Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Jorma Penttinen KYSin erva

6. Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpä-keskus, hengityslaitepotilaat jne) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori versio 5/12 6

7. Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteisvastuualue (koordinaatio, järjestäminen, tuotanto) Sote-erva -kuntayhtymä Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä Rajattu järjestämisvastuu Erit. vaa-tiva, suuri väestö-pohja Tuki-toimin- not Viran-omaisteh-tävät Tutkimus, opetus , kehitys Yo-sairaala 24/7 SOTE Omistaa ja valitsee Perusvastuualue (järjestämis- vastuu, tuotanto, sopimukset) Kunta Kunta Perusvastuualue (vastuukunta tai ky) Toimiyk-siköt Toimiyksiköt ”yhtei-nen sote-toimiyksikkö”

8. MUUTTUVA KENTTÄ Laboratoriotoiminnassa • VSSHP-ERVA • VAASA • FIMLAB • KESLAB? • HUS • PHSOTEY ? • NORDLAB

9. ISLAB alueen muutoksia … kuntarakenne kuntayhtymät … seuranta ajoittain ”haasteellista”

10. 1. Ervan organisaatiomuoto • Erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamista ja perustason toimintojen koordinoimista sekä vertikaalisen palveluketjun integraation varmistamista varten perustetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta. • Erva määritellään järjestämislaissa kuntien ja sote-alueiden omistamaksi oikeushenkilöksi, joka on kuntayhtymä. • Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Omistavien kuntien ja sote-alueiden äänivalta määräytyy lähtökohtaisesti asukasluvun mukaan. • Kuntayhtymän hallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa. Hallituksen enemmistö koostuu eri sote-tehtäväkentän asiantuntijoista, jotka varmistavat sen, että alueellinen integraatio ja tarkoituksenmukainen palvelu toteutuvat. Alueelliset intressit ja demokraattinen ohjaus toteutetaan yhtymäkokouksen kautta.

11. 2. Ervan valtuudet • Erityisen vaativien tehtävien hoitamisen ja koordinaatiovastuun toteuttamiseksi ervalle on järjestämislaissa annettava lakiin perustuva mandaatti. • Nykyisessä terveydenhuoltolaissa mainittu nykyisten terveydenhuoltoa koskevien erva-alueiden välinen järjestämissopimus ja nykyisten sairaanhoitopiirien alueilla tehtävä perustason toimijoiden välinen järjestämissuunnitelma luovat puitteet koordinaatiotehtävän toteuttamiseksi. • Tulevan järjestämislain valmistelussa sääntelyä tulee täsmentää siten, että erva voi päättää sitovasti tarkoituksenmukaisesta, kattavasta ja päällekkäisyyksiä välttävästä palvelurakenteesta. • Tämän toteuttamiseksi jäljempänä lueteltujen tehtävien osalta ervalla on lakiin perustuva päätösvalta.

12. 4. Ervan talous • Erva saa tulonsa ensisijaisesti omistajakuntien ja –sote-alueiden kapitaatiopohjaisilla maksuilla sekä toissijaisesti valtiolta kansallisten erityistehtävien hoitamiseksi. • Poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä päätetään erva-kohtaisesti erikseen.

13. ERVA-aluekokeiluhanke ”Pohjoinen polku” Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen

14. Hankekuvaus • STM:n hyväksymä hanke, jolle myönnetty rahoitusta 100 000 € • OYS-ERVA –alueen sairaanhoitopiirien ja Kainuun yhteistyö • Selvittää vaihtoehdot ja valmistella niiden edellyttämät toimet perus-, erikois- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten järjestämiseksi • Kehittää sosiaalihuollon erityispalveluiden ratkaisumallit Pohjois-Suomessa.

15. Erva = vahva keskitetty koordinointi • voimavarat optimaaliseen käyttöön • hyödynnetään OYS-erva-alueen hyvä yhteistyötapa ja työnjako • varmistetaan tasapuolinen ja demokraattisesti ohjattu hoito OYS-ervan koko alueella • yliopistollinen sairaala koko alueen demokraattiseen ohjaukseen (hallitus, valtuusto) • vältetään epäterveen kilpailuasetelman syntyminen • taataan ympärivuorokautinen päivystysvalmius asetuksen mukaisesti koko alueella samat toimintatavat ja lääkekäytännöt tuovat kustannussäästöjä • tietojärjestelmät helpompi koordinoida yhteensopiviksi • perusterveydenhuolto saa tarvitsemansa tuen ja aseman (järjestämissuunnitelman toteutus) • rakentuva vahva erva-toimija mahdollistaa kuntien budjettien ennakoitavuuden

16. Muodostuvat yhteistoiminta-alueet Kainuun yhteistoiminta-alue Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Lapin yhteistoiminta-alue Länsi-Pohjan yhteistoiminta-alue Pohjois-Pohjanmaan ratkaisu

17. Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen • Uudet yhteistoiminta-alueet joutuvat pääsääntöisesti vastaamaan OYS-erva-alueella sekä sairaanhoitopiirien aiemmista toiminnoista että kuntien toiminnoista. • Pitkät etäisyydet tuovat oman lisänsä yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen. • Joudutaan tekemään paljon kompromisseja • Lähtökohtaisesti on varauduttava siihen, että kaikkea entistä toimintaa ei voida jatkossa toteuttaa muistojen kultaamalla tavalla, eikä varsinkaan lisätä uutta hyvää edellisten päälle.

18. OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012 UTSJOKI Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen INARI sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason ENONTEKIÖ hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen Lappi Länsi- Pohja MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 1 SAVUKOSKI OYS Pohjois- Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- PELLO Pohjois- SALLA Vaasa KEMIJÄRVI Pohjanmaa Karjala KYS Keski- Lapin keskussairaala Suomi Pirkan- Itä- maa YLITORNIO Etelä- Savo ROVANIEMI Sata- Savo 2 kunta Päijät- TAYS Etelä-Karjala Häme TERVOLA Kanta- POSIO Varsinais- Häme TORNIO Kymenlaakso Suomi TYKS Länsi-Pohjan RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA KUUSAMO keskussairaala SIMO HYKS KEMI II TAIVALKOSKI PUDASJÄRVI Sairaanhoitopiiri YLI-II tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollinen HAUKIPUDAS KIIMINKI sairaala OULU SUOMUSSALMI 1. Lappi HAILUOTO OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA LUMIJOKI 3 2. Länsi-Pohja LIMINKA TYRNÄVÄ Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityis- HYRYNSALMI SIIKA- JOKI 4 RAAHE RISTIJÄRVI VAALA 3. P-Pohjanmaa PYHÄJOKI PALTAMO VIHANTI MERIJÄRVI SIIKALATVA Kainuun vastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen KALAJOKI OULAINEN KUHMO Keski-Pohjanmaan ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI keskussairaala PYHÄNTÄ YLIVIESKA keskussairaala KANNUS KÄRSÄMÄKI NIVALA KAJAANI SOTKAMO KOKKOLA 5 SIEVI 51,14% Suomen maa-alasta. HAAPAJÄRVI TOHO- LAMPI KRUUNUPYY REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- JÄRVI HALSUA VETELI Pasi Parkkila 2011 PERHO OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % 118 201 16,1 65 287 8,9 398 335 54,1 4. Kainuu 78 703 10,7 5. K-Pohjanmaa 75 052 10,2 YHTEENSÄ 735 578 100,0

19. PPSHP:n pohjoinen alue Å KUUSAMO + Å Kuivaniemi TAIVALKOSKI Å Å II Å PUDASJÄRVI YLI-II HAUKIPUDAS Å KIIMINKI + + + + Å Ylikiiminki YLIKIIMINKI + HAILUOTO OULU OULUNSALO Å KEMPELE + MUHOS UTAJÄRVI LUMIJOKI Å Å + LIMINKA Å TYRNÄVÄ Å VAALA P-P shp:n sairaala Å Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Å Terveyskeskus (vuodeosasto) + Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa

20. Oulun Eteläisen alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueet

22. Mitä vanhasta mallista pois? • Monikanavainen rahoitus • Hitaat, yhteensopimattomat tietojärjestelmät • Odotusajat, kynnys matalaksi • Turhat lähetteet ja päivystyskäynnit • Perus- ja täydennyskoulutuksen kapea-alaisuus • Lyhytjännitteisyys, henkilöstön vaihtuvuus, keikkalääkäritoiminta • Monitasoisesta johtamisesta käytännön työhön

23. Mitä tilalle • Hoitoonsa osallistuva, vaihtoehdoista tietoi-nen potilas/asiakas • Kokonaisnäkemyksen omaavat ammattilaiset • Toimivat tietojärjestelmät (myös th-sosiaalih) • Ennakoivat palvelusuunnitelmat, monimuo-toinen kotihoito (v. 2050 yli 1 milj. yli 75 v.) • Päivystysten uusi rakenne (nopean dg-yksiköt, psykiatria, selviämisasema, sosiaali-päivystys, yhteys kuntoutukseen)

24. Päivystys 2017

25. Järjestäjä/rahoittajatehtävän kokoaminen yhdelle organisaatiolle Pohjois-Suomessa • Rahoituskokonaisuus muodostuisi seuraavista osa-alueista: • Kunnilta per capita • Vakuutusyhtiöt käytön mukaan • KELA-rahoitus koottuna niitten tehtävien mukaisesti, joita KELA nyt rahoittaa • Valtionosuus, joka tasaisi kuntien erilaisen sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat palvelutarve-erot • Asiakasmaksut maksuasetuksen mukaisesti • Työnantajien maksamat korvaukset • Ennen tämän vaiheen käynnistämistä tarvitaan rahoituspilotteja.

26. Lausuntokierroksella kunnissa

27. KYSin ervalle ISKE-hanke

28. Selvityshenkilöt Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen. 28.2.2013 mennessä.

29. JÄRJESTÄMISVASTUU TUOTANTO ISKE (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen) Etelä-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Ohjausryhmä ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija-/asiantuntijaedustus Keski-Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä – shp:n valtuusto hyväksyy) – Tuotantolähtöinen tarkastelu Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl Pohjois-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Kokonaisuutta esitetään KASTE-hankkeeksi

30. JÄRJESTÄMISVASTUU ISKE (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen) Ohjausryhmä ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija-/asiantuntijaedustus Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

31. TUOTANTO Pohjois-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Maakuntakohtaiset työryhmät/Ohjausryhmä – kuntien poliittinen ja vh-johto + shp:n johto Johtoryhmä – kuntien, shp:n ja tuotanto-organisaatioiden substanssijohto JÄRJESTÄMISVASTUUISKE • Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä – shp:n valtuusto hyväksyy) – • Tuotantolähtöinen tarkastelu • Apuvälineet • Ensihoito • ym. • TYÖRYHMÄT • Kuntoutustyöryhmä • Psykiatrian työryhmä • Äitiystyöryhmä • Leikkaustoiminnan työryhmä • Kotisairaalatyöryhmä • Poliklinikkatyöryhmä • Saattohoitotyöryhmä • Ravitsemushoidon työryhmä • Kuvantamisryhmä • Talousryhmä • Uniapnea-ryhmä • Päivystysryhmä • Endoskopiaryhmä • ym. …

32. Talous: Omaisuusjärjestelyt • Vuonna 2011 kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset olivat 8,4 miljardia euroa, josta 73,5 prosenttia ohjautui erikoissairaanhoitoon. • Sairaanhoitopiirien piirien kiinteistöjen, koneiden, kaluston sekä vesi- ja maaomaisuuden tasearvo oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2010.

33. Kuntayhtymän purkamisesta on määräykset kuntayhtymän perussopimuksessa. • Omaisuus samoin kuin velat ja sitoumukset jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. • Omaisuuden osalta joudutaan päättämään, arvostetaanko se esimerkiksi tekniseen arvoon, kirjanpitoarvoon vai käypään arvoon.

34. Liikelaitokset ja tytäryhtiöt • Myös kuntayhtymien mahdollisten liikelaitosten ja tytäryhtiöiden asema joudutaan selvittämään. • Purkamista edellyttävässä selvitysmenettelyssä todennäköisesti moniin tuhansiin nousevat kuntayhtymien sopimukset on käytävä läpi ja tehtävä kunkin osalta ratkaisu. • Myös velkajärjestelyistä on sovittava. • Purkamiskokonaisuuteen kuuluu myös se, että osakeomistukseen liittyvistä luovutuksista luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron.

35. Eläkkeet • Kuntayhtymän päättymisestä pitää ilmoittaa hyvissä ajoin Kevaan. • Ennen purkautumista omistajakuntien tulee sopia siitä, miten kuntayhtymälle aiheutuvat eläkemaksut jaetaan jatkossa omistajien kesken. • Kuntayhtymälle aiheutuu eläkemenoja myös purkautumisen jälkeen • eläkemenoperusteina maksuna, joka on aiheutunut ennen vuotta 2005 kuntayhtymässä tehdystä työstä; maksu tulee maksuun silloin, kun kuntayhtymässä palveluksessa ollut henkilö jää eläkkeelle

36. PÄIVYSTYS Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon , sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä. 50 000-100 000 väestöpohja mahdollistaa muista kantokykytekijöistä riippuen ympärivuorokautiseen perustason päivystyksen, johon kuuluisi sairaanhoidon päivystyksen lisäksi sosiaalipäivystys lastensuojelun ja päihdehuollon päivystyksineen. mielenterveyden hoitoon riittävä päivystyksellinen valmius.

37. Selvityshenkilöt • Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän. • Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen. 28.2.2013 mennessä.

38. Selvityshenkilötyöryhmän tehtävänä • on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. • Ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin. • Selvityshenkilötyöryhmä jakautuu viiteen alueelliseen selvityshenkilöryhmään. • Kukin ryhmä vastaa sille sovitun alueen selvityksestä. • Koko selvityshenkilötyöryhmä arvioi kokonaisuutta ja raportoi siitä sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministeriryhmälle.

39. vahva kunta vs sote-alue • Työryhmä toteaa, että linjausten mukainen palvelurakenne olisi esitettyä huomattavasti selkeämpi, mikäli Suomessa olisi mahdollisemman paljon vahvoja peruskuntia. Tämä vähentäisi sote-alueiden tarvetta ja määrää

40. Samanaikaiset uudistukset • kuntauudistus, • valtionosuusuudistus sekä • kuntien tehtäviä koskeva uudistus. • Myös kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista selvitetään parhaillaan. • Rahoituksen osalta kokonaisuuteen tulisi kytkeä myös sosiaalihuolto. • Palvelurakenneuudistus ja sitä koskeva jatkotyö tulisi työryhmän näkemyksen mukaan suunnitella ja aikatauluttaa muiden niihin liittyvien uudistusten kanssa, jotta palvelujen kokonaiskustannukset olisivat paremmin niiden järjestäjätahojen hallinnassa.

41. Kantokyky 41 Mitä suurempi väestö on, sitä ennustettavampi on palvelutarve ja sitä vakaampi talous menojen osalta. Mitä suuremmat ovat verotulot, sitä kestävämpi on talouden rahoituspohja. Kantokyvystä kertoo järjestämisvastuussa olevan tahon väestön määrä sekä asukasta kohti lasketut verotulot

42. Mallien vaikutusten arviointia 42 malli A on laskettu 70 kuntarakennetyöryhmän selvitysalueen perusteella. mallissa B on käytetty indikaattorivertailun pohjana laskennallisesti maakuntien väestötietoja (18 kpl) ja malli C nykyisistä kunnista yhdistellyn 32 vastuualueen tietoja.

43. malli A on laskettu 70 kuntarakennetyöryhmän selvitysalueen perusteella.mallissa B on käytetty indikaattorivertailun pohjana laskennallisesti maakuntien väestötietoja (18 kpl) j malli C nykyisistä kunnista yhdistellyn 32 vastuualueen tietoja 43

44. Tiiviste malleista

46. Päivystys

47. Erva- taso (koordinaatio, järjestäminen, tuotanto) Sote-erva -kuntayhtymä Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä Rajattu järjestämisvastuu Erit. vaa-tiva, suuri väestö-pohja 24/7 SOTE Tuki-toimin- not Viran-omaisteh-tävät Tutkimus, opetus, kehitys A)Määräämisoikeus päivystys alueista yhden järjestäjän periaate virka-ajan ulkopuolella B) Oma tuotanto Omistaa ja valitsee Perus- taso (järjestämis- vastuu, tuotanto, sopimukset) SOTE alueita + kuntia yhteensä 25-35 Kunta Sote-alue (vastuukunta tai ky) Toimi-yksiköt ”Keskus-sairaala-toiminnot” ”Keskus-sairaala-toiminnot” Toimi-yksiköt Päivystys- alue* * Säädetään päivystysalueeseen kuulumisesta = Sote-alue

48. PÄIVYSTYS Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon , sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä.

49. ESH päivystys Ervan järjestämissopimuksessa määriteltyihin keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin päivystyspisteisiin kuuluvat myös erikoissairaanhoidon ympärivuorokautiset operatiivista päivystystä harjoittavat toimintayksiköt( arviolta 10). Näiden tehtäviin kuuluu myös ensihoitopalvelun järjestäminen.

50. YO-sairaalat Yliopistolliset sairaalat, joita on viisi, vastaavat edellä kuvattujen tehtävien lisäksi vaativan erikoissairaanhoidon päivystyksestä mukaan lukien terveydenhuoltolaissa mainitut ensihoitokeskusten tehtävät.