130 likes | 251 Views
Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Ylitarkastaja Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö. Linjausten sisältö. Perusteluosa - väestön fyysisen aktiivisuuden tila ja liikunnan harrastaminen Linjausosa
E N D
Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Ylitarkastaja Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö
Linjausten sisältö • Perusteluosa - väestön fyysisen aktiivisuuden tila ja liikunnan harrastaminen • Linjausosa - visio 2020 - neljä isoa linjausta valittu kehittämisen kohteiksi • Resurssit • Seuranta ja arviointi
VISIO 2020 Istumme vähemmän, liikumme enemmän koko elämänkulun aikana • Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä. • Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. • Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu uusimpaan tutkimustietoon, sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen • Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. • Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. • Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset • Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa • Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa • Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta • Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa
Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Tavoite Kaikenikäiset ihmiset vähentävät päivittäistä istumistaan Toimenpiteitä mm. • Istumisen määrästä ja tauottamisesta maininnat normeihin • Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi • Keskeiset työelämätoimijat vaikuttamaan työpäivän aikaisen istumisen vähentämiseen • Työkalut ja hyvät käytännöt istumisen vähentämiseksi • Tietoa koulutuksiin liiallisen istumisen haitoista • Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen • Istumista vähentävät toiminta- ja työtavat kouluihin, työpaikoille jne • Yhdyskunta- ja ympäristösuunnitteluun ja rakennusalalle lisää fyysisen aktiivisuuden näkökulmaa
Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa Tavoitteet • Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän a) Mahdollisimman harva on täysin liikuntaa harrastamaton b) Mahdollisimman moni täyttää liikuntasuositukset • Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta nykyistä paremmin • Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikutaan entistä enemmän ja ne kannustavat ihmisiä fyysiseen aktiivisuuteen • Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina • Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuudessa vähenee
Nosto 2. Liikkumisen lisääminen elämänkulussa (jatkoa) Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti • Alle kouluikäiset ja heidän vanhempansa (perheet) • Liian paljon istuvat ja ylipainoiset nuoret yläasteella ja ammattikoulussa • Ikääntyneet työikäiset • Toimintakyvyltään heikentyneet, kotona asuvat ikäihmiset Valtakunnantason toimenpiteitä mm. • liikunnan aseman vahvistaminen: lait, asetukset ja niiden toimeenpano • terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja opetusalan koulutussisällöt • hyvät käytännöt: kulkutavat, liikunnalliset toimintakulttuurit jne. • työyhteisöjen liikunta- ja hyvinvointiohjelmat, työkykypassi • yhdyskunta-, ympäristö- ja liikennesuunnittelu, tekniikka ja rakennusala • toimintamalleja lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikunnan tarjoamiseksi ja tukirakenteita sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen
Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Tavoitteet • Eri ikäisten ihmisten liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sosiaali- ja terveyspalveluissa, kaikkien ammattiryhmien toteuttamana • Liikuntaan ohjaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä • Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen Suomessa Toimenpiteitä mm. • koulutussisällöt, liikuntaneuvonnan lisääminen, palveluketjun kehittäminen, terveysliikuntaviestintä, uudet terveyspalveluinnovaatiot, tietokannat, kuntien hankintasopimukset, liikunta hoito- ja kuntoutussuunnitelmissa, työkalut ja hyvät käytännöt, liikunnallisen kuntoutuksen roolin selvittäminen ja kehittämissuunnitelma
Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Tavoitteet • Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun • Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta Toimenpiteitä mm. • Liikunta koko yhteiskunnan ja erityisesti kuntien strategiseksi valinnaksi • Sidosryhmäjohtaminen, strategisille kumppanuuksille vuoropuhelurakenteet • Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan aseman vahvistaminen lainsäädäntöuudistuksissa, kuten uudistuvassa liikuntalaissa • Uuteen hallitusohjelmaan sekä eri sektoreiden strategioihin fyysisen aktiivisuuden edistäminen • Vaikuttaminen veroratkaisuihin ja tukikäytäntöihin
Linjausten toteutus • Yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma valmisteilla - Onnistuminen edellyttää kaikkien keskeisten tahojen toimimista ja resurssien kohdentamista samassa suunnassa - Tarvitaan vahvaa ja avointa yhteistyötä, innovaatioita, uusia ratkaisuja sekä laadukasta johtamista ja koordinointia
Resurssit • Rahoituslähteitä mm. OKM, STM, LVM, YM, RAY, OPH, EU-rahoitus • Nykyisten resurssien tehokkaampi käyttö: rahoittajien välisen strategisen yhteistyön kehittäminen ja rahoitusten suuntaaminen yhteisiin kohteisiin • Valtakunnallisten toimenpiteiden kumppanuusrahoitukset • Uusien tahojen kutsuminen mukaan
Linjausten seuranta ja arviointi • Seurantajärjestelmä: 1) Ydinseuranta: rajattu määrä indikaattoreita, jotka luovat kokonaiskuvan linjausten kokonaisuudesta - STM, OKM, TELI-ohjausryhmä - pääosin objektiivisin mittarein kerätty väestötason tieto 2) Laaja seuranta: VLN:n toteuttama valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella • Määrälliset tavoitteet ja valitut indikaattorit • Edellyttää laaja-alaista olemassa olevien tiedonkeruumuotojen hyödyntämistä ja parantamista sekä osin uusien luomista
Kutsumme teidät kaikki mukaan toteuttamaan yhdessä linjauksia suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämiseksi!