1 / 18

Kokonaisvaltainen kasvatus

Kokonaisvaltainen kasvatus. Dosentti Jarmo Kinos Turun yliopisto. Kolme kysymystä lähtökohtana. Mitkä tahot, toimijat ja puitetekijät ovat osallisina pienten lasten kasvatusprosessissa? Miten eri tahot ja toimijat saavat ”äänensä kuuluville” kasvatusprosessissa?

gallia
Download Presentation

Kokonaisvaltainen kasvatus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kokonaisvaltainen kasvatus Dosentti Jarmo Kinos Turun yliopisto

  2. Kolme kysymystä lähtökohtana • Mitkä tahot, toimijat ja puitetekijät ovat osallisina pienten lasten kasvatusprosessissa? • Miten eri tahot ja toimijat saavat ”äänensä kuuluville” kasvatusprosessissa? • Miten kokonaisvaltaista kasvatusta toteutetaan, mitä kokonaisvaltainen kasvatus tarkoittaa käytännössä?

  3. Varhaiskasvatus = kokonaisvaltaista kasvatusta • Varhaiskasvatus kattaa ammatillisen pienten lasten kasvatuksen ja opetuksen. Kotikasvatus ei sisälly varhaiskasvatuksen määritelmään • Kunnallinen päivähoito, esiopetus, seurakunta, koulu, yksityinen sektori, kolmas sektori • Kansan sivistys lähtökohtaisena ja kantavana ideana • Educare -ajattelu, entä liiallinen hoivaaminen ja paapominen • Lapsen oikeuksien sopimus (YK 1989) – kokonaisvaltaisen kasvatuksen kulmakivi

  4. Fraasi 1980 -luvulta Lapsen koko persoonallisuudenkehittäminen • Sosioemotionaalinen osa-alue • Kognitiivinen osa-alue • Fyysinen osa-alue • Motorinen osa-alue (Päivähoito laki ja asetus; Kasvatustavoitekomitean mietintö)

  5. Lapsen oikeuksien sopimus (YK 1989)Lasten kansalaisoikeudet Mielipiteen ilmaisun oikeus (artikla 12) - Lapsella on oikeus ilmaista oma näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. • Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. Ilmaisuvapaus, tiedonsaanti ja -levitys (artikla 13) - Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä, hakea, vastaanottaa ja levittää informaatiota missä tahansa muodossa.

  6. jatkuu … Vapaus ”henkiseen itsellisyyteen” (artikla 14) • Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapauteen. Yhdistymisvapaus (artikla 15) • Lapsella on oikeus yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen. Yksityisyyden suoja (artikla 16) - Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti, eikä hänen kunniaansa saa laittomasti halventaa.

  7. jatkuu… Oikeus sivistykseen (artikla 17) - Lapsella on oikeus saada tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä; erityisesti hänen kehitystään edistävään toimintaan tähtäävästä.

  8. Lapsen hyvinvointi kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena • Keinot (Ks. Kouluhyvinvointityöryhmän ehdotukset (OPH 11/2005) • Miten ehdotuksia voidaan soveltaa varhaiskasvatukseen esimerkiksi kerhotoiminnassa? • Varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisy – laiminlyödäänkö epäammatillisen työorientaation seurauksena? • Asenteet, positiivinen rohkeus • Koulutuksen ja tiedon puute

  9. Kouluhyvinvointi työryhmän ehdotukset (11/2005) Eheytetty koulupäivä • aamu- ja iltapäivätoiminta, yhteistyö • ks. kokonaiskoulupäiväprojektin loppuraportin tulokset Oppilaskunta ja oppilaiden kuuleminen peruskoulussa • oppilaille mahdollisuus osallistua opetuksen kehittämiseen • oppilaan kuuleminen ennen oppilaan asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä • oppilaskunnan tehtävä olisi edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä Osallistuva oppilas – yhteisöllinen koulu • rakenteet oppilaiden osallisuutta tukevalle vuorovaikutukselle kouluyhteisössä • opettajien ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen korostaminen Varhaisen puuttumisen tukeminen • keinoja ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen • hallintokuntien välinen yhteistyö, erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa • vaihtoehtoisten opiskelumuotojen kehittäminen (toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen)

  10. jatkuu … Henkilökohtainen oppilaanohjaus • 3 tuntia/ oppilas luokkien 6-9 aikana • yhteistyömuotoja vanhempien kanssa uravalintaprosessin tukemiseksi Kiusaamisen ehkäiseminen • osa opetussuunnitelmaa, arviointi ja jatkuva kehittäminen Vertaissovittelu • konkreettinen toimenpide kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi • SPR:n vertaissovittelumalli • oppilaiden aktiivinen puuttuminen kiusaamiseen sekä ennaltaehkäisevästi että jälkikäteen tapausten sovittelussa • ennalta määrättyyn kaavaan nojautuva keskustelu, jossa kolmas osapuoli ohjaa vuoropuhelua • vertaissovittelukoulutus (opettajille 4 tuntia ja oppilaille 7 tuntia)

  11. jatkuu … Opettajien ja työyhteisöjen täydennyskoulutus • uuden opettajan perehdyttäminen koulun toimintakulttuuriin • elinikäisen oppimisen ajatus • täydennyskoulutuksen painopistealueita: • tietoisuuden lisääminen lasten ja nuorten hyvinvoinnista, • oppilashuolto, ryhmädynamiikka, vuorovaikutustaitojen • ohjaaminen, moniammatillinen yhteistyö, työyhteisöjen kehittäminen ja johtaminen Kodin ja koulun yhteistyö • osallistuvien menetelmien ja uusien kohtaamistilaisuuksien etsiminen • oppilaiden osallisuus • vanhempien keskinäisen verkostoitumisen tukeminen Kouluhyvinvoinnin tutkimus • lasten ja nuorten kasvuympäristöt

  12. Lapsen hyvinvointiin heijastuu kerhotoiminnassa esimerkiksi: • turvan ja hyvän mielen kokemukset ryhmässä, kaverisuhteet • lapsen hyvinvointi rakentuu aikuisten kautta, aikuisilla keskeinen merkitys • tietopainotteisuus tasapainossa muun sisällön kanssa • tekemällä oppiminen • riittävä haasteellisuus / sopiva kuormitus • myönteiset oppimiskokemukset • kokemus ryhmään kuulumisesta

  13. Kolme kasvattajaa • Ympäristö • Aikuiset • Lapsiryhmä (Vygotsky; Reggio Emilia)

  14. Vanhempien itseluottamus kasvattajina • Jokaisen lapsen kehuminen vanhemmille päivittäin ja positiivisten ominaisuuksien korostaminen lapsen kuullen • Lapsen vahvuuksiin pitää ”puuttua” • Kerro yksi positiivinen konkreettinen asia tai tapahtuma vanhemmille heidän lapsestaan päivittäin lapsen kuullen • Vanhempien osallisuus • Mieti miten voit viikoittain osallistaa vanhempia lapsiryhmäsi toimintaan, toiminnassa.

  15. Lasten intressien näkyväksi tekeminen • Leikin havainnointi • Dokumentaatioon perustuva työskentely - erilaisia työtapoja: sadutus, portfoliot • Dokumentoinnin menetelmiä - keskustelujen nauhoitus - havainnoinnin tukena lomakkeet - muistiinpanojen teko ylipäätään - haastattelu - valokuvaus - videointi - nauhoitus (nykykännykät!) - lasten piirustukset, askartelut ym. tuotokset • Vrt. laadullisen tutkimuksen menetelmät

  16. Kasvatus- ja opetusmenetelmät • Monipuolisuus • Lastentarhatraditiosta juontuvat - leikki - työtehtävät, -askareet, oikeat työt - retket, juhlat, tapahtumat • Aikuisjohtoiset työtavat • Lapsilähtöiset työtavat • Teematyöskentely • Projektityöskentely

  17. Ajankäyttö • Miten ajankäyttö (positiivisessa mielessä) voidaan hyödyntää tehokkaasti? • Arkitoiminta pedagogiikka esimerkkinä - Raision Varke -ryhmän työ - Julkaisu: ARKI – Raision kaupungin päivähoidon arkitoimintapedagogiikka. Raision kaupunki 1/2008.

  18. Kasvatussosiologiaa… • KOKO • NAIS • VALTAINEN • Pientenlasten kasvatuksen naismonopoli • Vallankäytön vinoutuminen • Tasa-arvokeskustelun elitistyminen • Sukupuolten tasa-arvon kipeä ongelma • Miten saadaan miehiä varhaiskasvatuksen piiriin palkkatyöhön? • EECERA 2008 Stavangerissa: -yleismaalimallinen tavoite lisätä miesten määrää - esimerkkinä norjalaiset ”outdoor preschools” (miesten osuus nousi n. 9 %:sta 20 %:iin). Työkulttuurin osuus?

More Related