1 / 21

Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat

Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat. Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto. Onko Itämeren kala terveys-uhka?. Kotimaisen ja tuontikalan kulutus Suomessa. Kalan kulutus Suomessa 2011. Edut

corina
Download Presentation

Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten ekosysteemin tila vaikuttaa sen kykyyn tuottaa terveellistä ruokaa – Itämeren kalat Jouni Tuomisto THL, Ympäristöterveyden osasto

  2. Onko Itämeren kala terveys-uhka? http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  3. Kotimaisen ja tuontikalan kulutus Suomessa http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  4. Kalan kulutus Suomessa 2011 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  5. Edut Ravitsemuksellinen arvo (mm. valkuaisaineet) Tietyt vitamiinit (esim. D) ja mineraalit (esim. Se) Edulliset rasvahapot (omega-3): sydänriskit, kehitys, raskauden riskit Korvaa kovia rasvoja Riskit Mikrobiologiset ongelmat (pilaantuu herkästi) Toksiinit (esim. botulismi, eräät levätoksiinit) Kemialliset riskit (esim. Hg, As, PCB, PCDD/F, organoklooripestisidit) Kalan edut ja riskit http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  6. Dioksiini- ja PCB-pitoisuudet silakassa http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  7. Mitä dioksiinit olivatkaan? • Hiilivetyjä, 12 hiiltä, 2 happea, 8 vetyä tai klooria • Kloorit nurkissa (2,3,7,8) estävät elimistöä pilkkomasta • Kestäviä ympäristössä, hitaasti elimistöstä poistuvia, rasvaliukoisina biokertyviä esim. plankton → kalat → hylkeet tai ihminen • Terveyshaittoja: kehityshäiriöt, syöpä, muita http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  8. Dioksiinien väheneminen rintamaidossaVäheneminen jatkunut samansuuntaisena v. 2007 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  9. Kalan ympäristömyrkyt ovat selkeä terveyshaitta http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  10. …mutta dioksiinit eivät ole suurin murhe http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  11. Mitä halutaan suojella?Arvio Länsi-Euroopan väestössä (lähes 400 milj.) syövän ja estettyjen sydänkuolemien muutoksesta (tapauksia/vuosi) Jos riskinhallinta kokee vastuuta kalankäytön kokonaisvaikutuksesta (mm. sydänkuolemat) -206 30900 Nykytila -154 23400 Kalansyönnin rajoitus 0 25000 30000 Jos riskinhallinta on kiinnostunut vain saasteiden teoriassa aiheuttamasta syövästä Tuomisto JT ym. 2004 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  12. Kehityshäiriöt ja tämänhetkinen dioksiinien riskinarviointi • Turvallisuusmarginaalit eivät kovin suuret, vaikutuksia mm. hampaiden kehitykseen mahdollisesti 1970-luvun pitoisuuksilla • Riskien vertailu suosii silti kalan käyttöä • Todennäköistä, että vaikutukset jo vähenemässä • Päästökontrolli on järkevämpi tapa hallita riskejä kuin tärkeiden ravintoaineiden kieltäminen http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  13. Pohdintoja • Itämeren kalan syönti on yleisesti ottaen terveellistä nykyisillä käyttömäärillä. • Mutta entä erityisryhmät: odottavat äidit, pienet lapset, suurkuluttajat? • Näitä asioita tarkastellaan THL:n hankkeessa, joka päättyy elokuussa. • Työ tehdään avoimena arviointina: • http://fi.opasnet.org/fi/Silakka http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  14. http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  15. Silakan kokonaissyönti maakunnittain http://fi.opasnet.org/fi/Silakan_hyöty-riskiarvio_/_raportti http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  16. Mitä vaikuttavat elimistöön? • Stimuloi ns. AH-reseptoria eli ”dioksiinireseptoria” • AH-reseptori on transkriptiotekijä, eli geenien ilmentymiseen vaikuttava valkuaisaine • AH-reseptorin stimulaatio vaikuttaa monien geenien ilmentymiseen • Tunnetuin vaikutus on myrkyllisiä vierasaineita pilkkovien entsyymien aktivointi, tyypillinen entsyymi nimeltään CYP1A1 • Näitä aktivoivat monet muut aineet, mm. savun ja noen syöpää aiheuttavat polyaromaattiset hiilivedyt kuten bentso(a)pyreeni http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  17. Uusia ajatuksia • AH-reseptori nykymuodossa on ainakin 400 miljoonaa vuotta vanha säätelytekijä • Yksi tehtävä on vierasaineiden pilkkomisen aktivoiminen, myrkylliset aineet hoidetaan pois elimistöstä • Siten ”normaali” AH-reseptorin aktivaatio hyödyllinen, ei haitallinen • Vuosia kiistelty dioksiinien syöpää aiheuttavista ominaisuuksista • Sekä eläinkokeissa että suurten työaltistusten jälkeen syöpäriski, mutta ei pienillä annoksilla http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  18. AH-reseptorin ”luonnollinen” aktivaatio • Monet kasvien aineet (erityisesti kaalikasvien mutta myös muiden vihannesten ja hedelmien flavonoidit ja muut aineet) stimuloivat AH-reseptoria • Hedelmät ja vihannekset erityisen terveellisiä ja syynä nähty mm. juuri nämä flavonoidit, jopa kokeita menossa niiden syöpää estävästä vaikutuksesta • Onko siis myös pieni määrä dioksiinia hyödyllinen eikä haitallinen, kun se aktivoi elimistön hävittämään vierasaineita?? • Tämäkin kyseenalaistaa dioksiinien pienen annoksen syöpävaarallisuuden http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  19. Pehmytkudossarkooman riski PCDD/F-pitoisuuden mukaan (95 % CI). Tuomisto JT et al. 2004 http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  20. Kalastajatutkimus (Turunen ym. 2008) • 6410 kalastajaa, 4260 puolisoa • Kalan käyttö runsaampaa kuin perusväestöllä, sekä hyödylliset rasvahapot että dioksiinit kohonneet • Kokonaiskuolleisuus pienempi kuin perusväestöllä • Kalastajat 78% • Vaimot 84% • Sydänkuolleisuus vähäisempi • Kalastajat 73% • Vaimot 65% • Kalastajilla myös aivoinfarktien ja syövän määrät vähentyneet http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

  21. Uutta kalasta ja hermoston kehityksestä • Dioksiineihin liittyy kehityshäiriöiden riski, mutta: • Monityydyttymättömät rasvahapot (EPA, DHA, etenkin DHA) välttämättömiä hermoston kehitykselle • Raskauden aikana ja äidinmaidosta; riippuu suurelta osin äidin kalan käytöstä • Vakavassa puutostilassa mm. huono näkökyky • 14541 lapsen tutkimus (Hibbeln 2007) osoitti alle 340 g kalan viikkosaannin liittyvän heikompaan hermoston kehitykseen kuin yli 340 g (mm. IQ) http://fi.opasnet.org/fi/Silakka

More Related