FIPSU:n järjestämä Eettisyyttä ja edunvalvontaa -seminaari 3.3.2010

1. Miksi työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan? Mikä on valtion rooli työperäisen maahanmuuton edistämisessä? FIPSU:n järjestämä Eettisyyttä ja edunvalvontaa -seminaari 3.3.2010 Pia Björkbacka:n kommenttipuheenvuoro KP Ritva Viljasen esitykseen

2. Mitä kommentoin 1. Muutama huomio kotouttamisesta 2. Muutama kommentti maahanmuuton toimenpideohjelmasta ja esimerkeistä sen toteuttamiseksi 3. Esitän paljon huolia hallituksen esityksestä työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistamiseksi, koska siinä on kohtia, jotka heikentävät ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa Suomessa

3. 1. Kielikoulutus ja työharjoittelu kotouttamisen keskiöön • Kotouttamisen kokeilulaissa on hyviäkin esityksiä, mutta näitä useita kokeillaan jo mm. ESR -varoin. SAK suhtautuu kokeilulakiin kriittisesti ja korostaa sitä, että nyt olisi päästävä nopeasti pysyviin käytöntöihin ja uusittava varsinainen kotouttamislaki. • Kielikoulutus kotouttamistoimien keskiöön. Yhteiskunnalla pitää olla valmiuksia järjestää eri tasoisia kursseja eritasoisille oppijoille. Myös edistyneimmille on tarjottava suomen/ruotsin kielikoulutusta (=hyvä kielitaito edellytys työllistymiselle). Myös työnantajien olisi järjestävä kielikoulutusta ja huomioitava erityisesti ne, jotka rekrytoidaan suoraan muista maista. • Täydennyskoulutukseen ja työharjoitteluun panostettava, sillä se valmistaa suomalaiseen työelämään. Tämän jälkeen pääsy avoimille työmarkkinoille varmistettava.

4. 2. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman esimerkkinen kommentointi 1. Ohjelmassa todetaan, että ”työvoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä tulisi edistää erityisesti EU-maiden ja lähialueiden osalta sekä muiden FIN kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa.” Työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdoton kanta oli, että painopisteen pitää olla Euroopassa ja lähialueilla. Toisin kuin hallituksella, Kiina ja Intia, eivät olleet ohjausryhmässä lähtömaina esillä. • SAK on huolissaan Kiinan kanssa solmittavasta yhteistyöasiakirjasta. Mihin Suomi sitoutuu? Tavoite välttää rekrytoitavien kiskontaa sinänsä hyvä, mutta väline ei riittävä. Yhteistyö korruptoituneiden virkamiesten kanssa ei vähennä työntekijän kiskonnantapaiseen asemaan altistumista.

5. 2. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman esimerkkinen kommentointi 2) ”Voiko sitoutumista siirtää” – evaluointiraportti 19 vietnamilaisen rekrytoinnista Etelä-Pohjanmaalle olisi analysoitava kolmikantapöydässä. • Rekrytointitoimintaa ei voi pitää onnistuneena, sillä työvoiman tarvetta ei osattu ennakoida. Osa vietnamilaisista suoritti työharjoitteluaan yrityksissä, jossa toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla olevia työntekijöitä lomautettiin samanaikaisesti, suurin osa työntekijöistä on välittömästi maahan tuntuaan työttömänä, ainakin yksi on ollut työtapaturmassa ja kaikki olettavat saavansa perheen Suomeen ja pääsevänsä toimeentulotuen piiriin, joka ei ole käytännössä mahdollista B -lupalaisille.

6. 2. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman esimerkkinen kommentointi • Onneksi alueelta on löytynyt niin vastuullisia työnantajia kuin kuntatoimijoitakin. • Jos näin ei olisi, niin työntekijät olisivat tosi heikoilla ja vaarassa ajautua vähintäänkin harmaan talouden piiriin ja köyhyysloukkuun. Työnantajan ja kunnan hyvän tahdon varaan ei voi kuitenkaan rakentaa ulkomaalaisia työntekijöitä koskevaa työvoimapolitiikkaa ml. oleskelulupapolitiikka. • HE oleskelulupajärjestelmän uudistamisen lähtökohtana on kuitenkin valitettavasti usko siihen, että kaikki ulkomaalaista työvoimaa haluavat ovat vastuuntuntoisia työnantajia ja se, että kunnat ovat tarvittaessa joutavia toimeentuloluukulla ja veronmaksajat solidaarisia.

7. 3. Työntekijän oleskelu-lupajärjestelmäuudistus - taustaa • Toistaiseksi yritykset ovat rekrytoineet työntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista lähinnä suhdanneherkille ja matalapalkka-aloille. Tämäntyyppistä työvoiman rekrytointia tukemalla ei ratkaista esim. tulevaa huoltosuhdeongelmaa. • Koska useissa Suomen verrokkimaissa (Irlanti,Tanska,UK), panostetaan oleskelulupakäytäntöjä muokkaamalla nimenomaan osaavan työvoiman houkuttelemiseen kolmansista maista, Suomi olisi HE:n toteutuessa entistä vetovoimaisempi kohdemaa erityisesti niille toimijoille, jotka hakevat maksimaalista tuottoa halvasta työvoimasta käyttäen houkuttimena Eurooppaan pääsyä.

8. 3. Työntekijän oleskelu-lupajärjestelmäuudistus -taustaa • Oleskelulupauudistuksen yhteydessä olisikin panostettava suunnitelmalliseen ja ennakoivaan työvoimapolitiikkaan, jolla tehdä Suomi houkuttelevammaksi aidosti työvoimapulasta kärsiville aloille ja osaavalle työvoimalle.

9. 3. Työntekijän oleskelu-lupajärjestelmäuudistuksen kritiikkiä Kritiikin perustelut: • HE ei suojaa uskottavasti Suomessa tai EU-/ETA –alueella olevan työvoiman työmarkkina-asemaa. Siinä ei täsmennetä, millaista selitystä työnantajalta vaaditaan ennen kuin se voi rekrytoida koti/sisämarkkinoilta. Jos esim. riittää, että laittaa suomenkielisen työpaikkahakemuksen Eures -sivulle 2 vko:ksi, ei toimi takaa aidosti suomalaisten suosituimmuutta työtä haettaessa. • UMA –järjestelmän kehittäminen on sinänsä hyvä, mutta se ei huomioi riittävästi valvonnan näkökulmasta keskeisimpien viranomaisten ja asiakirjojen ristiin –ajomahdollisuuksia. Vaatimaton lisäarvo ennakkovalvonnan kannata.

10. 3. Työntekijän oleskelu-lupajärjestelmäuudistuksen kritiikkiä Luopuminen työluvan myöntämisen edellytyksenä tehdystä viranomaisen selvityksestä työehtojen täyttymisestä, helpottasi ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien polkemista ja työnantajavelvollisuutensa täyttävien yritysten olisi aiempaa hankalampaa kilpailla määräyksiä rikkovien kanssa. • Työntekijän oleskelupa myöntäminen viideksi vuodeksi kerrallaan poistaa käytännössä jatkolupien myönnön yhteydessä suoritetun systemaattisen jälkivalvonnan. Nykylain mukaan viranomainen tarkistaa kaikkien työlupien osalta, onko mm. ehdot palkoista, palkan sivukuluista, yrityksen vakavaraisuudesta, taseesta ja työntekijän toimeentulon edellytyksistä täyttyneet.

11. 3. Työntekijän oleskelu-lupajärjestelmäuudistuksen kritiikkiä • Jos vaatimus ulkomaalaista työntekijää palkkaavalle työnantajalle selvitykseksi työntekijän toimeentulon riittävyydestä jää oleskelulupaprosessista heikentää se ensinnäkin työntekijän turvaa. • Lisäksi, työntekijöiden toimeentulon varmistamisen vaatimusta lupahakemuksen yhteydessä ei ole perusteltua poistaa, koska työsuhteen ehtojen pitäisi olla jatkossakin sellaiset, että työntekijän olisi mahdollista tulla toimeen ansiotyöllä. Jos toimeentulon perustana on vain ulkomaalaislain yleispykälä toimeentulon riittävyydestä, avautuu mahdollisuus toimeentulon keräämiseen osittain ansiotyöllä ja lisäksi muilla sosiaalietuuksilla, säästöillä, kaverien avulla/ ulkomailta tulevilta rahoilta ym.ym.