720 likes | 977 Views
POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA. Professori Panu Minkkinen. Ohjelma. Luennoin otsikolla “Poliittinen valtiosääntöteoria” kl 2014 ti 7.1. – to 16.1. klo 14-16, Sali 1 (päärakennus), sekä pe 17.1. klo 11-13, PI, ja klo 14-16, Sali 1 (päärakennus). Ohjelma.
E N D
POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA ProfessoriPanuMinkkinen
Ohjelma • Luennoin otsikolla “Poliittinen valtiosääntöteoria” kl 2014 ti 7.1. – to 16.1. klo 14-16, Sali 1 (päärakennus), sekä pe 17.1. klo 11-13, PI, ja klo 14-16, Sali 1 (päärakennus).
Ohjelma • Luentokuulustelu pidetään ma 20.1. klo 14-16, Sali 1 (päärakennus). • Uusintakuulustelu on ma 10.2. klo 14-16, PII. • Jatko-opiskelijat kirjoittavat tieteellisen esseen (5000 sanaa), jonka aiheet ma 20.1. Palautus sähköpostitse viimeistään pe 14.2.
Ohjelma • Luennoilla käytettävä aineisto on saatavilla kurssin omilta kotisivuilta osoitteessa:http://blogs.helsinki.fi/oikeusteoria/
Ohjelma • Valtiosääntöteoriasta: johdannoksi • Valtiojaoikeus • Valtiojavalta • Valtiosääntöjapoikkeustila • Kurinpito jahallinnointi • Valtiosääntöteoriasta: lopuksi
Johdannoksi • Constitutional theory, Staatsrechtslehre • Oikeusteoria + poliittinenteoria • Oikeus: • Oikeusyhteiskunnallisenailmiönä • Oikeusyliopistollisenaoppiaineena • Politiikka: • polis, ts. valtio • tekhnē, ts. tekniikka, taito • Teoria?
Johdannoksi "Ajatteleminen itsessään alkaa vasta seitsemäntenä päivänä jolloin olemme viimein jättäneet tämän kaltaiset huolet rauhaan ja suuntaamme katseemme valoon, jossa asiat itsessään ovat meille ilmestyneet, ja ihmettelemme niiden olemisen mieltä."Philippe Nonet, oikeustieteen professori, UC Berkeley
Johdannoksi • E Kantorowicz, Kuninkaan kaksi ruumista (1957) • Kristuksen jumalallinen kaikkivaltius: • corpus naturale • corpusmysticum • Kuninkaan maallinen täysivaltaisuus: • Luonnollinen ja kuolevainen • Yliluonnollinen ja ikuinen
Johdannoksi • Täysivaltaisuus l. suvereenisuus: • Valtion täysivaltaisuus • Kansan täysivaltaisuus • Parlamentaarinen täysivaltaisuus • Yksilön täysivaltaisuus
Johdannoksi • Suomen perustuslaki (11.6.1999/731): • 1 luku 1 §: "Suomi on täysivaltainen tasavalta." • 1 luku 2 §: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."
Johdannoksi • HE 1/1998 (1 luku 1 §) • Sisäinensuvereenisuus (l. valtiovaltakorkeinoikeudellinenvalta): • Kykysäätääviranomaistentoimivallasta • Valtapäättääoikeusjärjestyksensisällöstä • Oikeuskäyttääjulkistavaltaa • Ulkoinensuvereenisuus: suhteettoisiinvaltioihinjakansainvälisiinjärjestöihin
Johdannoksi • HE 1/1998 (1 luku 2 §) • Kansansuvereenisuudenperiaate: • Edustuksellinendemokratia • Eduskuntaylimpänävaltioelimenä: "Kun eduskunnantehtäväksimäärätäänkansanedustaminen, eisenrinnallavoi olla muitasenkanssakilpaileviavaltioelimiä.”
Johdannoksi • Täysivaltaisuuden sisäinen ulottuvuus: • Tuomiovalta • Alueelliset rajat • Täysivaltaisuuden ulkoinen ulottuvuus: • Puuttumattomuusperiaate • Sota ja rauha
Johdannoksi • Ihmisoikeuksien ristiriitaisuus: • Täysivaltaisuus (kuninkaan, valtion, tms.) • Alamainen / subjekti (kansalainen, asukas, tms.) • Pelkän ihmisyytensä perusteella yksilö nauttii luovuttamattomista oikeuksista, joita jopa täysivaltaisen hallitsijan tai valtion on kunnioitettava
Valtio jaoikeus ”Se on kehotus järjelle ottaa uudelleen vastaan tehtävistään työläin, nimittäin itsensä tuntemisen tehtävä, ja perustaa tuomioistuin, joka turvaisi järjelle tämän oikeutetut vaatimukset ja toisaalta hylkäisi kaikki perusteettomat ja kohtuuttomat vaatimukset, ei mahtikäskyillä vaan järjen ikuisten ja muuttumattomien lakien mukaisesti, ja tämä on puhtaan järjen kritiikkiitse.”Immanuel Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781)
Valtio jaoikeus • I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) • Tieteellinen tieto: • Kritiikin koetinkivi • Systematiikka (arkkitektoniikka) • Tiedon normatiivinen kehys ≈"puhtaan järjen tuomioistuin"
Valtio jaoikeus • I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) • Tietäminen / ajatteleminen • "Puhtaan järjen dialektiikka" • Antiteettiset ristiriidat l. antinomiat • Ihmisen "kaksi maailmaa": • Oleminen / pitäminenTosiasiallinen / normatiivinenLuonnonlait / vapauden lait
Valtio jaoikeus • I Kant, Oikeusoppi (1797) • Pätevänoikeudenedellytykset: • Täysivaltaisuus (l. suvereenisuus) oikeudenapriorinaehtona • Vapaaehtoinenalistuminen vs. itsensäarvottaminen • Tutkimattomuus • Ajatteleminen vs. vääräjärkeily (ristiriita)
Valtio jaoikeus • I Kant, Oikeusoppi (1797) • Luonnontila vs. oikeudellinen tila • Kuninkaanmurha l. "kaikkien oikeusperiaatteiden hylkääminen": • Oikeuden auktoriteetin kieltäminen • Perustuslain kieltäminen • Täysivaltainen/alamainen-suhteen kääntäminen ylösalaisin
Valtio jaoikeus • I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) • Transsendentaaliset illuusiot • Järjen lainsäätäjä • Negatiivinen lainsäädäntö • Luonnontila vs. oikeudellinen tila
Valtio jaoikeus • I Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781/1787) • Järjen (itseään) rajoittavat lait • Järjen ristiriita: • Järjen täysivaltaisuusvs. järkeä rajoittava täysivaltaisuus • Oikeusvaltion ristiriita: • Täysivaltainen valtio vs. täysivaltainen perustuslaki • Käytännön välttämättömyys (eettinen velvollisuus) siirtyä luonnontilasta oikeuden tilaan
Valtio jaoikeus • H Kelsen, Puhdas oikeusoppi (1934/1960) • Pitämisen tieteellinen kuvaus • Oikeusnormi/oikeuslause • Normipyramidi • Perusnormin ongelma • "Transsendentaalis-looginen" fiktio
Valtio jaoikeus Perusnormi Valtiosääntö Lainsäädäntö Asetukset Ennakkotapaukset Sopimusvelvoitteet
Valtio javalta "Mutta aivan kuten laiva ilman köliä tukemassa kaaripuita, kokkaa, perää ja peräsintä on pelkkää puuta, jolta puuttuu aluksen muoto, samoin valtiota ei voi olla olemassa ilman suvereenia valtaa, joka yhdistäisi kaikki sen lukuisat jäsenet ja osat, ovatpa nämä kotitalouksia tai kollegioita, yhdeksi ruumiiksi."Jean Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576)
Valtio ja valta • J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) • Keskeiset kysymykset: • Mitä on "respublica"? • Mikä valtiomuoto on paras? • Valtion määritelmä: • Oikeudenmukainen hallinto • Kotitaloudet ja niiden yhteiset intressit • Täysivaltaisuus
Valtio ja valta • J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) • Täysivaltaisuus on absoluuttista ja jatkuvaa • Lait eivät sido täysivaltaista • Poikkeukset: • Jumalan, luonnon ja järjen lait • Valtiosääntö • Yhteiskuntasopimus • Täysivaltaisuus lainsäädäntövaltana
Valtiojavalta • Westfaleninrauha 1648: • Yksittäistenvaltioidentäysivaltaisuusjapuuttumattomuusperiaate • Uskonnonvapaus • Mutta mitä todella tapahtui?
Valtio javalta "Jokainen kansa, jokainen täysivaltainen ja itsenäinen valtio on arvostuksen ja kunnioituksen arvioinen koska se kuuluu samalla myös ihmiskunnan suureen yhteisöön, koska se on itsenäinen suhteessa kaikkeen muuhun maalliseen valtaan, ja koska sen puitteissa suuri määrä ihmisiä liittyy yhteen mikä on epäilemättä tärkeämpää kuin yksikään yksilö."Emerich de Vattel, Kansojenoikeus (1758)
Valtio ja valta • E de Vattel, Kansojenoikeus (1758) • Keskeiset kysymykset: • Luonnonoikeutta kansoille • Velvollisuuksien tiede • Täysivaltaisten ja autonomisten valtioiden velvollisuudet: • Liiton pysyvyys • Valtion täydellistäminen
Valtio ja valta • E de Vattel, Kansojenoikeus (1758) • Täysivaltaisten valtioiden oikeudet: • Velvollisuuksien edellyttämät keinot • Valtioiden väliset suhteet: • Arvokkuus • Kunnioitus • Sisäiset velvollisuudet / ulkoiset oikeudet
Valtio ja valta • L Oppenheim, Kansainvälinenoikeus (1905/1906) • Valtion tunnusmerkit: • Kansa • Valtioalue • Hallitusmuoto • Täysivaltaisuus
Valtio ja valta • L Oppenheim, Kansainvälinenoikeus (1905/1906) • Täysivaltaisuus: • Ulkoinen itsenäisyys • Aluehallinto (territoriaalisuus) • Julkinen valta yksilöihin nähden (imperium)
Valtio ja valta • L Oppenheim, Kansainvälinenoikeus (1905/1906) • Valtio on tunnustettu oikeussubjekti • Valtio on "kansojen perheyhteisön” jäsen: • Itsehillintä • Autonomiset rajoitukset
Valtio ja valta Julistusluonnos (1949) §1Jokaisella valtiolla on oikeus itsenäisyyteen ja siten oikeus käyttää kaikkea oikeudellista valtaansa ja valita vapaasti itsellensä hallitusmuoto toisten valtioiden puuttumatta asiaan.*** §5Jokainen valtio on oikeudellisesti tasa-arvoinen jokaisen toisen valtion kanssa. §6Jokaisella valtiolla on velvollisuus kohdella kaikkia tuomiovaltansa piiriin kuuluvia henkilöitä siten, että heidän ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan kunnioitetaan rotuun, sukupuoleen, kieleen ja uskontoon katsomatta.
Valtio javalta "Valtiota pidetään nyt laajalti kansansa palvelijana eikä päinvastoin. Samaan aikaan uudelleen virinnyt tietoisuus jokaisen yksilön oikeudesta määrätä omasta kohtalostaan on edistänyt yksilön täysivaltaisuutta – ja tällä tarkoitan jokaiselle yksilölle kuuluvia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sellaisina kuin ne on peruskirjaamme kirjattu."Kofi Annan, YK:n 54. yleisistunto (1999)
Valtio ja valta • "Eettinen suvereenisuus" • Puuttumattomuusperiaate ja humanitaarinen interventio: • "Luhistuvat valtiot" ja puuttumisoikeus • "Roistovaltiot" ja suojeluvelvollisuus
Valtio javalta "Velvollisuus suojella viittaa ensiksikin valtion viranomaisten vastuuseen toimista, jotka edistävät kansalaisten turvallisuutta ja elämää sekä heidän hyvinvointiaan. Toiseksi, se viittaa kansallisten poliittisten viranomaisten sisäiseen vastuuseen kansalaisille ja YK:n kautta kansainväliselle yhteisölle. Kolmanneksi, se tarkoittaa, että valtion toimielimet ovat vastuussa toimistaan; toisin sanoen, ne ovat julkisesti tilivelvollisia sekä teoistaan että tekemättä jättämisistään."Velvollisuussuojella(2001)
Valtio ja valta • Velvollisuussuojella(2001) • Kolme näkökulmaa: • Valtion sisäinen velvollisuus • Kansainvälisen yhteisön globaali velvollisuus • Julkinen vastuu ("accountability")
Valtio javalta "Velvollisuus suojella tarkoittaa, ettei yksikään valtio voi kätkeytyä täysivaltaisuuden käsitteen taakse samalla kun se aiheuttaa – tai sallii aiheutettavan – suurta vahinkoa väestölleen. Valtiot eivät voi myöskään seurata toimettomina syrjästä jos tapahtumat ulottuvat niiden rajojen ulkopuolelle tai jos ne eivät ole yhteensopivia niiden kapeasti määriteltyjen kansallisten etujen kanssa." WFM, Velvollisuus suojella – kansallisvaltio sitoutuu (2006)
Valtiosääntö japoikkeustila "Kumpikaan valtiosääntöoikeudellinen näkökulma ei ole perustetun vallan luomus vaan perustavan vallan. Valtuutettu valta ei voi koskaan muuttaa valtuutuksensa ehtoja."Apotti Sieyès, Mikä on kolmas sääty? (1789)
Valtiosääntö japoikkeustila "Suvereeni on se, joka päättää poikkeustilasta."Carl Schmitt, Poliittinen teologia (1922)
Valtiosääntö japoikkeustila • C Schmitt, Poliittinen teologia (1922) • "Rajatilakäsite" • Oikeus ja normaalisuus vs. suvereeni päätös
Valtiosääntö japoikkeustila • C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) • Perustuslainsäätävä valta: • Perustaa poliittisen eksistenssin • Pätevyys perustuu valtaan (ei normiin) • Yhtenäinen ja jakamaton
Valtiosääntö japoikkeustila • C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) • Perustuslaista poikkeaminen: • Perussääntö: jatkuvuus (poikkeuksena vallankumous l. "perustuslaillinen kumous") • Perustuslailliset rikkomukset
Valtiosääntö japoikkeustila • C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) • Suvereeni valta: • Perustuslainsäätävän vallan käyttö • Perustuslailliset rikkomukset l. poikkeustila