580 likes | 1k Views
TYÖOIKEUS. - työsuhteeseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä - Kristiina Kavén. Työsuhteen aloittaminen. Työsuhteen tunnusmerkit. 1. Työntekijä (ihminen) tekee työtä 2. työtä tehdään työnantajalle (eikä itselle, kuten yrittäjät). Työsuhteen tunnusmerkit.
E N D
TYÖOIKEUS - työsuhteeseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä - Kristiina Kavén
Työsuhteen tunnusmerkit • 1. Työntekijä (ihminen) tekee työtä • 2. työtä tehdään työnantajalle (eikä itselle, kuten yrittäjät)
Työsuhteentunnusmerkit • 3. työntekijä saa työstään vastiketta (talkootyö tai hyväntekeväisyystyö ei ole työsuhteessa tehtävää työtä) • 4. työtä tehdään työnantajan direktio-oikeuden alaisuudessa (Direktio-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät)
Työsuhteen tunnusmerkit • Kotona tehdystä työstä (ns. etätyö) puuttuu osin työnteon valvonta. • Pelkästään se, että työ tehdään kotityönä, ei kuitenkaan estä työsuhteen olemassaoloa.
Työsuhteen tunnusmerkit Työvoiman vuokraus • Työvoiman vuokranantajalla ja työntekijällä on sopimus, jonka perusteella tämän tulee myös huolehtia työntekijän palkan ja siihen liittyvien sivukustannusten maksamisesta.
Työsuhteen tunnusmerkit • Työvoimaa käyttöönsä vuokraavalla yrityksellä on työvoiman käyttöoikeus ja siihen liittyvä työnjohto- ja valvontaoikeus.
Työsopimus Työsopimuksen solmiminen tuo mukanaan monia yksilölle merkittäviä asioita: • kartuttaa mm. sairausvakuutus-, työttömyys-, tapaturmavakuutus-, ryhmähenkivakuutus- ja palkkaturvaa
Työsopimus • mahdollisuus äitiys-, isyys- ja vanhempainlomaan, hoitovapaaseen, erorahaan ja aikuiskoulutuslisään ja • eläketurvaan
Työsopimus • kirjallinen • suullinen • ns. hiljainen (ilman kirjallista tai suullista sopimusta osapuolet tietävät tietyn sisältöisen sopimuksen syntyneen.
Työsopimus • Voi tapahtua esim. "lyömällä kättä päälle" tai nyökkäämällä hyväksyvästi, tms. • sähköinen sopiminen
Työsopimuksen tekeminen Työsopimus voidaan solmia kestoltaan joko: • 1. toistaiseksi voimassa olevaksi tai
Työsopimuksen tekeminen • 2. määräajan voimassa olevaksi (TSL 1 luku 3 §), jolloin vaaditaan perusteltu ja todellinen syy työsuhteen määräaikaisuudelle.
Alaikäinen työntekijä (Työsopimuslaki 26.1.2001/55 ja L nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998) • Vajaavaltaisella (alaikäisellä) työntekijällä tarkoitetaan alle 15-vuotiata henkilöitä ja niitä, jotka eivät ole suorittaneet oppivelvollisuuttaan.
Alaikäinen työntekijä • Vajaavaltaisen edunvalvojalla (vanhan lain mukaan "holhoojan") on oikeus saada tieto työsopimuksesta ja oikeus työsopimuksen purkamiseen. • Tietyt työt ovat kokonaan nuorilta kiellettyjä
Työsopimuksen ehtojen muuttaminen • Työnantaja ei voi direktio-oikeutensa perusteella siirtää työntekijää sellaisiin tehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat työsopimuksessa sovituista.
Koeaika • Koeajasta on mahdollista sopia työsopimusta tehtäessä. • Sen enimmäispituus on normaalisti neljä kuukautta
Työsopimuksen irtisanominen • Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan päättää puolin ja toisin irtisanomiseen • Noudatettava sopimuksessa mainittuja irtisanomisaikoja
Työsuhteen päättäminen • voidaan toteuttaa myös osittaisena niin, että päivittäistä tai viikottaista työaikaa lyhennetään.
Lomautus • Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkan maksamisen keskeyttämistä toistaiseksi tai määräajaksi lakkauttamatta kuitenkaan työsuhdetta.
Lomautus • Työntekijä voidaan lomauttaa enintään 90 päiväksi, jos työ on tilapäisesti vähentynyt • Työntekijää ei saa lomauttaa lainkaan, jos työntekijälle voitaisiin järjestää muita töitä,
Lomautus • tai jos hänelle voidaan tarjota sopivaa koulutusta. • Lomautuksen aloittaminen edellyttää, että asiasta neuvotellaan YT-lain mukaan.
Työnantajan irtisanoessa 1) Oltava joko ns. taloudellinen ja tuotannollinen peruste 2) tai työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy
Työnantajan irtisanoessa TALOUDELLINEN irtisanomisperuste on mahdollista esim. • kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi • liikkeen luovutuksen yhteydessä • työnantajan kuoleman tai konkurssin ja saneerausmenettelyn yhteydessä
Työnantajan irtisanoessa Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos • työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin laissa säädetyllä tavalla.
Työnantajan irtisanoessa • työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai • töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.
Irtisanomisperusteita TYÖNTTEKIJÄSTÄ johtuvia irtisanomisperusteita ovat mm. työntekijän: • töiden laiminlyönti • perusteeton työstä kieltäytyminen • selvä (ja jatkuva) huolimattomuus • sopeutumattomuus ammattiin • epäasiallinen käyttäytyminen työnantajaa tai asiakkaita kohtaan
Irtisanomisperusteita Sekä…. • työehtojen rikkominen • perusteeton poissaolo sekä • vahingon aiheuttaminen työnantajalle • sellainen vapaa-ajalla tapahtuva toiminta, joka vakavasti horjuttaa osapuolten välistä luottamusta
Työnantajan irtisanoessa Työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy EI OLE ainakaan työntekijän • sairaus • lailliseen lakkoon osallistuminen • poliittiset tai uskonnolliset mielipiteet • yhdistystoiminta • sukupuoli eikä raskaus
Työnantajan irtisanoessa Myöskään painava syy EI OLE ainakaan työntekijän • äitiys-, isyys tai • vanhempainloman eikä hoitovapaan aikana työntekijää ei saa irtisanoa
Irtisanomisperusteita Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja on laaja. Työnantajan suorittama irtisanominen vaatii normaaliedellytysten lisäksi sen, että
Irtisanomisperusteita • työntekijät, joiden luottamushenkilönä hän on antavat suostumuksensa irtisanomiseen
Työsopimuksen purkaminen Sekä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus että määräaikainen työsopimus on purettavissa, mikäli työsuhteen • osapuoli olennaisella tavalla rikkonut työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan.
Työsopimuksen purkaminen • Vaatii kumman tahansa osapuolen toimesta toteutettuna lain mukaan ns. "erittäin painavan syyn" olemassaoloa.
Työnantajan purkuperusteita Purkuperusteita ovat mm. • työnantjan harhaanjohtaminen • työturvallisuuden vaarantaminen • päihtyneenä esiintyminen työpaikalla • törkeä kunnianloukkaus • väkivalta • liikesalaisuuksien väärinkäyttö • lahjusrikos • pysyvä työkyvyttömyys • työvelvoitteen laiminlyönti
Työnantajan purkuperusteita • Mikäli työntekijä on poissa työpaikaltaan vähintään viikon pätevää estettä ilmoittamatta, työnantajalla on oikeus pitää sopimusta purkautuneena.
Työntekijän purkuperusteita Ovat mm. työntekijän • olennainen harhauttaminen • maineen tai siveellisyyden vaarantuminen • törkeä kunnianloukkaus • liian vähäinen työmäärä • palkan maksun laiminlyönti
Korvaus perusteettomasta sopimuksen päättämisestä • Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä 3-24 kuukaudenpalkkaa vastaava määrä sekä • selvitettävä työsuhteen jatkamisen edellytykset
Yhteistoimintamenettely • määritellään laissa (334/2007) • yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää, mutta yhteistoimintaa voidaan suorittaa myös pienemmissä yrityksessä.
Yhteistoimintamenettely • Lain tarkoitus on parantaa työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja vähentää kitkaa työpaikalla. • Neuvotteluissa käydään läpi työnantajan esittämien muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.
Yhteistoimintalaki Tyypillisiä yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat • olennaiset töiden järjestelyyn ja työtehtäviin vaikuttavat päätökset • työhönoton periaatteet ja ulkopuolisen työvoiman käyttö • työntekijöiden yksityisyyden suojan kysymykset • työntekijöiden koulutus ja yrityksen sosiaalitoiminta • yrityksen toiminnan lopettaminen tai yrityskaupat
Työpaikan pakollisethenkilöstösuunnitelmat VÄH. 20 TYÖNTEKIJÄN YRITYKSET
6 peruslähtökohtaa • Koulutustavoitteet ja ammatillinen kehittyminen • Henkilöstön ikä ja rakenne • Työsuhdemuodot (osa-aika, etätyö, vuokratyö jne) • Arvio ammatillisesta osaamisesta ja koulutustarpeesta • Suunnitelmien seurantamenettelyt
Koulutuskorvauksen verokannustin • Laki astunut voimaan 1.1.2014 • Mahdollisuus verohelpotukseen (vähennysmahdollisuus elinkeinotoiminnan tulosta) • Alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen säilyy edelleen vapaaehtoisena, mutta veroedun saamiseksi suunnitelma tulee olla laadittuna.
Koulutuskorvaus julkinen sektori • Laskennallista koulutuskorvausta voivat saada ne työnantajat, joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia. • Näitä ovat valtio, kunnat, kirkko ja kolmas sektori. • Koulutuskorvauksen suorittaa työttömyysvakuutusrahasto (TVR), poikkeuksena valtion virastot, joille korvauksen myöntää valtiovarainministeriö.
6 peruslähtökohtaa 2)Tasa-arvon edistäminen • naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin • palkkaerot • esimieskoulutus ja uralla eteneminen • työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen
6 peruslähtökohtaa 3) Työterveyshuolto • työhönsijoitustarkastukset • terveydenseuranta; päihdeohjelma • työkykyä ylläpitävä toiminta • rokotukset