100 likes | 277 Views
El ämää kahdessa yhteiskunnassa: suomalais-unkarilaiset avioliitot , m onikulttuurinen opetus ja kasvatus. Nagy Sándo r Suomi - Unkari Seuran T ampere en osasto. P arisuhde , avioliitto , lastenkasvatus. Jokaisella oma mielipide .
E N D
Elämää kahdessa yhteiskunnassa:suomalais-unkarilaiset avioliitot, monikulttuurinenopetus ja kasvatus Nagy Sándor Suomi-UnkariSeuranTampereenosasto
Parisuhde, avioliitto, lastenkasvatus • Jokaisella oma mielipide. • Oman perheeni kokemukset kahden kulttuurin, kahden kielen kohtaamisesta. • Seka-avioliitossa erityisen tärkeitä arvoja: • ymmärtäminen • toisen ihmisen huomioon ottaminen • kompromissivalmius
Kahden tai useamman kulttuurin kohtaaminen • voi rikastuttaa, muuttaa värikkäämmäksi perheen elämää tai • voi pilata sen. • Perheemme • Sen perustamiseen ovat olleet "syyllisinä" Suomi-Unkari Seura, Unkari-Suomi Ystävyysseura ja niiden johtajat Breitenbach József ja Tenho Takalo. • Minä olen syntynyt ja opiskellut Miskolcissa, elän tällä hetkellä Tampereella. • Vaimoni on syntynyt lähellä Tamperetta Kangasalla ja opiskellut Tampereella. • Olemme tunteneet toisemme 22 vuotta. • Meillä on kolme lasta.
Euroopan Unioni • Politiikka luopuitteet. • Seuraako jokapäiväinen elämä direktiivejä? • Milloin tavallinen ihminen tuntee Euroopan Unionin kodikseen ja yhteisen eurooppalaisen perinnön omakseen? • Millointunnemme, että olemme osa suurta eurooppalaista perhettä? • Tulevaisuus näyttää, edesauttaako näiden tunteiden muodostumista monikielinen ja -kulttuurinen perhe.
Kielet • Vanhemmat käyttävät omaa äidinkieltään lastensa kanssa. • Vanhemmat puhuvat keskenään unkaria, mikä vahvistaa lasten "kakkoskielen" osaamista. • Sadut, lukeminen, musiikki ja laulut molemmilla kielillä. • Lapsi ymmärtää vanhempansa kieltä, vaikka saattakin vastata toisella kielellä. • Tärkeää on virheiden korjaaminen. • Kouluiässä on kiinnitettävä huomiota siihen, että lapsi opettelisi lukemaan ja kirjoittamaan silläkin kielellä, jota hän ei opiskele koulussa. • Lasten sanavarasto jää köyhemmäksi, jos matkat "toiseen kotimaahan" eivät ole säännöllisiä. • Samanikäisten seura on tärkeää kielenkin kannalta, sitä vanhempi ei voi korvata, vaikka miten tietoisesti opettaisi äidinkieltään lapsilleen.
Tavat • Otetaan kaikki "hyvä" molemmista kulttuureista. • Suurimpaan osaan juhlista liittyy erilaisia tapoja, ruokia, monesti niitä vietetään myös eri aikoina. • Kompromissien teko on välttämätöntä.
Ristiriidat ja erot • Miten kauan ollaan hereillä uutena vuotena? • Mitä syödään jouluna? • Milloin joulu päättyy? • Vietetäänkö kansainvälistä naisten päivää? • Minä viikonloppunavietetään äitienpäivää? • Miten vietetään pääsiäistä? • Miksi vappua vietetään? • Juhannus • Kansalliset juhlapäivät • Pyhäinpäivä • Vietetäänkö isänpäivää? • Pyhä Nikolaus(Mikulás) vaiJoulupukki? Milloin hän saapuu?
Elämä uudessa kotimaassa • Kieliongelmat.Käytetäänkö kolmatta kieltä vai jommankumman äidinkieltä? • Halutaanko oppia tuntemaan ja hyväksymään paikallista arvomaailmaa, tapoja ja ajattelutapaa ja pystytäänkö siihen? • Miten hyvin pystytään sopeutumaan, miten suuri on koti-ikävä? • Perhe- ja ystävyyssiteet jäävät vanhaan kotimaahan, on rakennettava uudet.
Erot lastenkasvatuksessa perheemme kokemusten pohjalta • Vauvojen ruokintaon erilaista (Suomessa vauvoille annetaan puuroa ja velliä, Unkarissahe saavat vihanneksia, hedelmiä ja lehmänmaitoa aikaisemmin kuin Suomessa). • Unkarilaisten tervehdystapojen opetteleminen on Suomessa kasvaneelle kaksikieliselle lapselle melkein toivotonta. • Ruokailutavat, ruoka-ajat ja ruoat ovat erilaisia. • Suomalaisia lapsia kasvatetaan vapaammin, he ovat vapautuneempia, aktiivisempia ja itsenäisempiä kuin unkarilaiset lapset, unkarilaisten silmin ehkä "huonommin kasvatettuja". • Unkarissa vanhempien huolehtiminen lapsista kestää kauemmin, suomalaiset lapset alkavat ajatella itsenäisesti, tehdä omia ratkaisuja ja elää itsenäistä elämää aikaisemmin kuin unkarilaiset. • Suomessa lapsi hyväksytään helpommin omana itsenään, Unkarissa lapsen odotetaan vastaavan tiettyjä normeja ja malleja.
Monikulttuurinen opetus • Suomessa sitä on ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, mutta valitettavasti ei unkariksi. • Jos kunnasta löytyy kuusi samanikäistä unkarilaista lasta, paikallishallinto on velvollinen tarjoamaan heille äidinkielen opetusta. • Tampereella on kuusi unkarilaista lasta mutta mutta he ovat eri ikäisiä. • Äidinkielen opetukseen osallistuisivat lapset sekä yksikielisistä että kaksikielisistä perheistä. Heidän unkarin kielen taitonsa olisi eritasoista.