Nuori kainuulainen – vastuullinen vaikuttaja Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi

1. Nuori kainuulainen – vastuullinen vaikuttajaKainuulainen uusi yhteiskuntaoppi Oulun Yliopisto Kajaani yliopistokeskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Esiselvitys Eeva Karjula 4.9.2006

2. Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma 2006-2012: • Kainuulaisen yhteiskuntaoppimateriaalin tuottaminen (Kainuun uusi yhteiskuntaoppi), (eOppimis -materiaalina) • vaikuttamisen käytännön kurssien järjestämiseen osallistuminen perusopetuksessa ja toisella asteella kaikilla Kainuun paikkakunnilla • ”16-vuotiaat äänestämään Kainuussa” –kokeilun selvittäminen

3. Minä en uskaltanut tulla sinne tulevaisuusfoorumiin, koska opettaja olisi tavalla tai toisella rankaissut minua myöhemmin. (Kainuulainen nuori kainuulaiselle nuorisotyöntekijälle, joka joutui pitämään nuoren puolesta nuoren kirjoittaman puheen foorumissa)

4. -Minä kävin neuvottelemassa lukion kurssin vapaaksi näitten vaikuttamis-hommien takia. -Mutta ethän sinä ole vielä edes lukiossa. -En niin. Mutta mää kävin neuvottelemassa valmiiksi. (Paltamolainen nuori)

5. Miksi tarvitaan kainuulaista uutta yhteiskuntaoppia? • Suomalaiset 14- ja 15 -vuotiaat nuoret yhteiskunnallisesti tietäviä ja taitavia, mutta asennoituminen yhteisten asioiden hoitamiseen heikkoa. (Suutarinen) • Nuorten vaikuttajaryhmät, oppilaskuntien hallitukset, poliittiset nuorisojärjestöt, NuFo jne. saavuttavat vain murto-osan nuorista • Tärkeää, että jokainen nuori voisi kokea osallistumisen ja vaikuttamisen tunteen ja voisi kokea olevansa osa kuntaa, maakuntaa. Vrt. ulkopuolinen. (Gretschel)

6. MIKSI TARVITAAN? • Kyllä mää uskon, että jos nuoret saadaan kiinnostumaan paikallisista asioista, niin kyllähän se varmasti helpottaa paluumuuttoa! -- Että jos se oma kunta on tärkeä ja on nähnyt, että siihen voi vaikuttaa, niin kyllä se varmasti vaikuttaisi siihen paluumuuttoon. (Merja Seppänen, Paltamon lukion historian- ja yhteiskuntaopin opettaja)

7. MIKSI TARVITAAN? • Lait ja asetukset ovat kohdillaan • Opetussuunnitelman tavoitteet ovat kohdillaan -> Nyt tarvitaan käytännön toimenpide-ehdotuksia siihen, millainen koulun toimintakulttuuri ja opetus kannustaa nuoria aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen

8. MIKSI TARVITAAN? • Yhteiskuntaopin, yhteiskuntatiedon ja yhteiskunta-, yritys- ja työelämätietoudesta puuttuu usein keskustelu ja ennen kaikkea se, että oppilas pääse itse vaikuttamaan (learning by doing). • Monipuolinen vuorovaikutus kaiken lähellä olevan humaanin ja materiaalisen kanssa tekee nuoresta pätevän, toivotun, tarpeellisen ja vastuutakantavan kanssaeläjän – hänen itsensäkin mielestä. Hän kasvaa osaksi yhteisöä ja ympäristöä, eikä sen ulkopuolelle – vain sitä kuluttamaan. (Gretschelin osallisuuden määritelmä, 2006.)

9. Sivistynyt on vastuullinen • Jos kysytään, kuka on sivistynyt lasten kasvattaja? Kuka on sivistynyt jäsen siinä kunnassa, johon hän kuuluu? -- Kuka on ihmiskunnan suuren yhteiskunnan sivistynyt jäsen? -- Sanalla sanoen, kaikki muu sivistys, lukuun ottamatta sitä, jota osoitetaan hedelmällisessä toiminnassa jonkin yleisen päämäärän saavuttamiseksi, joka on samalla kertaa perheen, kansakunnan, ihmiskunnan päämäärä – kaikki muu sivistys on turhamaista ja pintapuolista. (Snellman, 1846)

10. Tavoitteet 1) Tehdä kainuulaisista kouluista ja oppilaitoksista vastuullisia ja vaikuttavia nuoria kasvattavia kansalaisvaikuttamisen kehtoja, joissa tarjotaan nuorille osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia

11. Tavoitteet 2) Tunnustaa arvokkaaksi koulun ulkopuolella opittu 3) Kiinnittää nuoret oman kotikuntansa ja maakuntansa kehittämiseen

13. Tavoitteet 4) Kehittää kuntien, kuntien nuorisotyön ja järjestöjen rakenteita ja toimintakulttuuria niin, että ne olisivat aidommin todellisia vaikuttamisen kanavia kainuulaisille lapsille ja nuorille

14. Tavoitteet 5) Vahvistaa kunnan ja maakunnan demokratian tilaa muun muassa lisäämällä nuorten ehdokkaiden ja luottamushenkilöiden määrä sekä kunnallisella että maakunnallisella tasolla sekä nostaa nuorten äänestysprosenttia

15. Kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin painopistealueet • Koulu, nuorisotalo, järjestöt, perhe ja kylät yms. kasvuympäristöt toimivat kukin demokraattisina pienoisyhteiskuntina. • Niiden kautta suuntaudutaan ottamaan vastuuta, osallistumaan ympäröivän elinympäristön ja laajemmin kunnan ongelmien ratkaisemiseen • Yhteiskunnallista tietoa opetetaan koulussa yli oppiainerajojen korostaen paikallisia asioita ja antaen välineitä paikalliseen vaikuttamiseen. (Suutarinen 2006b, Gretschel 2006a, Karjula 4.9. 2006.)

18. Kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin painopistealueet • Koulu, nuorisotalo, järjestöt, perhe ja kylät yms. kasvuympäristöt toimivat kukin demokraattisina pienoisyhteiskuntina. • Niiden kautta suuntaudutaan ottamaan vastuuta, osallistumaan ympäröivän elinympäristön ja laajemmin kunnan ongelmien ratkaisemiseen • Yhteiskunnallista tietoa opetetaan koulussa yli oppiainerajojen korostaen paikallisia asioita ja antaen välineitä paikalliseen vaikuttamiseen. (Suutarinen 2006b, Gretschel 2006a, Karjula 4.9. 2006.)

19. (Cantell, 2004)

20. Mutta miten sen vie käytännössä eteenpäin? Että olisiko se kainuulainen yhteiskuntaoppi sellainen, mikä tulisi mukana koko kouluajan? Vai onko se vain yseille? Riittääkö sitten se, että se alkaa vasta ysiltä? (Arto Koskivirta, Hauholan koulu)

21. Yhteiset toimenpiteet 1) Kansalaiskasvatuksen merkitystä opetussuunnitelmissa vahvistettava. Koulujen ja oppilaitosten käytävä laaja keskustelu ja tehtävä vastuujako käytäntöön saattamisesta.

22. Yhteiset toimenpiteet 2) Oppilaskuntien toiminnalle täysi tuki 3) Oppilailla lupa olla osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen koulupäivän aikana 4) Vaikuttajalapsi/-nuori stipendit,

23. Yhteiset toimenpiteet 5) Järjestöjen ja kuntien luotava omat paikalliset kansalaisvaikuttamisen ohjelmat 6) Median hyödyntäminen 7) Oppilaskuntien toiminnan painopistealue tapahtumien järjestämisestä vaikuttamiseen.

24. Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi perustuu opetussuunnitelmien aihekokonaisuuteen osallistuva/aktiivinen kansalaisuus

25. 1) Ympäröivän maailman ilmiöt: Jokaisen kunnan ja koulun on tietoisesti pohdittava, millainen kainuulaisia lapsia ja nuoria ympäröivä maailma (kunta, maakunta) ja sen erityispiirteet ja voimavarat ovat.

26. 2)Oppilaan kasvun vaiheen huomioiminen: Aktiiviseen kansalaisuuteen kasvetaan. Eri ikävaiheessa kasvuun vaikuttavat erilaiset tekijät ja menetelmät. Nämä tulee tunnistaa.

27. 3) Oppiaineet: Aihekokonaisuuden tulee läpileikata kaikki oppiaineet. Jokaisen kainuulaisen koulun ja oppilaitoksen on tehtävä sopimus siitä, miten aihekokonaisuudet sijoittuvat eri luokka-asteille ja, millaista työnjakoa niiden käsittelyssä tehdään eri oppiaineiden kesken. Tärkeää on, että suunnittelu ja toteuttaminen eivät jää yksittäisen opettajan harteille, vaan että yhteisö keskustelee asiasta avoimesti ja tekee rakentavaa yhteistyötä. Olennaista on nähdä, että juuri erilaiset projektit ja hankkeet mahdollistaa loistavalla tavalla integroinnin eri oppiaineiden välillä.

28. 4)Toimintakulttuuri: Aihekokonaisuuden tulee läpileikata koko koulun arkinen toimintakulttuuri. Toimintakulttuurin avulla voidaan luoda pysyviä vastuulliseen ja vaikuttavaan kansalaisuuteen kasvattavia käytänteitä.

29. 5) Yhteistyökumppanit ja lähiympäristö voimavarana: Jokaista kainuulaista koulua ja oppilaitosta ympäröi ainutlaatuinen elinympäristö. Koulujen ja oppilaitosten tulee rohkeasti luoda yhteistyökanavia koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kunnan eri-ikäiset ja eri elämänsaroilla vaikuttavat kuntalaiset on otettava mukaan luontevaksi osaksi koulun toimintakulttuuria. Kuntien ja maakunnan on aktiivisesti tiedotettava kouluille, oppilaitoksille, nuorisotyölle ja järjestöille menneillään olevista lapsia ja nuoria koskevista hankkeista.

30. Peruskouluissa ja lukiossa Kainuulaisen uuden yhteiskuntaopin taustalla on aihekokonaisuus osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys / aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003)

31. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys(perusopetus)Oppilas oppii… • ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta. • muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen • osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

32. kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti • toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia • tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. (OPS)

33. Opetussuunnitelman… • Ympäröivän maailman ilmiöt • Lapsen/nuoren kasvun vaiheiden huomioiminen • Oppiaineet • Toimintakulttuuri • Yhteistyökumppanit ja lähiyhteisö voimavarana

34. Käytännön toimenpiteet alaluokilla (1-6) • Keskusteleva, osallistava ja vastuuttava luokka • Luokan vaikuttajajärjestäjät • Aikuisten kyselytunnit • Puhujaparkki • Äänestykset • Palveluoppiminen • Tulevaisuusverstas 8) Pikkuparlamentti/Lasten parlamentti 9) Elinympäristön kehittämishankkeet

35. Käytännön toimenpiteet yläluokilla (7-9) • Päivänavauksena paikallinen uutiskatsaus • Osallisuusverstas • Valinnainen Vaikuttajakurssi • Sähköinen oppimateriaali • Vaikuttaja –messut • Harrastustoiminnan opintokirja • Luottamushenkilö –kummit • TET-harjoittelun ja leirikoulun hyödyntäminen 9) Yhteiskuntaopin opetus

36. Aktiivinen nuori –kurssi Suomussalmella ei innostanut oppilaita • Kurssin nimi:AKTIIVINEN NUORI • Kurssin pituus: 1 h / vk • Kurssin tavoite: Kurssin tavoitteena on esitellä nuorten mahdollisuuksia osallistua järjestöjen ja yhteisöjen toimintaan. Tavoitteena on lisätä nuorten aktiivisuutta nähdä kotiseudun monet mahdollisuudet harrastustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa asioihin vaikuttamisessa. • Kurssin sisältö: -Nuorten mahdollisuudet vaikuttaa koulussa ja koulun ulkopuolella -Nuoret mukana eri yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa -Järjestöjen ja yhdistysten esittelyä • Toimintatavat: -Luokkaopetus ja ryhmätyöt -Vierailut/ vierailijoita yhdistyksistä ja järjestöistä • Arviointi: Suoritettu -merkintä

37. Tällainen voisi olla valinnainen Vaikuttaja -kurssi • Kurssin nimi: Vaikuttaja –kurssi • Kurssin pituus: • Kurssin tavoite: Kurssin tavoitteena on itse vaikuttaa oman lähiympäristön (oma luokka, koulu, kylä, kunta, maakunta) kehittämiseen. Tavoitteena on, että nuori tiedostaa omat vaikutusmahdollisuutensa (eri kanavat, tavat) ja rohkaistuu käyttämään niitä. Lisäksi tavoitteena on, että nuori huomaa, että hän itse voi olla yhteistyössä muiden kanssa kehittämässä omasta lähiympäristöstään haluamaansa. • Kurssin sisältö: - Oman lähiympäristön kehittämistarpeet - Nuoren vaikutusmahdollisuudet koulussa ja koulun ulkopuolella (tietoa, järjestöesittelyjä, vierailuja) - Kehittämistarpeisiin vaikuttaminen • Toimintatavat: -Osallisuusverstas –menetelmä -Projektioppiminen ja tiimityöskentely

38. (Horelli & Sotkasiira)

39. LUKIO • (Aihekokonaisuuden) toteuttamisen pääpaino tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. (Lukion opetussuunnitelman perusteet, 2003)

40. Lukio • Päivänavaukset 2) Yhteiskuntaoppi

41. AMMATTIOPISTO • Koulutuksen yleisenä tavoitteena on lisätä ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, jotka auttaisivat opiskelijaan seuraamaan työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja toimiaan niissä. (Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, 2000.)

42. Ammattiopiston kehittämistoimenpiteet • Vaikuttamisen kurssit valinnaisiin / vapaasti valittaviin • Oppilaskunnan toiminnan kehittäminen (Kajaction) • Työssäoppiminen • Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (nuoria ja nuoria aikuisia koskettavat asiat -> otetaan kantaa)

43. Opettajan näkökulmasta • Johdon tahtotila, perusteellinen keskustelu arvoista ja tavoitteista sekä selkeä työnjako koulujen ja oppilaitosten sisällä • Kainuulaisen Kansalaiskasvatuksen opas opettajille • Täydennyskoulutus

44. 4) Kainuun uuden yhteiskuntaopin paikallinen ja maakunnallinen koordinointi

45. Opettajankoulutusyksikön rooli • Opintojen sisältö • Opettajankoulutusyksikön toimintakulttuurin kehittäminen 3) Opettajien täydennyskoulutus 4) Tutkimus 5) Pääsykoejärjestelmän kehittäminen

46. 16 –vuotiaat äänestämään Kainuussa -kokeilu • Kainuun Nuorisofoorumi jätti 2.6.2006 Kainuun maakuntavaltuustolle aloitteen, jossa maakuntahallintoa pyydetään selvittämään mahdollisuutta liittää maakuntahallintoon kokeilu 16-vuotiaiden äänoikeudesta Kainuun maakuntavaaleissa. • Aloite pohjautuu keväällä 2006 Kainuun nuorisofoorumissa käytyyn keskusteluun äänestysikärajan laskemisesta 16-vuoteen kunnallis- ja/tai maankuntavaaleissa Kainuussa. (Nuorisofoorumin valtuustoaloite, 2006.)

47. 16 –vuotiaat äänestämään Kainuussa -kokeilu • Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi voidaan toteuttaa yksistään, mutta äänioikeuskokeilun toteuttaminen yksistään ei liene kovin järkevää. • Yhdessä Kainuulainen uusi yhteiskuntaoppi ja 16-vuotiaiden äänioikeuskokeilu tuottaisivat mielekkään ja mielenkiintoisen yhdistelmän.

48. Nuorten äänestyskäyttäytyminen kunnallisvaaleissa 2004, Hyrynsalmi

49. Ehdokkaat ja läpipäässeet kunnallisvaaleissa 2004, Hyrynsalmi ja Vaala

50. KYSYMYS ON POLIITTINEN • Tällä hetkellä ei ole menossa valtakunnallista mitään lainsäädäntöprosessia, joka johtaisi 16-vuotiaiden äänioikeuteen. • Kysymys seuraavan kerran ajankohtainen eduskuntavaalien 2007 tehtävässä hallitusohjelmassa • Mahdollista kuitenkin saada hallintokokeilulain piiriin äänioikeus maakuntavaaleissa tai hallintokokeilukuntien kunnallisvaaleissa