ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö Ennakkokysely ja tapaamiset

1. ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö Ennakkokysely ja tapaamiset ELY-keskuksissa Syksy 2012 Laituri-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia

2. Ennakkokysely Kysely lähetettiin 15 ELY:lle, vastaukset kaikilta Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES-hankkeen kehittämää VOP-mallia, jossa ohjaustoiminta jäsentyy: ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko ohjauksen palvelujärjestelyt asiakkaalle näkyvät ohjauspalvelut Vastauksia käsitellään tapaamisissa ELYissä 21.11. mennessä (1. käynti / ELY)

3. Kyselyn teemat • Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä • Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla • Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä

4. Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä • Yleistä • Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittämistyö • on käynnistynyt 14 alueella • Alueellisia ohjauspalveluja kehittävän ryhmän kokoonpano ja toimivaltuudet: • vakiintunutta toimintaa 3 alueella • käynnistetty 8 alueella • ei vielä toimintaa 4 alueella • Pohjana mm. ”vanhoja” olemassaolevia ryhmiä (esim. maakunnallisia aikuiskoulutuksen kehittämis- tai johtoryhmiä)

5. (Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä) • Merkittävää vuonna 2012 • verkosto-osaamisen syventäminen, toimijoiden tutustuminen toisiinsa ja toimintoihin sekä niiden reunaehtoihin, ohjausosaaminen, ennakkotiedon ja ohjauksen yhdistäminen • yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen päällekkäisyyksien karsiminen • nivelvaiheisiin huomion kiinnittäminen • osapuolilla on aitoa halua lähteä verkostotyöhön, johon usein pitkä perinne • saadaan TE – toimistojen koulutusneuvonnan verkosto luoduksi uudessa palveluorganisaatiossa • kaikki toimijat eivät ole verkostossa mukana. Yhteistyötä on, mutta selkeä alueellinen koordinaatio, jolla turvataan kaikkien mukana olo, puuttuu vielä • maakunnallisen elinikäisen TNO – palveluiden strategian tekeminen, joka linjaa yhteistyötä, tahtotilaa ja tulevaisuuden toimintaa.

6. (Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä) Tärkeimmät kehittämisen kohteet / parannuskohteet: eri tahojen tuntemuksen lisääminen kunkin toiminnoista esim. asiakkaan ohjaamisessa (osataanko asiakasta ohjata aina eteenpäin, jos oma ohjausosaaminen ei riitä tai kohtaa asiakkaan tarpeita) toimijoita on paljon, minkä takia toiminnan koordinointi, eriytyneisyys, yhteistyö ja työnjako ovat haasteellisia ohjauksen kokonaisuuden hahmottaminen ja ohjauspalvelujen koordinointi vielä aukkoja siinä, miten kattavasti tunnemme toistemme ohjaukseen liittyviä palveluja käytännön asiakaspalvelua tekevät henkilöt mukaan strategian toteutuksen suunnitteluun Verkoston kokoaminen ja jatkuvaan yhteistyöhön sitoutuminen ja alueellisen ohjausstrategian laatiminen

7. 2. Ohjauspalvelujen saatavuus alueilla Merkittävää vuonna 2012: suhteellisen hyvä saatavuus, mutta toisaalta erilaisten tukipaikkojen puuttuminen tai riittämättömyys esim. nuorilta päihde- tai mielenterveysasiakkailta sähköisten palvelujen kehittämistyö hidasta henkilökohtaisen (kasvokkain) ohjauksen saatavuus työnhakijoiden ja työelämäsiirtymissä olevien ohjauspalveluita on TE – toimistoissa melko hyvin saatavilla kuluvana vuonna on pohdittu ja huolen aiheeksikin muiden kuin työnhakijoiden ohjaustarpeisiin vastaamisen resurssointi. Merkittävää on sen jäsentäminen, kuinka yhteistyöllä, hyvällä työnjaolla ja keskinäisellä koordinaatiolla turvataan ohjauspalveluiden saatavuus väljään asutuilla alueilla. ohjauspalvelujen rooli tulisi ottaa mukaan uuden TE – toimiston toimintatapaan projektien tulokset; mitä on jäänyt pysyviksi käytänteiksi ja toiminnoiksi

8. (Ohjauspalveluiden saatavuus alueilla) Ensisijaisia haasteita ja parannuskohteita: • maahanmuuttajien riittämättömät ohjauspalvelut eli tahot, johon ohjata asiakkaita • yhteistyötä ja koordinointia tulisi lisätä, mutta miten mahdollista kun valtakunnallinen ohjaus on vähäistä • ohjauksen yhteistyöryhmän roolin kirkastaminen ja ELY:en johdon osaamisen vahvistaminen ja motivointi perusasioissa • monikanavaisten palveluiden kehittäminen toimiviksi • väljästi asutuilla alueilla kehittyneet sähköiset palvelut ovat tärkeitä, mutta toisaalta esimerkiksi lähtemisen haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentäminen edellyttää usein henkilökohtaista kontaktia • henkilöstöresurssit ja monikanavaisten palvelujen saatavuus uraohjauksessa

9. 3. Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä Merkittävää vuonna 2012: • ohjauksen kehittämisvastuu yhdelle taholle (ELY) ja tiedon välittäminen toimijoille • TE – uudistukseen liittyvän ohjausosaamisen lisääminen erityisesti palvelulinjoilla 1. ja 2. • ohjausalan lisäkoulutuksen koordinointi. Tällä hetkellä on tavattoman paljon päällekkäisyyttä koulutuksissa ja koulutukset ovat irrallisia • video-ohjauspilotti (TE – toimistojen avo-psykologit) • suurin aikuiskoulutuskeskus on palkannut opinto-ohjaajia • OKM:n ja ELY:n toiminnallisen tulossopimuksen tavoitteiden mukaista toimintaa edistävä ohjausosaaminen

10. (Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä) Ensisijaisia haasteita ja parannuskohteita: • ohjauksen merkityksen näkeminen ennaltaehkäisevänä toimintana, jolla taataan riittävä resurssi ohjaukseen • TE – toimistoissa tarvetta kehittää ohjausosaamista, uuden työtavan omaksumisen haasteellista • tuloksellinen toiminta edellyttää yhteistyön lisäksi sitä, että jäsennetään ohjaustehtävissä työskentelevien ydintehtävä ja rooli, tunnistetaan toimijoiden ydinosaaminen ja huolehditaan ammatillisen osaamisen syventämisestä • yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittämishaasteena • Ohjausosaamisen kehittäminen TE – palvelu-uudistuksen näkökulmasta

11. Vapaa sana: • oppilaitoksen hakeutuvan vaiheen TNO – palvelut perustuvat ns. vapaaehtoisuuteen (tosin on oppilaitoksen edun mukaista, että tämäkin palvelu toimii, sillä kohteena on potentiaaliset asiakkaat) • ohjauksen tarpeellisuus ihmisen työuran eri vaiheissa, erityisesti nivelvaiheissa • ministeriöiden tulee yhdessä määritellä ohjauskentän kehittämisen vähimmäiskriteerit • verkostotyössä haasteena toiminnan johtaminen ja ajankäytön hallinta

12. Lisäksi: • Eri alueilla on jo muodostunut eri hankkeiden ja muiden toimintojen kautta palveluja tukevia toimijaverkostoja; miten varmistetaan toiminnan säilyminen ja toimijoiden osaamisen kehittäminen hankkeiden päättymisen jälkeen? • Mistä rahoitusta myös ELY:jen uusiin koordinointitehtäviin ? • Eri organisaatioiden ylimmän – keskijohdon  merkitys ohjauspalvelujen kehittämistyön ”jalkautumisessa” arkeen • Vastuualueiden määrittäminen osana sitoutumista - kukin tietää mistä työ koostuu

13. Ja vielä… Ministeriöiden yhteistyön tiivistäminen ELY:lle suunnattujen toimintasuunnitelman linjausten saamiseksi yhdenmukaisiksi (selkeä ohjeistus ja keskustelut pohjaksi): oosaltaan tukisi alueiden toimijoiden kehittämistyötä omyös minimipalvelujen määrittämiseen oohjauksen määrittäminen toimintaympäristön tarpeet lähtökohtana myös osaamisen näkökulmasta

14. Antti Laitinen antti.laitinen@salmia.fi puh. 0503962677 Mervi Sirviö mervi.sirvio@salmia.fi puh. 0503963587