410 likes | 519 Views
Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus Seurantakomiteoiden yhteiskokous 3.-4.12.2013 Helsinki ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala (P-S) ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S). MITEN MEILLÄ MENEE EAKR OHJELMAN VAIKUTTAVUUS? Itä- ja Pohjois-Suomi tilastollisesti.
E N D
Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus Seurantakomiteoiden yhteiskokous 3.-4.12.2013 HelsinkiohjelmakoordinaattoriTuija Puumala (P-S)ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S)
MITEN MEILLÄ MENEEEAKR OHJELMAN VAIKUTTAVUUS?Itä- ja Pohjois-Suomi tilastollisesti
Itä- ja Pohjois-Suomen väestökehitys pitkän aikavälin tarkastelulla (1998-2012)
Viimeisen tilastovuoden väestömuutosIP + 1 449 IP alueen väkiluku 31.12.2011 31.12.2012 Muutos 2011-2012 • I-S 649 072 648 098 - 974 • P-S 649 701 652 124 + 2 423 • IP yhteensä 1 298 773 1 300 222 + 1 449 • Korkea syntyvyys (P-P, K-P) • Poismuutto alueelta vähentynyt • Maahanmuutto lisääntynyt (kaikki maakunnat) → Haasteena väestön voimakas ikääntyminen
Väestöllinen huoltosuhde 2011-2035 suuralueittainVäestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.(2011 lopulliset tiedot, 2015 – väestöennuste)
Työlliset/ei työlliset 2011, ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus)
BKT:n suhteellinen kehitys 2000-luvulla (alueet yhteensä on koko maa)
Työpaikat, muutos 2007-2011(IP-alueella v. 2011 yhteensä 259 031 työpaikkaa, vähennystä vuodesta 2007 yhteensä 2 257 työpaikkaa) Pohjois-Suomi Itä-Suomi
Suhdanneindikaattori maakunnittain vuonna 2012 Osatekijöinä liikevaihto, työttömyys, nettomuutto (Lähde TEM analyysi 48/2013) 2009-2013 2012-2013
Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR ohjelmien 2007-2013 toteutuminen
Strategiset painotukset Pohjois-Suomi Itä-Suomi Vahva teemallinen/toimialakohtainen kohdentaminen (Metsä ja metalli, materiaalitekniikka, ICT, vapaa-aika ja matkailu, hyvinvointi, ympäristö ja energia, kaivannaistoiminta, elintarviketeknologia) Yritystukien voimakas painottaminen, lähes 50 % julkisesta rahoituksesta. TEKESin ja Finnveran rahoitusosuudet muita suuralueita suuremmat. Etelä- ja Länsi-Suomessa TEKESin kansallinen rahoitus vahvaa. Kehittäjäverkostojen vahvistaminen, liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen, verkostoituminen, logistiset asiat sekä sähköiset palvelut Laaja ja monipuolinen valikoima toimenpiteitä yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi T&K-ja oppimisympäristöt
EAKR –ohjelmien volyymi (rahoitussuunnitelma) Pohjois-Suomen EAKR ohjelma EU 311 273 152 (28 %) Valtio 228 644 234 (21 %) Kunnat 82 628 918 (8 %) Yksityinen 480 064 832 (43 %) Yhteensä 1 102 611 136 Kokonaisrahoituksesta 49 % EU:lta ja valtiolta, 51 % alueelta Julkisesta 13 % kunnilta ja 87 % EU:lta ja valtiolta VALTION VASTINRAHAA LEIKATTU 12,0 MILJ. € (korvattu kuntarahalla) Itä-Suomen EAKR ohjelma EU 365 564 309 (24 %) Valtio 291 394 762 (19 %) Kunnat 74 169 547 (5 %) Yksityinen 787 659 700 (52 %) Yhteensä 1 518 788 318 Kokonaisrahoituksesta 43 % EU:lta ja valtiolta, 57 % alueelta Julkisesta 10 % kunnilta ja 90 % EU:lta ja valtiolta VALTION VASTINRAHAA LEIKATTU 13,3 MILJ. € (korvattu kuntarahalla)
EAKR ohjelmien toteumat 20.11.2013 (sidottu virallisilla rahoituspäätöksillä 20.11.2013 mennessä) EU+valtio 94 % Julkinen 106 % Kunta 184 % Yksityinen 117 % Yhteensä 111 % EU+valtio 89 % Julkinen 93 % Kunta 129 % Yksityinen 82 % Yhteensä 87 % Pohjois-Suomi Itä-Suomi
Näkymät toimintalinjojen osalta(sidottu julkisesta kehyksestä, tilanne 20.11.2013) Pohjois-Suomi Itä-Suomi TL 1 87 % TL 2 95 % TL 3 105 % TL 4 82 % Yhteensä 93 % Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta TL 1 0 % TL 2 17 % TL 3 32 % TL 4 0 % Yhteensä 14 % (vaade 10,1 %) TL 1 99 % TL 2 103 % TL 3 123 % TL 4 87 % Yhteensä 106 % Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta TL 1 6 % TL 2 25 % TL 3 45 % TL 4 0 % Yhteensä 23 % (vaade 13,3 %)
Varaukset ja maksatukset julkisesta kehyksestä Itä- ja Pohjois-Suomessa (tilanne 20.11.2013) Itä-Suomi Pohjois-Suomi 96 % 107 % 87 % 99,6 % 65 % 124 % 74 % 55 % 107 % 110 % 66 % 77 %
Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen rahoituslähteen mukaan (20.11.2013 tilanne) Pohjois-Suomi Itä-Suomi ELYt/yritystuet239 929 359 41 % Liitot 139 543 830 24 % Tekes 80 257 583 13 % ELYt/muut45 950 818 8 % Liikennevirasto 40 190 281 7 % Finnvera 28 044 395 5 % Ministeriöt/tt6 793 284 1 % Finnvera (pääom.) 5 000 000 1 % Yhteensä 585 709 550 100 % ELYt/yritystuet 184 594 572 37 % Liitot 181 404 446 36 % ELYt/muut 77 037 334 16 % Tekes 20 750 579 4 % Liikennevirasto 17 034 232 3 % Finnvera 15 980 355 3 % Finnvera (pääom.) 3 000 000 1 % Ministeriöt/tt 5 870 961 1 % Yhteensä 505 672 479 100 %
Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen rahoituslähteen mukaan (20.11.2013 tilanne) Pohjois-Suomi Itä-Suomi
Hakijaorganisaatiot, EU+valtio –sidonnat 20.11.2013 Pohjois-Suomi Itä-Suomi
Ydinindikaattoreiden toteutuminen EURA ja Tuki 2000 raportit 28.11.2013(Tasa-arvohankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus esitetty osuutena myönnetystä EU+valtion rahasta, tilanne niiden osalta 20.11.2013) Pohjois-Suomi Itä-Suomi Tavoite Toteutunut Uudet yritykset 1 950 529 (27 %) ml. Finnvera 2 172 (107 %) Uudet työpaikat 12 500 7 671 (61 %) Uudet t&k työpaikat 800 644 (81 %) Tasa-arvo hankkeet 11 % 10,7 % Ympäristöpositiiviset 25 % 35,2 % Tavoite Toteutunut Uudet yritykset 1 500 1 195 (80 %) ml. Finnvera 1 854 (124%) Uudet työpaikat 11 000 11 743 (107 %) Uudet t&k työpaikat 1 000 1 241 (124 %) Tasa-arvo hankkeet 10 % 9,5 % Ympäristöpositiiviset 20 % 32,4 %
Pohjois- ja Itä-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKRrahoituksen merkitys keskeinen Luonto- ja elämysmatkailu Painettava äly Mittaus- ja tietojärjestelmät eri alojen palveluksessa (Cemis) Kemia ja prosessiosaaminen Lääkekonsortio (Promis) ja energiateknologia Optiikka- ja materiaaliteknologia Kuitu- ja prosessiteknologia
MILTÄ NÄYTTÄÄ? Pohjois-Suomi Itä-Suomi Teemojen ja painopisteiden asettaminen onnistunut hyvin (teemallinen kohdentaminen) Varojen sitominen täysimääräisesti Parin ison yritystukihankkeen kohtalo vaikuttaa kokonaisuuteen Työpaikka- ja yritystavoitteissa haastetta Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020-strategian mukaisuus hyvällä tasolla Maksatusten vauhdittaminen, 2014 voi olla ongelmia n+2 –vaateen kanssa • Ohjelmalle luotu strategia onnistunut ja tavoiteasetanta realistinen (mutta samalla riittävän haasteellinen) • Varat tulevat sidotuksi täysimääräisesti (kuntien ja yksityinen panos ollut merkittävä) • Työpaikka ja yritystavoitteet tullaan saavuttamaan (naisten perustamat yritykset haasteena, T%K-työpaikat naisille) • Lissabonin strategian mukaisuudelle asetettu tavoite toteutuu
Erityishaasteet tulevalle kaudelle • Globalisaation syveneminen • Ilmaston muutos • Energian hinta ja energiapolitiikan muutokset • Ikääntymisen haasteet muuta maata nopeammin • Laajojen alueiden väestön väheneminen • Taloustilanne edelleen vaikea, työttömyys uudessa nousussa • Rakennemuutos jatkuu (ÄRM-hankkeet hoidetaan kansallisesti) • Liikkuvien reservien käyttö? • Tulosperusteisuus vs. vipuvoima • Esim. innovaatioympäristöt pitkän tähtäimen vipuvoimapanostuksina vs. helpommin mitattavat kehittämistoimet
Paljonko on vielä aikaa toimia? • Varat sidottava 31.12.2014 mennessä • Hankkeiden toteuttamisaika enintään 30.4.2015 saakka (pl. ELYjen työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältävät hankkeet ja pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluhankkeet, jotka 31.10.2014 saakka) • Maksatushakemusten viimeinen jättöpäivä 31.5.2015 (pääsääntöisesti) • Kaikki oltava maksettuna ja sulkemistoimenpiteet tehtynä 31.12.2015 mennessä
Seurantakomitean kommentit ja huomiot Palautetta ja näkemyksiä evääksi tulevaa kautta varten
Videoita IP-alueelta • http://www.youtube.com/watch?v=x01QEAQN3MA&feature=youtu.be • http://www.youtube.com/watch?v=50M-4L4oPXA • http://www.youtube.com/watch?v=JY4PLIam-mQ