Lapsen osallisuus lähipiirissä Lasta tukevat aikuiset

1. Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto ssanla@uta.fi, Imatra, 26.10.2009 Lapsen osallisuus lähipiirissä Lasta tukevat aikuiset

2. Mikä erottaa lapsia ja aikuisia • lapsuutta ajatellaan huolettomuuden, onnen aikana-aikuisuutta vastuun ja velvollisuuksien täyttämänä aikana huolettomuutta pidetään lasten oikeutena lapsuutta aikana jolloin kerätään voimia aikuisuutta varten kielikuvissa/muistikuvissa lapsuus on onnen aikaa

3. Oikean ja väärän opettaminen Turvallisen ja vaarallisen eron opettaminen Tekojen seurausten opettaminen Perustelut aikuisen auktoriteetille Hyväksyntä ilman hyljätyksi tulemisen pelkoa Läheisyys ilman tukahduttamista Toisen ainutlaatuisuuden ja erillisyyden tunnistamista Aikuisten tehtävät lapsen kanssa/rakkaus ja rajat?

4. Vanhan kritiikki Lasten kanssa oleminen liian tulevaisuus –orientoitunutta Liian vähän huomiota kiinnitetty siihen mitä lapsuus on tässä ja nyt/miten lapset voivat Uutta tietoa Aikuis-ja lapsisukupolven välinen kuilu syventynyt Aikuisten neuvottomuus Lasten yksinäisyys Mitä annettavaa uudella lapsitutkimuksella on arjessa lasten kanssa työskenteleville aikuisille

5. Lasten ja aikuisten välisen suhteen ohentumisen syitä/ehkäisykeinoja • Arjen pirstaloituminen; lapset elävät useiden aikuisten hoitamina-eikä tieto välity hoitajalta toiselle riittävästi • Lapsen kyvyt välittää tietoa päivän tapahtumista rajalliset • Aikuisten aikapula kuuntelussa • Media/televisio, tietokone eriyttää lasten maailmoja

6. Tutkimusprojekti;lasten hyvinvointi ja media kulttuurisessa kontekstissa/SA,Tay, 2003- • 421 5-6- vuotiaan lapsen haastattelua ja kyselyä lapsen vanhemmille • 1993/1994 2002/2003 • Suomi 105 109 • Viro 115 91

7. Mitä hyvinvointi on • Turvattomuuden puutetta • Uskoa elämän jatkuvuuteen • Toimintakykyä • Kiinnostusta elämää ja asioita kohtaan

8. Turvattomuus yhteinen nimittäjä hyvinvointivajeille Tunnetaan kun koetaan ylivoimaa tai mahtavuutta ympäristön tai ulkomaailman taholta koetaan tilanteessa jossa omat keinot eivät riitä käsittelemään sitä mitä kohdataan elämän ennakoitavuuden ja hallinnan puutetta jäännöskokemus, jota yleensä pyritään välttämään

9. Lasten hyvinvointivajeiden tunnistamisen vaikeudet arjessa • epätyypillinen oirehdinta/piilottaminen • yhdessäoloajan vähäisyys • oireiden kontekstisidonnaisuus • aikuisten oman mielenrauhan säilyttämisen tärkeys

10. Turvattomuuden ilmeneminen • huoli, huolestuneisuus huolen kantaminen, vastuu • pelot, valpastuminen, toimintavalmius, paniikki • psykosomaattiset oireet • lamaantuminen, apatia, elämänhalun menetys, itsemurha

11. Mitä huolet ovat • huolet ovat huolehtimista ja huolestumista asioista, joille pitäisi tehdä jotakin, • niillä on sekä hyvät että huonot puolensa • huolestuminen voi johtaa tärkeään toimintaan • tai sitten huoli askarruttaa mieltä, vaivaa ja vie energiaa • huolet ovat sukua peloille ahdistukselle ja stressille

12. Mitä pelot ovat • Psykofyysinen reaktio ympäristössä havaittuun kohteeseen, joka valmistaa hyökkäämään tai pakenemaan • Valmius pelätä on myötäsyntyinen, mutta pelkojen sisältö on opittua, kokemuksellista • Oikeina annoksina kehityksen moottori

13. Lasten huolten merkitys • lasten huolet saattavat liittyä liian varhaiseen itsenäistymiseen • huolen kantaminen on työtä • huolet ja pelot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kuuluvat aikuisten kannettaviksi

14. Mistä huolet ja pelot tulevat • siirtyvät lasten vanhemmilta, tovereilta • syntyvät huonoista kokemuksista • syntyvät tiedoista, uutisvälityksestä, joukkotiedotuksesta • syntyvät yksipuolisesta tiedosta tai • väärinymmärretystä tiedosta • ylläpitää yksinäisyys, tiedon puute

15. huolten ja asioihin vaikuttamismahdollisuuksien pitäisi olla tasapainossa Lapsilla on vielä vähän keinoja vaikuttaa

16. lapset tarkkailevat maailmaa, lähipiirin tapahtumia kotona, päiväkodissa, koulussa, seuraavat joukkotiedotusta ja kuuntelevat aikuisten keskusteluja, arvottavat havaintojaan (hyvät/pahat tapahtumat, kiinnostavat/pelottavat) tekevät kuulemastaan, näkemästään ja kokemastaan johtopäätöksiä ja huolestuvat/ ahdistuvat / pelkäävät tai uskovat että asiat järjestyvät toisin kuin toivotaan lapsetkin kantavat huolta

17. Lasten turvattomuus on laajaa ja alitunnistettua • lapsilla on enemmän huolia • pelkoja • unihäiriöitä • ja muita oireita kuin vanhemmat/opettajat raportoivat (tutkimuksissa)

18. Lasten turvattomuuden aiheita vanhempien mukaan

19. Mielikuviin liittyvän turvattomuuden kasvu Suomessa ja Virossa

20. Jussin pelottava painajainen • L: No et siin on sellaset Bionicle (...) robotit, joita mä oon ostanut niin ee...sitten ne tuhoais..ne tuhoaisi maailmaa. • H: Ne on tullu noista sun leluista, noista sun Lego-leluista. • L: Ei, ei..ne on näitä (näyttää lelujaan). • H: Ahaa, joo. Mitä ne sitten tekee, tuhooko ne vai mitä ne siinä unessa tekee? • L: No ne tuhos koko maapallon ja niitten kädet on aseet. • H: Mitäs ne niillä käsillä tekee? • L: Tuhoaa. Mä, mä, mä oon keksinyt yhden. Mä voin tuoda sen tänne. (lähtee hakemaan leluaan)... Tässä. • H: Ai sellasia. Ohhoh! Noistako tulee sun uniin? • L: Joo. • H: No, kylläpä on. Mitäs ne sitten tekee? Mitä siinä sitten tapahtuu jos ne yrittää niillä käsillä tuhota sitä maapalloa? • L: No se maapallo menee rikki ja ne pääsee kuuhun.

21. Lasten media-altistus • tv kaikilla, kaksi tai useampia laitteita 65% • tv auki n 4 tuntia päivässä • tv auki lasten hereillä ollessa noin 3 tuntia päivässä • lapset katsovat televisiota noin 2 tuntia päivässä • lapset ovat passiivisesti altistuneita ohjelmille yli tunnin päivässä • sen lisäksi tulevat aika videoiden kanssa/tietokoneen kanssa

22. Aiemmin tunnistamaton lasten oireyhtymä? • Televisio-ohjelmiin liittyvät pelot • Mielikuvitusolentoihin liittyvät pelot • Painajaisuniin liittyvät pelot • Uusien asioiden pelot • Laaja perheen ulkopuolisten ihmisten verkko ja perheen jäsenten merkityksen suhteellinen vähäisyys

23. Turvattomuuden jakautuminen 5-6-vuotiaiden lasten keskuudessa Suomessa ja Virossa 1993/1994

24. Miten hyvinvointia ylläpidetään/ turvattomuuden poissapitämistä • Sitä on tuotettava jatkuvasti • Sitä tuotetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa • Erilaisissa tilanteissa ja eri aikoina erilaiset keinot ylläpitää hyvinvointia

25. Lasten sosiaaliset verkostot SUomessa ja Virossa 1993/2003 Suomi Viro F 1993 2003 1993 2002 maa vuosi maa ja vuosi Perheen jäsenet 3.4 3.2 3.1 3.0 * Isonvanhemmat 2.8 2.5 2.4 3.0 *** Muiden lasten lkm 6.2 5.9 4.9 8.2 ** *** Muidenaikuistenlkm 2.9 2.6 4.4 2.1 *** *** Kaikkiaan 15.2 14.1 14.8 16.2

26. Lasten sosiaalisen verkoston koostumus Suomessa 1993/2003

27. Lasten hyvinvoinnin ylläpitäminen • Aikuisten saatavillaolo • Aikuisten aikaa • Kykyä kuunnella ja ottaa lapsi vakavasti • Keskustella lapsen kanssa • Valmius auttaa kaikessa • Läheisyyden antaminen

28. Kotona Vanhemmat ylityöllistettyjä Perhehuolet -raha -parisuhde -sairaudet Hoidossa Lasten suuri lukumäärä Suhteen lyhytaikaisuus Aikuisten vaikeuksia auttaa

29. Lasten hyvinvoinnin uhkien taustaa • vanhempien uupumus • aikapula • köyhyys • sairaus • ristiriidat • lasten liialliseen yksin/keskenään oloon liittyvät uhkat (median, tv:n, internetin kautta välittyvät kaupalliset uhkat) • lasten fyysisen ympäristön turvattomuus

30. Vanhempien raha- ja muut perhehuolet • Heijastuvat lapsella • psykosomaattisina oireina • Haluttomuutena, kipuina • Aloitekyvyttömyytenä • Televisioriippuvuutena • Eristäytymisenä

31. Aikuiset lasten aamu- ja iltapäivätoiminnassa • Voivat tarjota mallin hyvästä aikuissuhteesta • Voivat tunnistaa huonosti voivan lapsen ja etsiä apua • Voivat tukea vanhempia • Voivatko korvata vanhempia hetkellisesti • Voivat luoda esimerkillisen yhteisön, jossa on hyvä olla

32. uskonto • Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa • Kuin on tähti taivahalla • Lintu emon siiven alla

33. Lasten kuunteleminen ja lasten kanssa keskustelu • Lapset (nuoret) tarvitsevat suojelua liiallisilta turvattomuusuhkilta silloin ja siellä missä he niitä kohtaavat • Lapset (nuoret) ottavat vastaan suojelua niiltä henkilöiltä joihin he luottavat