaa: opettajan tietoperusta • Opetustyössä kehittyminen edellyttää ennen kaikkea omien tieto, ihmis- ja oppimiskäsitysten ja uskomusten tarkastelemista. • Jokaisella on selviä mielikuvia opettajan roolista, opettaja – oppija –suhteiden luonteesta, oppijoiden erilaisuudesta, tiedosta ja opetussuunnitelmasta. • Opetustaan suunnittelemalla ja vertaamalla erilaisia opetus- ja arviointimenetelmiä etukäteen opettaja kehittää omaa pedagogista ajatteluaan ja tulee tietoisemmaksi opettajuudestaan. • Mitä enemmän opettaja arvioi ja tietoisesti pohtii (eli reflektoi) oman opetuksensa peruslähtökohtia ja opetustaan prosessina, sitä selkeämmin hän alkaa ymmärtää opetuksensa taustalla vaikuttavia arvoja ja periaatteita. (Kohonen 1994)

30. Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa • Suunnitelmien laatu riippuu opettajan kyvystä käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksiaan ja tietämystään mm. oppilaista, opetettavasta aiheesta, opetusmenetelmistä. • Suunnittelussa opettaja hyödyntää sekä käyttötietoa että pedagogista sisältötietoa. Koska nämä tiedon alueet ovat erilaisia, ne vaikuttavat eri tavoin opetukseen valmistautumiseen.

31. Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa • Käyttötieto sisältää opettajan arvoja ja asenteita sekä laajoja ja yleisiä näkemyksiä opetuksesta, esimerkiksi voimakkaita uskomuksia siitä, millaista on ”hyvä opetus”, millainen on ”hyvä opettaja” ja ”millaisia ovat tehokkaat opetustavat” • Opettajilla on myös tarkempia mielikuvia yksittäisistä oppitunneista, työtavoista ja oppilaista. • Opetuksen suunnittelussa käyttötieto luo sen laajan viitekehyksen, jonka puitteissa tuntien valmistelu ja toteutus tapahtuu. Se vaikuttaa opettamiseen joko tietoisesti tai tiedostamatta!

32. Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa • Esimerkiksi käsityksesi omasta opettajan roolistasi vaikuttavat siihen, millaisia opetustilanteita suunnittelet ja mitä opetusmenetelmiä käytät (vrt. opettajakeskeisyys/oppijalähtöisyys). • Mielikuvasi omasta oppiaineestasi ko. kouluasteella vaikuttavat mm. siihen, painotatko sisällön oppimista vai onko opetuksellasi myös muita tavoitteita (esim. tiedon soveltamistaito, yhteistyö). • Käsityksesi opiskelijoista vaikuttaa siihen, miten haastavia tai helppoja oppimistilanteita luot, miten paljon luotat opiskelijoiden itsenäiseen osaamiseen, annatko vastuuta vai teetkö asioita heidän puolestaan.

33. Käsitykset oppimisesta(tavoitteena on avata ymmärrystä omaa oppimista sekä yleisemmin oppimisen lainalaisuuksia kohtaan)Palauta mieleesi joko koulussa tai muussa yhteydessä kokemasi hyvä oppimistilanne.Kuvaa tilannetta mahdollisimman tarkasti oman kertomistyylisi mukaisesti (tai esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla):Millainen tilanne oli? Miksi se oli kuvatun kaltainen? Ketä siihen osallistui? Mikä rooli ja merkitys eri henkilöillä oli? Miksi koit tilanteen hyväksi juuri oppimisen kannalta? Mitä siinä opit? Mikä merkitys oppimallasi asialla oli sinulle silloin, entä nyt?

34. Opettamisen arvot(Tavoitteena on avata ymmärrystä omiin arvoihin, jotka vaikuttavat opetuksen taustalla.)- Kirjoita lista kymmenestä tärkeimmästä arvostasi ja perustele ne lyhyesti.- Valitse niistä kaksi ja pohdi, miten ne ovat sovellettavissa opetukseen ja opettajana toimimiseen (miten olettaisit niiden näkyvän, jos toimisit opetustyössä).

35. Oma opetusfilosofia(Tavoitteena on avata ymmärrystä omiin käsityksiin, jotka vaikuttavat opetuksen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin taustalla).Kirjoita opetusfilosofiasi luonnos esimerkiksi seuraavista teemoista:- Mikä on käsitykseni kasvatuksesta, tiedosta, oppimisesta, opettamisesta, opiskelijan roolista jne.?- Mihin yleisiin tavoitteisiin haluaisin pyrkiä opetuksellani?- Miten opetusfilosofiani näkyy käytännön opetustilanteissa?- Mistä tulee opetukseni laatu? Mitä laadukas opetus yleensäkin tarkoittaa?

36. Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa • Sellaisenaan abstrakti ja joskus ideaalinenkin käyttötieto ei kuitenkaan riitä konkretisoimaan oppitunnin tapahtumia. • Opetukseen valmistautuessa tarvitaan myös tietoa siitä, miten tietty aihe opetetaan juuri kyseiselle opiskelijaryhmälle juuri kyseisessä oppilaitoksessa. • Se on sitä tietoa, jota käytät, kun muokkaat opetettavan oppiaineen sisältöä juuri kyseisille opiskelijoille sopivaan muotoon. Tarvitset siis oman tieteenalasi ja oppiaineesi sisältötietoa ja yleistä pedagogista tietoa opetusmenetelmistä, aiheen esittämistavoista, opetuksen organisoimisesta jne.

37. Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa • Pedagogista sisältötietoa alat rakentaa pala palalta silloin, kun lähdet miettimään tietyn aiheen opettamiseen liittyen: - mitkä ovat tunnin oppimistavoitteet - miten organisoit opetuksen etenemisen ja suunnittelet ajankäytön - miten esität käsiteltävän aiheen ja liität sen siihen, mitä opiskelija jo tietää - miten havainnollistat keskeiset käsitteet ja ideat - mitä opetusesimerkkejä ja tehtäviä käytät - miten otat huomioon mahdollisesti vaikeat sisällöt ja oppimisvaikeudet

38. Opettajan tietoperustan hyödyntäminen suunnittelussa • Pedagoginen sisältötieto muodostaa opetuksen suunnittelun ytimen ja käyttötieto sen laajan viitekehyksen! • Teoreettinen tieto jää helposti ulkokohtaiseksi eikä kytkeydy käytännön opetustyöhön. Teoreettinen tieto opetuksesta voidaan muuttaa sisäistetyksi ymmärrykseksi ja henkilökohtaiseksi tiedoksi reflektoimalla eli tietoisesti pohtimalla omia uskomuksia ja käsityksiä. • Opetustyössä tarvittava tieto on siis käyttäjälleen omakohtaista, hänen tietorakenteisiinsa integroitunutta ja ainutlaatuista. Se on kontekstisidonnaista, tietyissä käytännön tilanteissa hyväksi havaittua toimintaa. Se sisältää myös asenteita, uskomuksia ja omia näkökulmia.

39. OPPIMISTAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Mitä on opittava? Mitä on osattava? Miten kuvaan oppimistavoitteet? • SISÄLTÖJEN VALINTA JA JÄRJESTÄMINEN • Mitä opetan? • Missä järjestyksessä? • MENETELMÄT JA OPETUSJÄRJESTELYT • Miten opetan? Miten ohjaan? • Mitä opiskelijat tekevät? • Oppimisympäristön mahdollisuudet? • Oppimisympäristöön kohdistuvat vaatimukset • ARVIOINTI • Kuka? Miten? Missä vaiheessa? • Miksi? OPETUKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

40. Opetuksen suunnittelun vaiheiden on oltava samassa linjassa keskenään! • Kaikki opetuksen suunnittelussa tehtävät valinnat on aina suhteutettava asetettuihin tavoitteisiin. • Tavoitteiden – sisältöjen – menetelmien –arvioinnin tulisi olla samassa linjassa suhteessa toisiinsa eli niiden tulee tukea toisiaan ja vaikuttaa samansuuntaisesti.

41. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: • Suunnittelun kohdentaminen. Suunnittelun perusyksikkönä tulisi olla opiskeltava aihekokonaisuus, ei pelkästään yksittäinen oppitunti. Yksittäisen tunnin suunnittelussa selvitetään ensimmäiseksi, minkä aihekokonaisuuden oppimiseen se liittyy ja missä vaiheessa opiskelijat ovat ko. kokonaisuuden opiskelussa (mitä on jo opittu ja mitä opitaan tämän jälkeen). • Oppimistilanteen tavoitteen selvittäminen opiskelijan kannalta. Opettaja selvittää itselleen, mitä hän toivoo opiskelijassa tapahtuvan oppimisen tuloksena.

42. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: 3) Opiskelijoiden motivoituminen. Miten opiskelijat saadaan kokemaan omakseen asetettu tavoite? Millä perusteluilla heidät saadaan vakuuttumaan opiskeltavan asian merkityksestä ja tärkeydestä tulevassa työssä ja opiskelussa? 4) Toteutuksen kannalta suunnittelun tärkein vaihe on oppiaineksen analysointi. Se auttaa opettajaa itseään hahmottamaan aiheen kokonaisuutena ja löytämään oppimisen kannalta oleelliset ja vaikeat kohdat. Syntyneen kokonaiskuvan perusteella karsitaan pois epäoleellinen aines ja autetaan opiskelijaa orientoitumaan aihekokonaisuuteen.

43. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: 5) Opiskelijoiden lähtötason selvittäminen opiskeltavassa aiheessa. Mitä tietoja ja taitoja opiskelijoilla jo on ja miten he asennoituvat opiskeltavaan aiheeseen? Millaisilla oppimisstrategioilla he aihetta opiskelevat? 6) Oppimistilanteen tavoitteen täsmentäminen kahden edellisen kohdan tuloksena. 7) Oppisisältöjen didaktinen muokkaus. Sisällöt järjestetään oppimisprosessin etenemisen kannalta mielekkääseen järjestykseen.

44. Opetuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: 8) Opetusjärjestelyjen suunnittelu. Millaisilla opetusmuodoilla päästään asetettuun tavoitteeseen? Millaisia opetusmateriaaleja – ja välineitä tarvitaan? 9) Oppimisen arviointi. Miten oppimisen edistymistä seurataan opetuksen kuluessa ja sen päättyessä? Miten oppimisen edistymistä tuetaan ja ohjataan? Toimiiko suunniteltu opetus toivotulla tavalla vai pitäisikö sitä muuttaa?

45. Oppimistavoitteista • Opetuksen suunnittelu lähtee tutkinnolle asetetuista tavoitteista -> opetussuunnitelma. • Kuka tavoitteet asettaa ja kenelle? • koulutuksen järjestäjä? • opettaja? • opiskelija? • Opettajan tulee pohtia, mitä haluaa opiskelijoittensa oppivan opetuksestaan ja millaisia tavoitteita hän opetukselleen asettaa. • Oppimistavoitteiden tulee olla selkeät ja konkreettiset. Mitä abstraktimmat ja yleisemmät tavoitteet ovat, sitä huonommin ne välittyvät opiskelijoille.

46. Oppimistavoitteista • Tavoitteiden merkitys? • Tavoitteet ohjaavat opetuksen suunnittelua ja toteutusta. • Tavoitteet ohjaavat arviointia. • Tavoitteet selkeyttävät ja eriyttävät oppilaan oppimista. • Tavoitteiden asettamisen yksi tärkeimmistä vaikutuksista pitäisi olla motivaation herättäminen ja aktiiviseen työskentelyyn ohjaaminen

47. Tavoitteiden asettamista ohjaavia tekijöitä: • opetussuunnitelma • alakohtaiset tavoitteet • opiskelijoiden oppimistarpeet ja odotukset • lähtötaso, aikaisemmat opinnot ja opiskeluvalmiudet • aika ja itseopiskelumahdollisuudet • opettajien (ja tutoreiden) valmiudet • säännösten ja resurssien opetukselle asettamat puitteet ja rajoitukset sekä • muualla samanaikaisesti annettava opetus! • ja tietysti on muistettava opetusryhmän ”erityispiirteet” (esim. aikuiset oppijat)

48. Oppimistavoitteiden arviointi YLEISTAVOITTEET opetussuunnitelmasta OPPIMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTI oppija-analyysi resurssianalyysi Tavoitteiden asettamista ohjaavia tekijöitä:

49. Opetussuunnitelma on opettajan apuväline, joka… • Yksi keskeisimmistä opetusta ohjaavista asiakirjoista on opetussuunnitelma, jossa ilmaistaan kyseisen koulun tai kouluasteen tavoitteet, oppiaines sekä oppilasarvioinnin periaatteet. • Opetussuunnitelmassa otetaan usein myös jollain tavalla kantaa opetusmenetelmiin, vaikka niiden valinta kuuluu periaatteessa opettajalle.

50. Opetussuunnitelma on opettajan apuväline, joka… • antaa perusteet ja luo suuntaviivat opetuksen suunnittelulle • sisältää opetuksen yleisperiaatteet tavoitteiden, sisältöjen, opetuksessa käytettävien menetelmien ja arvioinnin osalta • luo rajat, joiden sisällä opettaja voi joustavasti suunnitella omaa opetustaan kulloisenkin opetus-oppimistilanteen mukaiseksi • MUTTA: virallisen opetussuunnitelman lisäksi opetusta määrittää aina myös ns. piilo-opetussuunnitelma mikä tarkoittaa tiedostamattomia ihmisten toimintaa ohjaavia arvoja ja normeja