Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

1. Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206 to 18.4. klo 14-16 HU206 ti 23.4. klo 14-16 HU206 tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206

2. luentorunko 12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan 14.3. yliopistolaitos autonomian aikana 19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka 21.3. fennomania 26.3. liberalismi / svekomania 4.4. historiankirjoitus autonomian aikana 9.4. kansanrunouden tutkimus 11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen 16.4. teologia 18.4. kansanliikkeiden synty 23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa

3. oheislukemisto • Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207 • Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200 • Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?

4. Muuta lukemista • Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa. • Suomen tieteenhistoria 1 • Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)

5. Suomen valloitus • venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808 • venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808 • 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin • Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea • aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa • papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen • Turun akatemia alistui tilanteeseen

6. Porvoon valtiopäivät • maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen • Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset • vuoden 1772 hallitusmuoto • yhdistys- ja vakuuskirja (1789) • Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi • kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta: • Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle • valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita

7. Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa • Pyhä allianssi (1815): Venäjä, Itävalta, Preussi • taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen tilanne Euroopassa • yhteiskuntarauhan säilyttäminen • 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha • Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle • Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin • keisarin asetukset • virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia • venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan • ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset • elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla

8. Nikolai I:n Suomen politiikka • Nikolai I (1825-1855) • dekabristikapina 1825 • Puolan valtiopäivät koolle 1830 → Nikolai I viralta Puolan kuninkaana → Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla • Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa • Suomesta muodostui oma taloudellinen alue • 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860 • tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla • 1841 puuvillan tuontia helpotettiin

9. Liikenneyhteyksien kehitys • 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856 • yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille • ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin • yhteydet Ruotsiin vähenivät • rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862 • yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle • hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa • höyrylaivaliikenne • 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku • tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun lopulle → Suomi tipahti kehityksestä

10. Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla • tilanne Keski-Euroopassa levoton • 1846 Ranskassa vallankumousyritys • 1846 Puolassa kapina • Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa • 1848 Euroopan ”hullu vuosi” • vallankumous ´Pariisissa • vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä • 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla • kritisoitiin Venäjän konservatismia → Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat • Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848 • osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle

11. Krimin sota 1853-1856 • ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen • Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia • kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia • sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys • englantilainen laivasto Itämerellä • Bomarsundin linnoituksen valtaus • Viaporin pommitus elokuussa 1855 • Pohjanlahden satamien vahingoittaminen • taloudelliset tappiot huomattavat • Suomen kauppalaivaston menetykset 60%

12. Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka • Aleksanteri II (1855-1881) • Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten aikaa koko valtakunnassa • maaorjuus lakkautettiin 1861 • Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä edellytti olojen liberalisointia • 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille • slavofiilia nousuun • 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan • valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla • aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi

13. Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella • 1867-1868 nälkävuodet • 8 % väestöstä kuoli • kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon • osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden • muuttoliike • elinkeinovapaus 1879 • naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen • kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien • työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu • muuttoliikkeen suunnat • Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin • Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle • Pohjanmaalta Amerikkaan

14. Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella • merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin • 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi • 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois • Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää • 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena • 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä • 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen • 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle • varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle • myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka

15. I sortokausi • Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi • Suomen erityisasema herätti närkästystä • pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen • Nikolai II valtaistuimelle 1894 → panslavismin vaikutus voimistui • Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi • helmikuun manifesti 1899 • valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin • Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet • asevelvollisuuslaki 1901 • herätti voimakkaan reaktion Suomessa • myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta • suuri adressi 1902 • kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta • 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin

16. Venäjän-Japanin sota ja suurlakko • Venäjän-Japanin sota 1904-1905 • Venäjä kärsi murskatappion • Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli • suurlakko → olot vapautuivat • Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja • Viaporin kapina • eduskuntauudistus 1906 • yksikamarinen eduskunta • yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille

17. II sortokausi • 1909 Frans Albert Seyn kenraali- kuvernööriksi • 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä • 1912 yhdenvertaisuuslaki • herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan

18. Turun Akatemian organisaatio hallitsija kansleri varakansleri rehtori pieni konsistori konsistori lääke- tieteellinen tdk oikeus- tieteellinen tdk teologinen tdk filosofinen tdk

19. Turun akatemian professorit • Teologinen tiedekunta • I teologian professori • II teologian professori • III teologian professori • Lääketieteellinen tiedekunta • lääketieteen professori • anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778) • Oikeustieteellinen tiedekunta • oikeustieteen professori • Filosofinen tiedekunta • moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori • kaunopuheisuuden professori • logiikan ja runouden professori • fysiikan ja kasviopin professori • matematiikan professori • pyhien kielten professori • runouden professori (1655-1747) • talousopin professori (1747) • kemian professori 1755

20. Humboldtilainen yliopistoihanne • Wilhelm von Humboldt (1767-1835) • Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön Berliinin yliopistossa 1810 • keskeiset periaatteet: • tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tulee olla vapaita, autonomisia • tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat erottamattomasti yhteen • sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa ammatilliseen koulutukseen

21. Uudet yliopistoaatteet • uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta • yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium) • korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus • tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys • nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen

22. Muutokset yliopistossa 1810-luvun alussa • 6 professuuria • 1 teologiseen • 1 oikeustieteelliseen • 1 lääketieteelliseen • historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin • pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri professuureiksi • oppihistorian professuuri • 9 uutta apulaista • määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää stipendejä • yliopiston talous osaksi valtionbudjettia

23. Yliopisto Helsinkiin • Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819 • strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista • virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin tärkeää • yliopiston siirto perustui ajatukseen, että yliopisto tuli olla pääkaupungissa • Turun palo 4.-5.9.1827 • vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset: kirjasto tuhoutui • yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha

24. Uusi aktiivisuus • Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita • 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura  Mnemosyne • kirjallisia vaikutteita romantiikasta • 1817 ensimmäiset mielenosoitukset  nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa

25. Vuoden 1828 statuutit I • yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen • Venäjän kruununperillinen kansleriksi • sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies • kiinteä yhteys kirkkoon katkesi • opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin • erityinen opinto- ja kurikomissio • uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin: • teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali • oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtio- ja kansainoikeus ja kansallistalous • lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri • uusien virkojen haltijoille rahapalkka

26. Vuoden 1828 statuutit II • tieteiden eriytyminen • 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista • maanmittaritutkinto • oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin • kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin • vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin • korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto • 1800-luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maa- ja metsätieteellinen opetus • kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui

27. Vuoden 1828 statuutit III • tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo • väitökset tutkimukselliselle pohjalle • luentokieliksi ruotsi ja venäjä • yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin

28. Opiskelijaradikalismi • 1840-luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa • kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa • skandinavismi • 1848 Floran päivän juhla • tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi • Pacius & Runeberg: Maamme laulu • Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kansleri- suurruhtinaalle • jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta • opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat

29. Vuoden 1852 statuutit • konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin • osakunnat lakkautettiin • opiskelijoille univormupakko • lukion todistus pakolliseksi • ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon

30. Yliopistoon pääsy • Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot • 1828 erityinen valiokunta • koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet • yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli • 1830-luvulla vaatimuksia kiristettiin  ylioppilastehtaat • 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon • äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä • suullinen koe muissa aineissa • erilliset sisäänpääsykokeet 1930-luvulta lähtien

31. Naiset yliopistoon • 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon • 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi • vapautus sukupuolesta • 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus • 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi Maria Tschetschulin Emma Åström

32. Uushumanismi I • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737 • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa • antiikki konkreettisesti läsnä • Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori • antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää

33. humanismi antiikin jäljittely paluu menneeseen kulta-aikaan pimeän keskiajan unohtaminen esikuvana Rooma uushumanismi antiikkiin ei paluuta antiikista moraalisia esikuvia esikuvana Kreikka Uushumanismi II

34. Uushumanismi III • 1760-luvulla myssyt valtaan • merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin • fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista • yleellisyystavaroille korkea verot • Kustaa III:n aikana (1772-1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa • harmittomammat tutkimusaiheet suosioon

35. Uushumanismi IV • Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) • Sigfrid Porthan (1741-1798) • Matthias Calonius (1737-1817) • kielitiede, historia, taidehistoria • uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen • latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle

36. Uushumanismi 1800-luvulla • poliittinen jako Euroopassa • konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi) • liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia) • aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka • uushumanismi: kansalliset korostukset yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin • kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus • uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa

37. Helsingin uudelleenrakentaminen • Venäjällä empire-uusklassinen tyyli: • rapattu tiilirakennus • värit: keltainen, vihreä, harmaa • pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien • pylväspääty ja päätykolmio • Helsinki paloi 1808 • → uusi asemakaava 1812: Johan Albrekt Ehrenström (1763-1847) • keskusta rakennettiin kivestä • keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo, kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin • keskustaa hallitsee julkiset rakennukset • väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus) • Senaatintori keskeiseksi paikaksi

38. Senaatintori • symboloi suurruhtinaskuntaa • keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti, yliopisto, esivalta (päävartio) • muotosymboliikkaa pylväistöissä • varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel • suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea

39. Klassisismi kirjallisuudessa • Johan Ludvig Runeberg • kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet) • 1831 Helsingfors Lyceum • 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori • 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori • runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma) • Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848) • kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää • sivistyneistö kansan huoltaja

40. Valistuksen kritiikki • valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa • David Hume: • uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi • empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus • Immanuel Kant (1724-1804): • saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme → tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista • Johann Gottlieb Fichte (1762-1814) • emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta • maailma on se, mitä aistimme • transsendentaalinen idealismi

41. Romantiikka • syntyi Saksassa reaktiona valistukselle • romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen • romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun • pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle • henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus • pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista • romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto • yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä

42. Turun romantiikka • Turussa 1810-luvulla • opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike • alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle • kaksi erilaista korostusta: • taiteellis-kirjallinen • kansallismielinen

43. Turun romantiikan edustajia K.A. Gottlund A.J. Sjögren A.I. Arwidsson • Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh.), Gustaf Renvall • Kansallismielinen suuntaus: J.J. Tengström, J.G. Linsén, E.G. Ehrström

44. nationalismi • muotoutunut 1800-luvun alussa • kansa ja valtio samaistuvat keskenään • ideaali kuva kansakunnasta, jota vielä ei ole yhtenäisenä olemassa • kansakunta = kansakunta on historiallisesti kehittynyt, kielen, alueen, talouselämän ja kulttuuriyhteisössä julkitulevan psykologisen ilmiasun määrittämä pysyvä yhteisö • nationalismi edellyttää kansallisen tietoisuuden heräämistä • herääminen tapahtuu yleensä jonkin ylemmän sosiaaliryhmän keskuudessa, ja kansallinen tietoisuus tavoittaa viimeisenä työläiset ja talonpojat

45. nationalismi • kansallisen liikkeen vaiheet • kulttuurinen, kirjallinen ja folkloristinen vaihe • kansallisen aatteen edelläkävijät ja militantit • joukkokannatuksen vaihe (Miroslav Hroch) • natinalismin perusedellytyksenä yhteinen historiallinen, alueellinen, kielellinen tai kulttuurinen pohja

46. suomalaisuus 1700-luvulla • rahvas puhui suomea ja sillä oli oma kulttuuri • säätyläiset puhuivat ruotsia ja olivat kulttuurisesti integroituneita Ruotsiin ja sitä kautta ranskalaiseen vaikutukseen • Suomi ei ollut yksiselitteisesti oma kokonaisuus edes hallinnollisesti • nationalismia ei esiintynyt

47. Suomi autonomian alussa • kulttuurisiteet Ruotsiin säilyivät kiinteinä • säätyläisten kielenä säilyi ruotsi • sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet Ruotsiin säilyivät • kaupankäynti vilkasta Ruotsiin • Ruotsi 1800-luvun alussa • 1809 Bernadotte-suku Ruotsin valtaistuimelle • uusi valtiomuoto: rajoitettu kuninkaan valta • monikielisestä suurvallasta pienehköksi yksikieliseksi kansallisvaltioksi • kulttuuri-identiteetin etsiminen → romantiikka

48. Turun romantiikka fennomanian esiasteena • edusti nationalismin ensimmäistä vaihetta • Turun romantiikka keskittyi kulttuuriseen, kirjalliseen ja folkloristiseen toimintaan • kansanrunojen keruu ja suomen kielen tutkiminen • saksalainen Burschenschaft-liike: poliittinen opiskelijaliike, julisti kansallista tasa-arvoa ja poliittista liberalismia • 1821 opiskelijat anomuskirjeellä vaativat suomen kielen aseman parantamista; viranomaiset reagoivat nopeasti • radikaalin kansallisuusajattelun edustajia A.I. Arwidsson ja A.E. Afzelius

49. Adolf Ivar Arwidsson (1791-1858) • ensimmäinen suomalainen kansallinen herättäjä • lehtikirjoittelua: • suomen kielen ja kulttuurin erityispiirteitä tulee voimistaa ja ei tule jäljitellä muukalaisuutta • Suomen asema suurruhtinaskuntana on epätyydyttävä • Åbo Morgonblad 1821 • 1822 erotettiin yliopistosta • 1823 Ruotsiin, töihin valtionarkistoon • suomalaisten ei tule hävetä juuriaan, ei edes säätyläisten • laajat väestökerrokset tuli aktivoida kansalliseen ajatteluun • äidinkieli tärkeä oman identiteetin kannalta • Arwidsson ei esittänyt Suomen suomenkielistämistä: myös suomenruotsalaisten kotimaa oli Suomi.

50. Anders Afzelius (1779-1850) • yleisen lainopin professori • opiskelijoiden puolestapuhuja 1819 levottomuuksien aikana • liitettiin Israel Hwasserin murhayritykseen • erotettiin yliopistosta 1822 • 1831-1835 karkotettuna Itä-Siperiassa • 1837 lähtien Liivinmaalla