Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

1. Lapsen hyvä arkiPohjois-Pohjanmaan osahanke (2009-2011)Lapsen hyvä arki2 Pohjois-Pohjanmaan osahanke (2011-2013) AV/2010

2. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Hankkeen toimijat: • Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska • Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi • Kuntatoimijoiden lisäksi mukana seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhepalveluiden henkilöstöä sekä asiakkaiden edustus • Hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (PaKaste-hankeko-konaisuuttaKolpeneen palvelukeskus Rovaniemellä) • Oulun yliopiston kanssa tiivistä yhteistyötä - yhteistyösopimus • Laajaa yhteistyötä sosiaali- ja terveys sekä kasvatusalan oppilaitosten kanssa (alueellinen kehittäjäverkosto) • Kehitetty erityisesti alla kouluikäisten lasten ja perheiden palveluita (päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, neuvolatyö, perhetyö) monitoimijaisesti ja moniammatillisesti AV/2010

3. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Hankkeen ohjausryhmä: • Anna-Maija Puroila – tutkijatohtori Oulun yliopisto - puheenjohtaja • Kerttu Illikainen - suunnittelupäällikkö Peruspalvelukuntayhtymä Kallio • Petri Kinnunen - kehitysjohtaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Pohjois-Pohjanmaa yksikkö • Aini Naumanen - lapsi - ja perhetyön johtaja Kuusamo • Marja Ranta-Nilkku - palvelujohtaja, varhaiskasvatuspalvelut Peruspalvelu-kuntayhtymä Kallio • HeleenaTalala - palvelujohtaja, lasten ja perheiden palvelut Peruspalvelu-kuntayhtymä Selänne Hankkeen työntekijät: • Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä (Kuusamo-Taivalkoski-Posio) • Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila (Kallio-Selänne) • Kehittäjätyöntekijä (50 %) Paula Loukkola (1.2.-31.8.2010) • Kehittäjätyöntekijä (60 %) Elina Kattilakoski (22.8.-31.10.2011) • Projektipäällikkö Aira Vähärautio AV/2010

4. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Tavoitteet: Päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Varhainen tuki ja tunnistaminen Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuuden tukeminen Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Yhteistyö tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn välillä AV/2010

5. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Tulokset: http://www.sosiaalikollega.fi/kaste • Rakenteelliset tulokset • ylikunnalliset , ylisektorisetja moni- • toimijaiset verkostot • moniammatilliset kehittämistiimit ja • työryhmät • alueella toimivat koordinaattorit/ • kehittäjätyöntekijät • kehittämisen, tutkimuksen ja • koulutuksen välinen tiivis yhteistyö • Prosessitulokset • Varhaiskasvatus – vasu-prosessit ja • asiakirjat • Sievin pilotti tiedonsiirrosta • Tukea vertaisille – Selänteen malli • Laajennettu 4-vuotistarkastus • Koillismaalla • Isäryhmätoiminta (Kallio-Selänne) • Vanhemmuuden vauvavuosi(Kallio) • Kasvatuskumppanuusprosessit • (Koillismaa) • Työntekijä- ja työyksikkötason tulokset • kumppanuusajattelun vahvistuminen – moniammatillisuus & monitoimijaisuus • varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen käytäntöjen kehittyminen (esim. vasu - • pohjainen kehityskeskustelu) • varhaiskasvatuksen pedagogiset käytännöt (esim. Arjen käytäntöjen opas, Rukan pilotti) • varhaisen tuen ja tunnistamisen työmenetelmäosaamisen vahvistuminen AV/2010

6. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Arviointi: Prosessin arviointia • Vertaishaastattelut ja Bikva - arviointiprosessit hanketyön alussa • Palautetta tilaisuuksista, koulutuksista, ajankohtaisfoorumeista • Kehittämispilottikohtaista palautetta prosessista (esim. asiakaspalautteet, tiimien itsearviointia) • Tavoitteena kehittämisprosessin seuranta , ohjaus ja prosessien onnistuneisuuden arviointi Väliarviointi • Kullakin kehittämistiimin alueella (Koillismaa kevät 2010, Kallio-Selänne syksy 2011) • Koordinaattorin tekemä kyselylomake, käsiteltiin alueiden kehittämistiimeissä • Tavoitteena kehittämistyön tavoitteiden ja toteutuksen tilanteen kartoitus sekä solmukohtien tunnistaminen ja toiminnan uudelleensuuntaaminen tarvittaessa AV/2010

7. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Arviointi: Hankkeen päätösvaihe ja tavoitteiden toteutuminen • Kehitettyjen mallien ja prosessien arviointi: • Työntekijätaso – työkokoukset, palautekoosteet (ProcessQuide-työskentely) • Asiakastaso – nettikyselyt, kyselylomakkeet, vertaishaastattelut, pilottiprosessien palautearviointi • Opinnäytetöitä kehittämistyön prosesseista, vaikuttavuudesta ja tuloksista (yht. 22 korkeakoulujen opinnäytetyötä kuudesta korkeakoulusta) • Webropol-kysely hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja kehittämistyön vaikuttavuudesta alueiden keskeisille toimijoille (julkaistaan loppuraportissa) AV/2010

8. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Kyselyn tuloksia: • Toteutus – webropol- kyselynä - 23.5.2011 (97 henkilöä) – uusintakysely 11.6.2011 (70 henkilöä) – vastaajia yhteensä 30 • Kysymyksiä kehittämistyön toteutuksesta, rakenteista, tavoitteiden toteutumisesta, odotettujen vaikutusten arviointia, merkityksellisimmistä muutoksista ja jatkohankkeeseen liittyvistä odotuksista • Taustatiedot/paikkakunta : Koillismaa 14, Kallio 10, Selänne 5 • Taustatiedot/työtehtävä: päivähoito 14 (hallinto ja johtajat 8, lto 5, pph 1), sosiaalityö 6, neuvola 4, erityistyöntekijät 2, kotipalvelu 1, koulu 1, seurakunta ja järjestöt 2 • Arviointiasteikko: 1-5 (1=ei lainkaan, 2=jonkin verran, 3=hyvin, 4= erittäin hyvin, 5=-erinomaisesti) • Avovastauksia perusteluista AV/2010

9. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Kyselyn tuloksia: • Kehittämistyön rakenne/kehittämistiimit (ka 4.2): korostuu paikallisuus, moniammatillisuus ja monitoimijaisuus, muodostaa kehittämistyön perustan ”Kehittämistiimin rakenne ollut hyvä ja moniammatillinen, tuonut esiin erilaisia näkemyksiä, kyseenalaistanut asioita, niin kuin hankkeessa pitäisi tehdäkin.” (Sosiaalityöntekijä) ”Kehittämistiimi on ollut aktiivinen ja tuonut hyvin uusia näkökulmia asioihin, jotka ovat auttaneet tavoitteiden saavuttamista.” (Päivähoidon johtaja) ”Kehittämistiimissä on paikallisia toimijoita, joten heillä on ajanmukaista tietoa ja realistista tietoa tavoitteiden laatimiseen ja niihin pääsemiseksi.” (Perhetyöntekijä) ”Kehittämistiimeissä on itse valittu kehittämisen kohteet ja ryhmä on saanut oikeasti tehtyä asioita. Ilman hanketta tällaisen ryhmän kokoonpano tuskin olisi mahdollista.” (Järjestötoimija) AV/2010

10. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke • Kehittämistyön rakenne/työryhmät (ka 4.4): korostuu moniammatillisuus, työskentelyn suunnittelun merkitys, tavoitteiden vieminen konkretiaan työryhmien kautta, yhteinen keskustelu ja sitoutuneisuus ”Sitoutunut työryhmä ja innostunut kehittämään, jokainen jäsen tuo oman osaamisensa. Moniammatillinen hyvä työryhmä. (Päivähoidon ohjaaja). ”Pitkäjänteinen kehittämistyö on vaatinut ja vaatii edelleen paljon yhteistä aikaa ja keskustelua sekä toimintatavoista sopimista.” (Päivähoidon johtaja) ”Työryhmien jäsenten kautta asiaa on tuotu ruohonjuuritasolta ja viety takaisin ruohonjuuritasolle eli asioiden "pureskelu" ollut riittävää ja realistista, ajan tasalla olevaa.” (Lastensuojelun työntekijä) AV/2010

11. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke • Kehittämisprosessi/pilottityöskentely (ka 4.0): vahva sidos käytännön työn kehittämiseen, asiakas- ja toimijalähtöistä, osaamisen vahvistuminen ja uusien työkäytäntöjen juurtuminen ”On kannustanut tekemään vanhaa tuttua työtä päivitetyn tiedon varassa ja toivottavasti antaa eväitä lasten ja heidän perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseen jatkossakin. ”(Päivähoidon ohjaaja) ”Työskentely on tavoittanut varhaiskasvatuksen henkilöstön eri tavoin ja myös vanhemmat ovat olleet osallisina esim. oman työyksikköni vanhemmista osa ollut mukana.” (Lastentarhanopettaja) ”Hankkeen aikana on saatu luotua malleja, joita voidaan levittää koko Suomeen.” (Järjestötoimija) ”Kehittämishankkeet ovat syntyneet käytäntöön ja juurtuneet pysyväksi malliksi. Toimivat vaikka hanke lakkaisi olemasta.” (Perhetyöntekijä) AV/2010

12. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke • Kehittämisprosessi/hanketyöntekijät (ka 4.8): koordinaattoreilla merkittävä rooli alueilla, korostuu sitoutuneisuus, asiantuntijuus, innostuneisuus ja vahva tuki ”Ilman kehittämiskoordinaattorin mukana oloa kehittämisasiat olivat voineet jäädä polkemaan paikoilleen. Koordinaattorin rooli on ollut ensiarvoisen tärkeä. Hän on ollut arvokas tuki esimiehille heidän työssään.” (Päivähoidon ohjaaja) ”Kehittämiskoordinaattori on innostavalla ja innovatiivisella otteellaan luonut uskoa ja tuonut uusia näkökulmia työryhmätyöskentelyyn.” (Erityistyöntekijä) ”Hankkeen massiivisuus ja toiminta monella paikkakunnalla samanaikaisesti vaikka hiukan eritahtisena on pysynyt koossa kehittämiskoordinaattoreiden ja projektipäällikön tiiviin yhteistyön ansiosta.” (Päivähoidon ohjaaja) ”He ovat tehneet hyvää työtä ja heidän kanssaan on ollut helppo työskennellä. He ovat kuunnelleet ja ottaneet kehittämisideoita vastaan ja on ollut koko ajan tunne, että tätä projektia on tehty yhdessä.” (Järjestötoimija) AV/2010

13. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke • Kehittämistyötä tukeva koulutus ja konsultaatio (ka 4.0): kohdentunut kehittämisprosesseihin, osaamisen ”päivittämistä” ja uusia työvälineitä, vahvistanut moniammatillista verkostoitumista ”Koulutuksen sisällöt nousseet kehittämishaasteiden pohjalta. ”(Päivähoidon johtaja) ”Yhdessä kouluttautumalla on voitu oppia uusia toimintamalleja, opittu tuntemaan toisten työtä ja opittu arvostamaan omaa sekä toisten osaamista.” (Lastentarhanopettaja) ”Olen oppinut näkemään kokonaisuuksia ja arvioimaan tilanteita sekä tiedostamaan todellisen kasvatuskumppanuuden.” (Päivähoidon ohjaaja) ”Moniammatillisen yhteistyö koulutus on tutustuttanut toimijat yhteen ja yhteisen koulutusprosessin tuloksena on syntynyt luonteva yhteistyöverkosto. Jatkossakin yhteydenpito on helppoa ja luontevaa.” (Järjestötoimija) AV/2010

14. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke AV/2010

15. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke AV/2010

16. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke • Merkitykselliset muutokset/oma työskentely: • ajattelutavan muutos: oma työ laaja-alaisempaa, tietoisempaa, omaa työtä arvostavampaa, itsekriittisempää, innostuneempaa • moniammatillisen ja monitoimijaisen työtavan juurtuminen • Kasvun kumppanuutta: vanhempien osallisuus on lisääntynyt ja korostuu • Merkitykselliset muutokset/oma työyksikkö: • kehittäminen osaksi arjen työtä: uskallusta arvioida ja muuttaa totuttuja työtapoja • tiimityötä ja uusia toimintamalleja: vuorovaikutusta ja vuoropuhelua • moniammatillisuuden hyödyntäminen • Merkitykselliset muutokset/palvelurakenteessa: • ”uudet yhteistyön polut” - uusia toimintatapoja ja yhteistyökäytänteitä, avoimuutta ja tutustumista toisten työalueisiin • yhtenäistänyt käytäntöjä: varhaisen tuen ja moniammatillisuuden sekä monitoimijaisuuden merkitys AV/2010

17. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke • Odotukset jatkohankkeelle: • toimintatapojen juurtumista ja uusia käytäntöjä (perhekeskusmalli) • Vasu-prosessien jatkumista ja syvenemistä • moniammatillisten ja monitoimijaisten toimintatapojen juurruttamista ja yhteisten koulutusten jatkamista • asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämistä • arjen työtä vahvistavaa koulutusta • hankeväsymystä - perustyö vie paljon voimia • ”Vaatii edelleen koordinaattoreiden työpanosta ja erityisesti esimiehillä vahva vastuu asioiden kentälle tuomisessa ja arviointityön vetäjinä.” • ”Käytännöt edelleen vahvistuvat, selkiintyvät ja laajenevat koko kenttää koskevaksi.” AV/2010

18. Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke Lämmin rutistus ja suuret kiitokset kaikille kehittämistyössä mukana olleille! Työ jatkuu… AV/2010