Ajatus liikkeeseen: Tanssi, kehollinen tieto ja oppimisen haasteet

1. Ajatus liikkeeseen: Tanssi, kehollinen tieto ja oppimisen haasteet Taikaloikka –seminaari 28.4.08 Vantaa Eeva Anttila

2. Mitä on tieto? • Ikivanha filosofinen ja tieteellinen ongelma • Dualistinen, kartesiolainen käsitys mielen ja ruumiin erillisyydestä vaikuttanut suuresti kasvatuksen ja koulutuksen käytäntöön • Filosofia, erityisesti ruumiinfenomenologia on purkanut länsimaista ajattelua vaivannutta keho-mieli dikotomiaa (Merleau-Ponty 1995/1962) • Viime vuosikymmeninä myös ”kovat” tieteet, esim. neurotieteet, ovat päätyneet keho-mieli dikotomian hylkäämiseen

3. ”The body shapes the way we think” (Pfeifer & Bongard 2007)

4. Damasio (1999) • Tietoisuus herää kun yksilö havaitsee muutoksen omassa kehollisessa tilassaan • Tapahtuma, sanaton informaatio, ja siihen liittyvä koettu kehollinen muutos, ovat perustana yksilön tietoisuudelle itsestään erillisenä maailmasta • Tietoisuus ja identiteetti perustuu kokemukseen siitä, että kehossa koetut tuntemukset ja tunteet ovat yksilön omia

5. Lakoff & Johnson (1999) • Ajattelumme rakentuu sille, miten kehomme vastaanottaa, kuljettaa ja tuottaa informaatiota, miten aivot ja hermosto osallistuvat tiedon kuljettamiseen ja tulkintaan, sekä siihen, miten konkreettisesti toimimme fyysisessä, sosiaalisessa ja ideaalisessa maailmassa • Ajattelumme on aina sidoksissa kehollisuutemme tarjoamaan perspektiiviin maailmasta • Samat neuraaliset ja kognitiiviset mekanismit, joiden avulla teemme havaintoja ja liikutamme kehoamme, auttavat meitä luomaan käsitejärjestelmämme ja ajattelumallimme

6. Thompson (2007) • Elävän kehon ja eletyn kehon suhteen tarkastelu • Elävä keho: orgaaninen, biologinen • Eletty keho: fenomenologinen, subjektiivinen • Keho –mieli –ongelma voidaan sivuuttaa, sen sijaan voidaan ryhtyä tarkastelemaan ”keho-keho –ongelmaa”

7. Mitä on tietoisuus? • Tietoisuus koostuu suurelta osin ei-kielellisten tapahtumien tajuamisesta, kehollisten kokemusten ja aistimusten jatkuvasta virrasta • Esikielellinen kokemusmaailma on käsitteiden, kielen, ajattelun, ymmärtämisen ja oivaltamisen perusta • Kielen muotoon puettu ajattelu on ihmisen tietoisuuden ja tiedon rakentumisessa jäävuoren huippu; vain pieni osa siitä, mitä koemme, käsitämme, tiedämme ja ymmärrämme

8. “Prereflection is a form of understanding. It is also the prior condition of reflective understanding. Prereflection is also an orientation, a capacity for experiencing reality without separating from it. Reflection is an orientation, a capacity for experiencing reality by separating from it . . . unless the world were already opened up to us prereflectively, there would be nothing to step back and reflect on” (Maitland 1995, 74).

9. Tietoisuuden rakenne Lauri Rauhalan (2005) mukaan • Tajuton: prosessit, joita on mahdoton tuoda tietoisuuteen, joita ei voi kokea (monet orgaaniset prosessit) • Tajuinen: prosessit, jotka voidaan tuoda tietoisuuteen ja kokea

10. Tajuinen • Tiedostamaton: ei vielä, mutta mahdollisesti tietoinen (esireflektiivinen) • Tietoinen (reflektiivinen)

11. Tieto = tajunnan sisällöt • Kaikki se, mistä voimme tulla tietoiseksi • Kaikki, minkä voimme kokea tuottaa tajunnallisia sisältöjä, eli tietoa

12. Miten keholliset kokemukset muuntuvat tajunnan sisällöiksi, eli tiedoksi? • Usein keholliset aistimukset ja tuntemukset jäävät tietoisen tarkastelumme ulkopuolelle, ts. ne ovat esireflektiivisiä tai ”mahdollisesti tietoisia” • Kiinnittämällä huomio kehollisiin aistimuksiin ja tuntemuksiin ne muuttuvat reflektiivisiksi, eli tietoisiksi • Näin keholliset kokemukset tuottavat tajunnallisia sisältöjä, eli merkityksiä ja merkityssuhteita • Ks. Anttila 2007; www2.teak.fi.challenge

13. Keholliset kokemukset ja tajunnan sisällot • Yhteys esireflektiivisen ja reflektiivisen kokemuksen välillä • Yhteys mahdollisesti tietoisen ja jo tietoisen välillä • Yhteys elävän ja eletyn kehon välillä • Merkitykset (tajunnan sisällöt) jotka nousevat kehollisesta kokemuksesta

14. ”Kokemuksen synnyssä keholla on tärkeä funktio siten, että kehon kokonaisuus tarjoaa ensiksi sen periaatteellisen koordinaatiston, jossa maailmanjäsennys primäärisesti oivalletaan. Koemme avaruudellisia suhteita, koska kehomme sijoittuu avaruuteen. Ymmärrämme aikaa, koska orgaanisilla prosesseilla on rytmi ja kesto” (Rauhala 2005, 56).

15. Kehollisuus • Kehollinen läsnäolo • Kehotietoisuus

16. Kehollinen läsnäolo • lähinnä proprioseption kautta välittyvät välittömät keholliset aistimukset ja tuntemukset • kehon kuuntelu, sisäinen tietoisuus • osa kehotietoisuutta

17. Kehotietoisuus • kehon muistot • kehon historiallisuus ja kulttuurisuus • kehon topografia • käsitys itsestä kehollisena subjektina • kehon kuva (body image)

18. Kehollisuus ja tanssi • Tanssissa kehollisuuden merkitys erityinen • Kysymys elävän kehon ja eletyn kehon suhteesta (Thompson 2007) • Subjektikeho vs. objektikeho

19. Tanssi tietoisuuden harjoittamisena • Tanssi tuottaa kokemuksellista, kehollista tajunnan sisältöä: mielikuvia, aistimuksia, tuntemuksia, tunteita • Tanssi, kuten kaikki taide on mahdollisuus jäsentää ei-kielellistä kokemusmaailmaa • Taiteellisen toiminnan kautta yksilö tavoittaa ei-kielellisiä kokemuksiaan ja voi antaa niille merkityksiä • Taiteellinen toiminta on tapa harjoittaa tietoisuutta • Taiteen kautta ihminen rakentaa uusia merkityssuhteita • Taiteen kautta ihminen voi käsitellä inhimillisen elämän syviä merkityksiä, ymmärtää itseään, toisia ja maailmaa

20. Tanssi ja sosiaalinen tietoisuus • Tietoisuus omassa kehossa tapahtuvista muutoksista ja elämyksistä voi avata tietoisempaa tapaa suhtautua toisiin ihmisiin. • Myötätunto toisia kohtaan ja eettinen herkkyys rakentuvat omien kehollisten tuntemusten ja omien tunteiden tunnistamiseen, tunne-elämän vivahteikkuuteen. • Kokemusmaailmamme sävyt ja vivahteet muovaavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja luovat perustaa toisten ihmisten kokemusten ymmärtämiselle ja yhteisölliselle elämälle • ”Thoughtful motion”: ajatusta täynnä oleva liike

21. Kohti kokonaisvaltaisuutta • Kehollinen, kokemuksellinen tieto ja siitä nousevat merkitykset • Yhteisöllisyys, yhteistoiminnallisuus • Laajennettu käsitys kielestä ja ajattelusta (poeettinen, metaforinen, narratiivinen) • Kulttuurinen näkökulma oppimiseen

22. Taiteen paikka? • Kehollisten, esireflektiivisten kokemusten ja tajunnallisten reflektioiden yhteys on oppimisen näkökulmasta väistämätön ja välttämätön • Tietoisuuden sisällöt, siis ihmisen omaama tieto, voi rakentua monin tavoin, monenlaiseksi • Erilaiset kasvatukselliset ja opetukselliset menetelmät kehittävät ihmistä ja hänen tietoisuuttaan eri tavoin • “As we learn through in and through the arts we become more qualitatively intelligent” (Eisner 2004, 5).

23. Ajatus liikkeeseen • Tihentynyt ”liikenne” esireflektiivisen ja reflektiivisen välillä: mitä arvoa ihmisen elämäntaidon ja elämän laadun näkökulmasta? • Esireflektiivisestä kokemusmaailmasta nousevat tajunnan sisällöt tavoittavat eksistentiaaliset kysymykset ja monitasoiset merkitykset, joita lineaarinen ja looginen ajattelu ei tavoita • Poeettinen kieli, narratiivinen ajattelu, rikkaat metaforat • Merkityssuhteiden kirkastuminen • Persoonallisen ja kulttuurisen identiteetin ja moniulotteisen maailmankuvan rakentuminen • Kulttuurinen ymmärrys • Esteettinen herkkyys, empatia ja eettinen herkkyys