MITEN PERHE ON MUUTTUNUT?

1. MITEN PERHE ON MUUTTUNUT? Diakoniatyöntekijöiden päivät 18.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

2. Perhe ja hyvinvointi • Aineellisen elintason nousu ei Suomessa ole enää 1970/80-luvun jälkeen lisännyt hyvinvointia • Hyvinvointia lisäävät luottamus, osallisuus, turvallisuus, terveys, koulutus, aika, ympäristö, tasa-arvo, ystävät ja perhesuhteet • Perhe on hyvinvoinnin tärkeimpiä lähteitä – ja tavat, joilla perhe tuottaa hyvinvointia tai sen vajausta, periytyvät sukupolvelta toiselle • Vaikuttaako perheen muutos hyvinvointiin?

3. Mitä uutta suomalaisessa perheessä? • Perhemuotojen kirjo lapsiperheiden ja ydinperheiden rinnalla lisääntyy • Sukupolvi- ja sukupuolineuvottelut lisääntyvät ja matka aikuisuuteen pitkittyy • Perheet eriarvoistuvat (lapsiköyhyys) • Perheitä tukeva hyvinvointimalli muuttuu?

4. Perhesuhteet moninaistuvat • OECD:n ennuste: sinkut, yksinhuoltajat ja lapsettomat parit yleistyvät, myös ”latit” ja maahanmuuttajaperheet • Ideologinen perhekoodi SNAF (perhe on isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe) on edelleen vahva • Etenkin avo- ja avioerot muuttavat perheiden koostumusta, samoin väestön ikääntyminen • Suomessa lähes joka toinen lapsi tulee kokemaan vanhempiensa eron ja elämään ainakin osan lapsuuttaan yhden vanhemman perheessä (myös uusperheessä, kahden kodin lapsena jne.)

5. Ketkä kuuluvat lapsen perheeseen? • Ydinperheiden lapset (N=25), läheisin taso: äiti (24), isä (21), sisarukset (17), isoäiti (4), lemmikki (3) + isoisä, veljen vaimo, uus-isoisä, veljen lapset jne. • Neljä lasta sijoitti isän, yksi äidin ja kuusi sisarukset tasolle 2 • Uusperheissä elävistä lapsista osa laski vain biologiset suhteet perhesuhteiksi, osalla taas laaja ”sosiaalinen” perhekäsitys

6. Eroon voi liittyä riskejä • ”Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa” -projekti (EMSE) • Kännykkäaineisto: yhden vanhemman perheissä lapsilla enemmän kielteisiä (surullinen, jännittynyt, väsynyt, ärtynyt) ja vähemmän myönteisiä (onnellinen) tunteita! • Syynä usein tapahtumat ennen eroa (väkivalta, päihteet) ja sen jälkeen: taloudelliset ongelmat, muutot, uudet partnerit, arjen sujuvuus

7. Sukupuoli neuvoteltavana • Mieselättäjyys yhä harvinaisempaa, sen rinnalla paljon muita ratkaisuja,kuten yksinhuoltajuus ja kahden (tai puolentoista) palkansaajan perheet • ”onefull-time and onepart-timeearner, femalecarer” –model saattaa yleistyä Suomessakin • Työnjako (työmarkkinat ja etenkin kotityöt) säilynee epätasa-arvoisena • Uudet isyyden mallit yleistyvät hitaasti • Hoitovapaa, kotihoidon tuki !!??

8. Uudenlaisia sukupolvisuhteita • Isovanhemmat tukevat (hoiva, talous) enemmän aikuisia lapsiaan ja lastenlapsiaan, ja päinvastoin, mutta hoivaketjut monimuotoistuvat koko ajan mm. erojen takia • Vanhempien ja lasten väliset taloudelliset ja emotionaaliset suhteet ovat muuttuneet aiempaa läheisemmiksi/sitovimmiksi • Nuorten siirtyminen omaan talouteen ja vanhemmuuteen pidentynyt

9. Siirtymät aikuisuuteen • aikuisuus aikuisuusaikuisuus lapsuus/nuoruus lapsuus/nuoruuslapsuus/nuoruus perinteinen teollinen jälkiteollinen

10. Jojo-transitiot ja perhe • Nuoruus ”päättyy” 28–30-vuotiaana • Deinstitutionalisoituminen: julkinen sektori, koulutus ja työmarkkinat eivät vakauta siirtymiä • Destandardisoituminen: siirtymät ja siirtymäriitit yksilöllistyvät, suunnanvaihtoisuus ja joustavuus lisääntyvät • PERHE avainasemassa: takaa turvan (talous) ja emotionaalisen läheisyyden sekä säätelee uravalintoja ja omaa perheellistymistä

11. Köyhyys, eriarvoistuminen • Pahin perheiden hyvinvoinnin este EU:ssa – ja ehkä pian myös Suomessa • Lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistynyt Suomessa 1990-luvun lamasta lähtien • Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä asui noin 52 000 lasta, nykyään lähes 150 000 lasta (THL) • Köyhyys ja sen kielteiset seuraukset periytyvät • Ikääntyneiden perheet myös riskiryhmä • Ratkaisu: Naisten työssäkäynnin lisääminen?

12. Voittaja- ja häviäjäperheet • VOITTAJA: keskiluokkainen kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman perhe, jossa 1–3 lasta (hyvinvoivat isovanhemmat ovat plussaa) • HÄVIÄJÄT: yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, yksinelävät iäkkäät ihmiset, maaseudulla asuvat perheet, työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien perheet, maahanmuuttajaperheet • 1. HÄVIÄJÄ: huonosti koulutetun ja työttömän yksinhuoltajanaisen monilapsinen perhe

13. Taloudellisesti niukka lapsuus: seurauksia • ”Kulttuurisairaudet”: päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys • Mielenterveysongelmat, huostaanotot • Suppeammat sosiaaliset verkostot • Joutuminen helpommin kiusaamisen kohteeksi • Alhaiset koulutusvalinnat • Aikuisena ihmissuhdeongelmia (erot) ja isommat työttömyys- ja köyhyysriskit

14. Vakavia riskejä tuottavat perhesuhteet • päihde- ja/tai väkivaltaongelmat • jatkuvassa pelossa eläminen • raastavat riitelyt ja jatkuvat ristiriidat • perheenjäsenen vakava sairaus • tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, kurinpito, puhumattomuus, väheksyminen, etäisyys) • [pitkäaikaiset ja vaikeat taloudelliset ongelmat]

15. Perhesuhteiden ”pienet” riskit lasten hyvinvoinnille • Avioero: lapset selviävät, jos syy on selvä ja ero hoituu asiallisesti (ei huoltajuuskiistoja ym.) • Eron jälkeiset hoivajärjestelyt • Perhemalli (ydin/uus/yksinhuoltajaperhe) • Hoitomuoto (koti- vai päivähoito) • Sosiaalinen media • Uudenlaiset sukupolvisuhteet: hukattu vanhemmuus, pitkitetyt siirtymät aikuisuuteen

16. Kohti uutta hyvinvointimallia? • Lastenhoito (päivähoito, esikoulu, koulu) voimakkaimmin laajentunut perhepolitiikan alue Euroopassa; valtion rooli on tässä keskeinen • Liittyy läheisesti tasa-arvopyrkimyksiin ja naisten työssäkäynnin lisäämiseen (yksiselitteisin ratkaisu lapsiperheiden ja leskien köyhyyteen?) • ”Welfare mix”: hyvinvointivaltio, kohdennetut tukimuodot, perheiden ja yksilöiden vastuun lisääminen, kolmas sektori, yritykset, kirkko

17. Hyvinvointivajaus • Haasteita perheiden hyvinvoinnille Suomessa ovat EU:n ym. hyvinvointitutkimusten mukaan riskikäyttäytyminen (päihteet, väkivalta, itsemurhat ym.), perhe- ja ystävyyssuhteet (yksinoloa paljon, yksilöllisyyden eetos), ja subjektiivinen hyvinvointi (”en ole kovin onnellinen”, huono työ- ja kouluviihtyvyys) • Perheiden eriarvoistuminen paheneva ongelma (lapsiperheet, iäkkäiden perheet)

18. Lasten käsitys perheiden hyvinvoinnista (EMSE) • ( + ) perhesuhteet, sisarusten syntymät, perhelomat ja -juhlat, harrastukset, kaverit, päiväkoti, koulu ja yhteiset ruokahetket sekä arjen askareet kuten ruoanlaitto, leipominen, siivoaminen ja lemmikkien hoito • ( - ) taloudelliset ongelmat (ei varaa matkoihin), vanhempien ero (muutot ja vanhempien uudet partnerit), perheriidat, päihteet, väkivalta, omiin asioihinsa keskittyvät vanhemmat