Aikuiskoulutuksen ajankohtaisseminaari 1.4.2009 Seminaarin avaus ja tilannekatsaus Johtaja Marita Savola OPM

1. Aikuiskoulutuksen ajankohtaisseminaari 1.4.2009Seminaarin avaus ja tilannekatsausJohtaja Marita Savola OPM

2. Aikuiskoulutukseen osallistuminen runsasta mutta jakautuminen epätasaista • vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä ja yli 50 % työikäisestä väestöstä • osallistumisesta pääosa vapaan sivistystyön opintoja • osallistumisen kasvu tasaantunut – suuntana työelämässä tapahtuva oppiminen, informaalit oppimismuodot • vaikka yleinen osallistumisaste OECD-maiden kärkeä, tasa-arvo edelleen suuri haaste • eniten osallistuvat: korkeastikoulutetut, hyvässä työasemassa olevat, kaupungeissa asuvat, naiset • tavoitteena nostaa työikäisen aikuisväestön vuotuinen osallistumis-aste 60 prosenttiin => 2012 sekä laajentaa osallistumispohjaa • aikuiskoulutukseen noin miljardi. euroa VTA 2008: OPM 790 Meuroa, TEM 210 Meuroa (plus opintosiaaliset etuudet ja tuet 235 Meuroa)

3. Aikuiskoulutuksen menot VTA 2009 / opetusministeriön pääluokka yht. noin 828 milj. euroa = yli 12 prosenttia ministeriön pääluokan menoista; noin 37 milj. euroa enemmän kuin 2008 • vapaa sivistystyö, yleissivistävä aikuiskoulutus ja neuvontatoiminta (vst-vos, järjestö-vas, aikuisten perus- ja lukio-opetus) 198,5 Meuroa • ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus (perus- ja lisäkoulutus, ammatilliset erikoisoppilaitokset) 350,7 Meuroa • ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus (aikuisten amk-tutkintokoulutus, ylemmät amk-tutkinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot ja avoin amk) 78,5 Meuroa • yliopistojen aikuiskoulutus (avoin yo, täyd.koulutuksen tuotekehitys ja hinnat, yli 25-vuotiaana aloittaneiden tutkintokoul/arvio) 182,1 Meuroa • opetustoimen henkilöstökoulutus ja aikuiskoulutuksen kehittäminen 18,2 milj. euroa • plus ns. taantumapaketti/1. LTAE: 11 milj. euroa – 2. LTAE syksyllä? • nyt ajankohtaista: KEHYSPÄÄTÖS, VTAE 2010

4. Hallituskauden keskeiset uudistukset Opetusministeriön hallinnonalalla • Yliopistouudistus ja uusi yliopistolaki • Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) • Rakenteellinen kehittäminen: korkeakoululaitoksen rake-suuntaviivat ja ammattiopistostrategia • Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008-2012 • Opetushenkilökunnan osaaminen ja täydennyskoulutus • PARAS-hanke ja VOS 2010 -uudistus Aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön kannalta merkittäviä myös •  Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen •  Aluehallintouudistus •  Sosiaaliturvauudistus •  Kansallinen joustoturva •  Työelämän kohtaantotoimenpiteet • Maahanmuuttajien työllistyminen, koulutus ja integraatio • Ikääntymispolitiikan selvityshanke • Politiikkaohjelmat Taantuman vaikutukset!

5. AKKU-työn lähtökohdat • Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Tavoitteena hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. • Kattaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen. • Tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä, ammatillista liikkuvuutta, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työllistymistä ja työssä pysymistä erityisesti muutostilanteissa. • Painopisteenä työelämässä tapahtuva oppiminen ja kysyntälähtöisyys • Valmisteltu johtoryhmässä, jossa mukana keskeiset ministeriöt OPM, TEM ja STM sekä työelämän keskusjärjestöt.

6. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmisteleva johtoryhmä • puheenjohtaja valtiosihteeri Heljä Misukka • varapuheenjohtaja kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö Varsinaiset jäsenet: • johtaja Marita Savola, opetusministeriö • neuvotteleva virkamies Varpu Weijola, työministeriö/TEM • neuvotteleva virkamies Heikki Palm, sosiaali- ja terveysministeriö • koulutusjohtaja Markku Koponen, Elinkeinoelämän keskusliitto • koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen, SAK • koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen, STTK • koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, Akava • johtaja Martti Pallari, Suomen Yrittäjät ry • henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen, KT • pysyvä asiantuntija suunnittelujohtaja Petri Pohjonen, Opetushallitus • sihteerit johtaja Mika Tammilehto ja neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, OPM sekä neuvotteleva virkamies Markku Virtanen, TM/TEM Johtoryhmän tukena toimii keskeisiä toimijoita edustava yhteistyöryhmä

7. AKKU-valmistelu on edennyt aikatulussa • Hallituksen iltakoulu 23.4.2008 => periaatelinjaukset ja aikataulu • Ensimmäinen väliraportti kesäkuussa 2008 (OPM 2008:20) • Sivistyspoliittinen ministeriryhmä 10.2.2009 (pääehdotukset) • Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä 12.2.2009 (etuudet) • Pääehdotukset sisältävä toinen väliraportti (OPM 2009:11) 6.3.2009 • Tavoitteena toimeenpano viimeistään 1.1.2010: KEHYS, VTAE2010=> • AKKU -johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka • mm. etuusjaoston eräät tehtävät • ehdotusten toimeenpanon seuranta ja koordinaatio AKKU-materiaali saatavilla osoitteessa: www.minedu.fi => koulutus => aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

8. Ehdotusten taustavalmistelu ja aiemmat kannanotot • Pohjavalmistelua varten asetetut jaostot ja työryhmät: etuudet, aluehallinto, rahoitus, tarjonta, korkeakoulujen aikuiskoulutus, maahanmuuttajat • Muu AKKU-johtoryhmän hyödyntämä valmistelutyö - Oppisopimuskoulutuksen selvitysmiesraportti (OPM 2009:1) - Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitustyöryhmä (OPM 2008:26) - Yliopistokeskusten arviointi (KKA 1/2009) • AKKU-johtoryhmän aiemmat kannanotot - Yliopistolain uudistaminen - Etuuskannanotto SATA-komitealle - Aikuiskoulutustehtäviä koskeva kannanotto ALKU-valmisteluun - Taantumakannanotto lisätalousarvioesityksen valmisteluun -

9. AKKU-johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat • Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet • Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen – pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen • Lähtökohtana koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan • Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi -

10. AKKU-johtoryhmän ehdotusten pääviestit • Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään • Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan • Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti • Työ- ja elinkeinohallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaaminen edistäjänä • Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta • Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan • Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoitukseen uusia muotoja • Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla • Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla • Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi • Aikuiskoulutustuen taso korkeammaksi ja etuusjärjestelmä selkeämmäksi

11. Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisättävä • Tuloksellisuuden roolia rahoituksen määräytymisessä kasvatetaan ja kriteereissä huomioon koulutuksen vaikuttavuus ja kohdentuminen työelämän tarpeiden mukaisesti • Ammatillisen lisäkoulutukseen tuloksellisuusrahoitus: vuodesta 2010 lähtien tuloksellisuusrahoituksena 3 % perusteena tutkinnot, 2012 lähtien myös tutkinnon osat ja aiemmin hankittu osaaminen, jolloin osuus suurempi • Koulutuksen laadunvarmistusta parannetaan: ammatillisessa koulutuksessa käyttöön laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliset arvioinnit • Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut yhteistyöhön paikallisella tasolla yritysten ja työyhteisöjen kanssa: hakeva toiminta, koulutustarvekartoitukset • Työntekijöiden oppimismahdollisuuksia ja uudistumiskykyä työpaikoilla tuetaan myös työelämän kehittämisohjelmilla

12. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään • Oppisopimuskoulutuksen tarjontaa lisätään työelämän tarvetta vastaavaksi • Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan 2009 • Maahanmuuttajien tarpeisiin räätälöidään oppisopimus(tyyppistä) koulutusta • Työvoimapoliittiseen koulutukseen opso-tyyppinen toimintamalli "TOPPIS" • Työpaikalla tapahtuvaa oppimista varten kolmikantainen yhteistyöelin • OPM, OPH ja TEM tehostavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjeistusta • Lisätään työpaikkaohjaajien koulutusta: kaikilla työpaikoilla joissa tp-opiskelua tulee olla käytettävissä osaava työpaikkaohjaaja • Lisätään työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan rahoitusta 6 =>10 Meuroon 2012: pk-yritysten ja koulutuksen järjestäjien verkostoituminen • Oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimustyyppisen koulutuskorvaukset työnantajien todellisia kustannuksia vastaaviksi => erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin toimia koulutustyöpaikkoina parannusta

13. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus, ohjaus ja laatu Oppisopimuskoulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehitetään ottamaan paremmin huomioon työelämän tarpeet, toiminnan tuloksellisuus ja työvoimakapeikot: • tuloksellisuusrahoitus laajenee ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittarit myös oppisopimuskoulutuksen kattaviksi • parannetaan kustannusten ja rahoituksen vastaavuutta: selvitetään oma kustannuspohja, alakohtaiset yksikköhinnat, laskentapäivien määrä, työnantajan koulutuskorvaukset jne. kevään 2009 aikana • selvitetään opiskelijamäärien säätelyn eri vaihtoehdot osana VOS-uudistusvalmistelua. Laaditaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjille suositukset yhtenäisistä toimintakäytännöistä (mm. viranomaistehtävät, henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, työpaikalla tapahtuva opiskelu, tietopuolisen koulutuksen järjestäminen, alihankintatoiminta) Aluehallintoviranomaisen roolia oppisopimuskoulutuksen informaatio-ohjauksessa vahvistetaan Työpaikkaohjaajien koulutusta tehostamalla laatua myös oppisopimuskoulutukseen.

14. Tutkintojaja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti • Lisätään joustavuutta ammatillisten tutkintojen suorittamiseen: esim. osa kerrallaan, vain yksittäisiä osia, monipuolisempi yhdistely uudenlaisiksi kokonaisuuksiksi => muutoksia rahoitusjärjestelmään, koulutustarjontaan ja ohjaukseen: henkilökohtaistaminen, näytöt. • Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot asemoidaan työelämän osaamistarpeiden kannalta johdonmukaisesti tutkintojärjestelmään kansallisen viitekehyksen laadinnan yhteydessä • Lisätään näyttötutkintojärjestelmän kannalta keskeisten tutkintotoimikuntien resursseja ja yhdenmukaistetaan toimintaperiaatteita ohjeistuksen ja koulutuksen avulla • Turvataan OPH:lle riittävät voimavarat tutkintojen kehittämiseen • Toteutetaan ammatillisten tutkintojen kehittämishanke vuonna 2009 (OPM, OPH, työelämän järjestöt)

15. Työ- ja elinkeinohallinnon roolia työpaikkojen ja työvoiman osaamisen edistämisessä vahvistetaan • Kehitetään toimintamalleja, joissa hyödynnetään koulutuksen, muiden työvoimapalveluiden, tuotteistettujen yrityspalveluiden sekä työyhteisöjen kehittämis- ja innovaatiopalveluiden tarjoamia synergiaetuja • Vahvistetaan ennakointitoimintaa sekä proaktiivista varautumista työnan-tajien osaamistarpeisiin erityisesti rakennemuutos- ja kasvustilanteissa • Lisätään yhdessä työnantajan kanssa suunniteltua ja rahoitettua yhteishankintakoulutusta ja kehitetään koulutustuotteita eri työmarkkina- ja suhdannetilanteisiin • Parannetaan vailla riittävää ammatillista koulutusta olevien ja aliedustettujen ryhmien ohjaus- ja neuvontapalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa • Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa mahdollisuudet tutkinnon, tutkinnon osan tai muun ammattipätevyyden suorittamiseen

16. Osaamisen tunnustamisella ja henkilökohtaistamisella joustavuutta ja tehokkuutta opiskeluun ja resurssien käyttöön • Kehitetään ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä korkeakoulujen koulutustarjontaa ja rahoitusperusteita kannustamaan eri tavoin hankitun osaamisen tunni/ustamista sekä koulutuksen henkilökohtaistamista • Laaditaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, työelämän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa valtakunnalliset suositukset aikaisemmin hankitun osamaisen tunni/ustamisen periaatteista ja menettelyistä • Levitetään osaamisen tunni/ustamiseeen ja henkilökohtaistamiseen liittyvät hyvät käytännöt koko järjestäjäkentän käyttöön koulutuksen ja kehittämishankkeiden avulla • Vahvistetaan opetushenkilökunnan osaamista suuntaamalla täydennyskoulutusrahoitusta aikaisemmin hankitun osaamisen tunni/ustamisen ja henkilökohtaistamisen tehostamiseeen

17. Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan • Poistetaan vailla ammatillista tutkintoa olevilta opiskelijamaksut vuoden 2010 alusta ammatillisessa lisäkoulutuksessa • Lisätään määräaikaisesti vailla tutkintoa tai vanhentuneen koulutuksen varassa oleville tarkoitettua ammatillista perus- ja lisäkoulutusta ja AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta (ns. taantumapaketti) • Uudistetaan rahoitusperusteita (esim. korkeampi yksikköhinta) vuodesta 2011 lähtien niin, että ne kannustavat haastavien kohderyhmien koulutukseen • Parannetaan opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien valmiuksia oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tuetaan opetusjärjestelyillä ja ohjauksella erityistä tukea tarvitsevien opiskeluprosessia ja työllistymistä

18. Korkeakoulutettujentäydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja • Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 (LTAE) ja laajenee kysynnän kehityksen mukaan 2010-2012 • Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta valtakunnalliset linjaukset. • Erityispätevyydet otetaan käyttöön uutena täydennyskoulutuksen muotona • Tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet laajenevat: erillinen opinto-oikeus, avoin korkeakouluopetus (maksullinen) => vähentää epätarkoi-tuksenmukaista aikuisten tutkinto-opiskelua (aloituspaikat nuorille!) • Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin ja yhteistyötä vst-oppilaitosten kanssa hyödynnetään: alueellinen saavutettavuus, koulutuksellinen tasa-arvo • Yliopistolakiehdotuksen 2 §: "Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista". • OPM varmistaa elinikäistä oppimista, täydennyskoulutusta, aikuiskoulutusta ja avointa korkeakoulutuopetusta koskevien tavoitteiden toteutumisen ja voimavarojen myönteisen kehityksen korkeakoulu-uudistuksen valmistelussa sekä uuden rahoitus- ja ohjausjärjestelmän käyttöönotossa

19. Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla • Kielikoulutuksen laajentamiseen lisää resursseja (mm YKI, ulkomaisten opiskelijoiden suomen/ruotsin opiskelu, työvoimapol.kielikoulutus). • Ohjaus- ja neuvontapalveluja tehostetaan heti maahanmuuton jälkeen. • Vastuu aikuisten luku- ja kirjoitustaidon opetuksesta siirretään TEM:stä OPM:öön (4 milj. euron siirto). • Räätälöity ammatillinen koulutus maahanmuuttajille siten että siihen sisältyy kielikoulutusta. • Tehostetaan nivelvaiheiden tukea: opintojen ohjauksen erityistoimet. • Tehostetaan korkeasti koulutetulle maahanmuuttajaväestölle soveltuvia neuvonta- ja koulutuspalveluita: aiemman osaamisen hyödyntäminen, relevantti työllistyminen • Lisätään maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan peruskoulutusta sekä täydennys- ja pätevöittämiskoulutusta.

20. Osuvuutta ja laatua neuvonta- ja ohjauspalveluilla • Lisätään aikuisopiskelun osuvuutta ja laatua sekä tehostetaan voimavarojen käyttöä parantamalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita • Kootaan opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinohallinnon sähköiset neuvonta- haku- ja koulutustietopalvelut kokonaisuudeksi, joka vastaa sekä nuorten että aikuisten tarpeisiin • Kehitetään ELY:jen koordinoimana sähköisiä palveluita hyödyntäviä ja täydentäviä alueellisia ohjaus- ja neuvontapalveluita • Varmistetaan ohjaus-, neuvonta- ja koulutustietopalveluihin varattujen resurssien riittävyys ja henkilöstön osaaminen

21. Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi • OPM:n ja TEM:n yhteistyö jo nyt monipuolista ja tiivistyy edelleen esim. Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostossa (TKE) sekä perustettavaksi esitetyssä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteistyöelimessä • ELY-virastot, maakuntien liitot, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut sekä työelämän toimijat laativat alueellisia osaamis- ja työvoima-analyyseja pohjaksi alueen koulutustarjonnan suunnittelulle ja pt-suuntaamiselle • Koulutuspalvelujen tuottajien ja ELY-virastojen yhteistyönä asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistetään koulutuspalveluita ELY:jen työvoima- ja yrityspalveluihin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti • Ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin suunnattujen avustusten myöntäminen siirretään OPH:sta ELYjen tehtä-väksi. Valtakunnallisten oppilaitosten avustuksiin erikoistuu vain yksi ELY.

22. Aikuisopintojen etuuksia selkiytetään ja parannetaan • Etuuksia yksinkertaistetaan ja niiden kannustavuutta lisätään. • Työssä olevien aikuiskoulutustuki jatkossa ilman ansaintaperiaatetta kaikille joilla vähintään 8 vuoden työhistoria: tuen pituus 18 kk yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana. • Aikuiskoulutustuki muodostuu kuten työttömyyspäiväraha ja se nostetaan työttömyyspäivärahan tasolle (keskituloiselle merkitsee noin 35 % korotusta tukeen!). • Aikuiskoulutustuki on tästä johtuen korkeampi kuin vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva. Tuen saamisen edellytyksenä on ansionmenetys • Myös osa-aikainen opiskelu aikuiskoulutustuella tehdään mahdolliseksi työntekijälle, joka siirtyy työnantajan kanssa sopien osa-aikatyöhön. • Työttömille mahdolliseksi opiskelu omaehtoisessa koulutuksessa työttömyys-päivärahalla kun siitä sovittu osana työnhakijan työnhakusuunnitelmaa ja työllistymisohjelmaa • Työttömälle maksetaan em. koulutusajalta aktiiviaikaisen työttömyyspäivä-rahan suuruinen koulutustuki. • Muutokset edellyttävät joustavuutta koulutustarjonnassa ja valinnoissa.

23. AKKU-johtoryhmän ehdotusten kustannusvaikutukset valtion talousarviossa • Taantumatoimenpiteet 2009 LTAE: OPM 11 Meuroa, TEM 18,6 Meuroa • Lisämääräratarpeet vuositasolla 2010-2012: 80-120 Meuroa • OPM: 2010/30, 2011/40, 2012/35 Meuroa • TEM: 2010/82, 2011/57, 2012/ 38 Meuroa (kattaa myös muut kuin Akku-ehdotukset) • STM: 2010: 6,5, 2011: 6,5, 2012: 6,5 Meuroa - Ehdotukset aiheuttavat lisäkustannuksia myös kunnille (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus) sekä työnantajille (oppisopimuskoulutus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, palkka- kustannukset, aikuisopiskelun tukia koskevat kustannukset) - STM:n kustannuksissa mukana vain aikuiskoulutustuki – työvoima- poliittisen koulutuksen laajeneminen ja tukia koskevat uudistukset aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka eivät ole tässä arviossa mukana

24. AIKKU-johtoryhmän preferoimien ehdotusten kustannukset OPM:n pääluokassa 2010-2012 - Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus: 8 Meuroa/ vuosi 2010-2012 - Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus: 5-10 Meuroa/vuosi 2010-2012 - Oppisopimus/ammatillinen lisäkoulutus: 3-6 Meuroa/vuosi 2011-2012 - AMK-tutkintoon johtava koulutus: 3 Meuroa/vuosi 2010-2011 - Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta: 4-5 Meuroa/vuosi 2010-2012 - Opintomaksujen poistaminen: 1,5 Meuroa/vuosi 2010-2012 - Sähköiset neuvonta-, haku- ja koulutustietopalvelut: 1,5 Meuroa/vuosi 2010 - Maahanmuuttajien kielikoulutusohjelma: 1,5 Meuroa 2010 ja 2011 - Tutkintotoimikuntien voimavarat: 0,5 Meuroa: 2011-2012 - Haastavien kohderyhmien rahoitusperusteet: 4 Meuroa/vuosi 2011-2012 - Verkko-opetus ja avoin korkeakoulu: 5 Meuroa/2011-2012 - Aikuisopiskelun laatu, AHOT ja henkilökohtaistaminen: 2 Meuroa/2011

25. Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän vuosien 2007-2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan • (Koulutuksen arviointineuvostolta tilatun) arvioinnin suositukset huomioonottaen laaditaan yhteistyössä alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa vapaan sivistystyön kehittämisohjelma vuosille 2008–2012 . • Suunnitelmakaudella toteutetaan kehittämisohjelman mukaiset vapaan sivistystyön tehtävien, toimintaedellytysten ja rakenteellisen kehittämisen kannalta tarvittavat rahoitusjärjestelmän ja lainsäädännön uudistukset • Uudistetaan vapaan sivistystyön ohjausjärjestelmä vuosina 2005-2008 käyttöön otetun suuntaviivaohjauksen kokemukset ja hallitusohjelman linjaukset huomioonottaen; kanslais- ja työväenopistojen osalta suuntaviivaohjauksesta luovutaan vuonna 2009.

26. OPM asetti 1.2.2008  virkamiesryhmän, jonka tehtävänä on • laatia ehdotus vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaksi vuosille 2008-2012; kehittämisohjelman tulee sisältää • katsaus vapaan sivistystyön tilasta • näkemys vapaan sivistystyön tehtävistä, kysynnästä ja kehittämistarpeista • ehdotukset vapaan sivistystyön lainsäädännön, rahoituksen, oppilaitosrakenteen ja ohjauksen uudistamisesta; sekä • toimenpideohjelma vapaan sivistyltyön uudistamisesta ja kehittämisestä kaudella 2008-2012. Toimeksiannon mukaan nykyiseen informaatio-ohjausjärjestelmään kansalaisopistoja lukuunottamatta ei muutoksia 2009; myös ohjausta koskevat uudistukset osana kehittämisohjelman valmistelua

27. Kehittämisohjelman valmisteluryhmän kokoonpano • johtaja Marita Savola, OPM (puheenjohtaja) • opetusneuvos Risto Hakkarainen, OPH (jäsen) • hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä, OPM (jäsen) • erikoissuunnittelija Pasi Rentola, OPM (jäsen) • kulttuuriasianneuvos Mirja Virtala, OPM (jäsen) • puheenjohtaja Aaro Harju, VSY ja YTR (pysyvä asiantuntija) • sivistystoimenjohtaja Juha Sihvonen, Koulutuksen arviointineuvosto (pysyvä asiantuntija) • varapuheenjohtaja Eeva-Inkeri Sirelius, EAEA (pysyvä asiantuntija) • rehtori Björn Wallen, Bildningsforum (pysyvä asiantuntija) • ylitarkastaja Kirsi Lähde, OPM (hallinnollinen sihteeri)

28. Valmistelutyön organisointi ja aikataulu • kehittämisohjelmaa valmistelevan virkamiesryhmän tukiryhmänä opetusministeriön asettama vapaan sivistystyön yhteistyöryhmä, jossa mukana eri työmuodot, Kuntaliitto ja OPH • valmisteluryhmässä mukana neljä pysyvää asiantuntijaa; lisäksi työn tueksi tilattu useita asiantuntijaselvityksiä • väliraportti opetusministeriölle 30.9.2008, palauteseminaari 16.10.2008, lausunnot 18.11.2008  • valmisteluryhmän loppuraportti 10.3.2009 (OPM 2009:12) • kehittämisohjelman toimeenpanovalmistelu alkaa keväällä 2009 aikana lausuntokierroksen (=>15.4.2009) ja poliittisten linjausten jälkeen Kehittämisohjelmaa koskeva aineisto saatavilla soitteessa: www.minedu.fi => koulutus => aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

29. VAPAAN SIVISTYSTYÖN OSALLISTUJAMÄÄRÄT JA -RAKENNEAikuiskoulutustutkimus 2006, profiilitiedot 2004/2005 • vuotuinen bruttomäärä 1 689 000 ja netto 1 054 000 • josta kansalaisopistot 56 %, opintokeskukset 21 %, kansanopistot 11 %, liikunnan koulutuskeskukset 8 % ja kesäyliopistot 4 % • opiskelusta 87 % kulttuuri– kasvatus- ja humanistisilla ja sote-aloilla • opiskelijoista naisia 70 % (liikkoulkesk 46 % - kansalaisopistot 77 %) • vähintään toisen asteen tutkinto: kansanopistot 71 %, kansalais-opistot 69 %, kesäyliopistot 75 %, opintokeskukset 74 % ja liikunnan koulutuskeskukset 68 % • vähintään 25-vuotiaita: opintokeskukset 87 %, kansalaisopistot 83 %, kesäyliopistot 83 %, kansanopistot 70 % ja liik.koulkeskukset 62 % • yli 60-vuotiaita: opintokeskukset 23 %, kansalaisopistot 22 %, kansanopistot 12 %, kesäyliopistot 10 % ja liikkoulkeskukset 4 %

30. Nykyisen lainsäädännön mukaan • vapaan sivistystyön tavoitteena on tukea elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa  • kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle  • kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua siten, että kukin kansanopisto voi samalla painottaa arvo- ja aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan • kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta sekä muuta koulutusta  • opintokeskukset toimivat sivistystyön valtakunnallisina aikuisoppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi  • liikunnan koulutuskeskukset ovat valtakunnallisia sisäoppilaitoksia ja alueellisia oppilaitoksia, joiden tehtävänä on antaa liikunta-alan koulutusta, järjestää valmennustoimintaa sekä antaa näitä täydentävää opetusta

31. VST-RAHOITUS VALTION TALOUSARVIOSSA 2009: 181,5 milj. euroa, josta erilaisia avustuksia 12,5 milj. euroa

32. Valmisteluryhmän loppuraportti (OPM 2009:12) 1. NYKYTILAN KUVAUS: lainsäädäntö, tehtävät, oppilaitokset, rahoitusjärjestelmä, tulorakenne, ohjauksen muodot, opintotuki ja etuudet, osallistujamäärät, opetushenkilökunta, VST-tutkimus, VST Pohjoismaissa ja Euroopassa 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA: väestökehitys, vst-painopisteisiin vaikuttavat muutostekijät, tieto- ja viestintäteknologia, opitun tunnustaminen, PARAS ja VOS-uudistus, aluehallintouudistus, aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, ammattiopistostrategia, yliopistouudistus ja rakenteellinen kehittäminen, verotus ja kilpailunäkökulma 3. NYTILAN ARVIOINTI: Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit, tutkimus vapaan sivistystyön vaikuttavuudesta, VST-toimijoiden omat näkemykset vahvuuksista ja kehittämistarpeista 4. KEHITTÄMISOHJELMA: valmisteluryhmän näkemykset vapaan sivistystyön kehittämistarpeista ja toimenpiteistä 5. TOIMENENPANOSUUNNITELMA: ehdotusten toimeenpano ja aikataulu

33. 4.1. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT => LAINSÄÄDÄNTÖ • määrittely pääosin relevantti nykyisessä lainsäädännössä, mutta vaatii ajantasaistamista ja selkiyttämistä=>ylläpitämisluvat, julkinen rahoitus • uusia painotuksia mm. globaali ajattelu, monikulttuurisuus, hyvinvointi, tasa-arvo • määriteltävä tarkemmin tehtävät aikuisoppilaitoksina ja lasten/nuorten koulutuksessa • kokoava termi jatkossakin vapaa sivistystyö, viisi oppilaitosryhmää, profiilit paremmin esiin • lakiin yhteistyövelvoite: vapaan sivistystyön oppilaitokset, ammatillinen koulutus, korkeakoulut • selvityskohteita: lainsäädännön tehtävien ja todellisen toiminnan vastaavuus, rahoitusperusteiden ei-toivotut vaikutukset, työvoimapoliittisen koulutuksen asema, miksi ei kiinnosta miehiä!

34. 4.2. RAHOITUS - JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ..... • jatkossakin oma laki, joka sekä toiminta- että rahoituslaki • lähtökohtana suoriteperusteinen laskennallinen rahoitus ja yhteys muuhun valtionosuusjärjestelmään (kustannuslaskenta, indeksit) • kullakin oppilaitosryhmällä omat rahoituksen määräytymisperusteet • perusrahoituksen kriteereitä uudistetaan: yksikköhinnat, suorite-määrät, erityistehtävät (vammaiset, opinnollinen kuntoutus, mamut) • kunkin oppilaitoksen tehtävät ja erityistehtävät ylläpitämisluvissa • selvitettäviä kysymyksiä: avoin kk-opetus ja monimuoto-opetus, perustamiskustannukset, taiteen perusopetus, opintokeskusten opintokerhotoiminta ja sivistysliittojen avustusrahoitus • samoin: vanhentuneet tai väliaikais- ja kompensaatiojärjestelyiksi tarkoitetut rahoitusperusteet • erityishuomiota kansalaisten tasavertaisiin mahdollisuuksiin vst-opintoihin

35. ...... RAHOITUS - JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ • ehdotettu rahoitusjärjestelmä: laskennallinen suoriteperusteinen perusrahoitus ja laatu- ja kehittämisrahoitus (max 15 %) • kehittämisen painopisteiden määrittely vuodesta 2010 lähtien osana uudistuvaa rahoitusjärjestelmää - suuntaviivaohjauksesta luovutaan • laatu- ja kehittämisrahoituksen tavoitteet kaikille yhteisiä (esim. laatu, elinikäinen oppiminen ja saavutettavuus) sekä kullekin oppilaitos-muodolle erityisiä • valmistellaan yhteistyössä eri oppilaitosmuotoja edustavien järjestöjen, ylläpitäjien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa kanssa ja sovitaan YTR:ssä; tavoitesopimukset harkintaan • laatu- ja kehittämisrahoitus avustuksina 2010 => tietopohjan kehittyessä myöhemmin osana laskennallista rahoitusta (korvaisi nykyiset kehittämisavustukset) • opintoseteliavustukset ja ylimääräiset avustukset jatkossakin osa vst-rahoitusta; opintoseteliavustuksia myös urheiluopistoille? • koulutuslainsäädännön ja verolainsäädännön yhteensovittamis- ohjausta vapaan sivistystyön toiminnassa tehostetaan

36. 4.3. OPPILAITOS- JA YLLÄPITÄJÄRAKENNE .... • rake-ohjelman valmistelu yhteistyössä eri oppilaitoksia edustavien järjestöjen, ylläpitäjien ja muiden keskeisten tahojen kanssa 2009-2012 vuorovaikutteisena prosessina • tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä • lähtökohtana on eri oppilaitosmuotojen ja ylläpitäjien omien pyrkimysten huomioonottaminen sekä tältä pohjalta syntyvien aloitteiden ja yhteistyösuunnitelmien  tukeminen • rakenteellista kehittämistä tuetaan myös yhteistyövelvoitteen sisällyttämisellä vapaan sivistystyön lainsäädäntöön.

37. 4.4. TOIMINNAN LAATU JA VAIKUTTAVUUS • opetushenkilökunnan asema, kelpoisuus ja osaaminen • eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen: näyttötutkinnot, kielitutkinnot • opiskelijapalautejärjestelmä ja elinikäisen oppimisen sähköinen opintokirja • suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan käytön laajentamisesta ja uusista oppimisympäristöistä • tilasto- ja tietopohjan parantaminen • vapaan sivistystyön tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen tehostaminen • vapaan sivistystyön oppilaitoksia ja kokonaisuutta edustavan järjestörakenteen kehittäminen • kehittämisohjelman arviointi 2010-2012: Koulutuksen arviointineuvosto

38. 5. KIIREELLISIMMÄT TOIMENPITEET KÄYNTIIN KEVÄÄLLÄ 2009 .... • Lausuntokierros ja poliittiset linjaukset maalis-huhtikuu • Hallituksen kehyspäätös ja talousarvioesitys 2010 huhti-toukokuu • Lainsäädäntöä koskevat uudistukset valmisteluun: HE1 syyskaudella 2009 eduskunnalle • Rahoitusmallin laatu- ja kehittämistavoitteiden valmistelu käyntiin huhtikuu 2009 • Rake-prosessin käynnistäminen huhti-toukokuussa 2009 • Tilasto- ja tietopohjan valmistelutyön organisointi huhti-touko 2009 • Järjestörakenteen kehittämistyön käynnistäminen touko-kesäkuu 2009 • AKKU-uudistukseen liittyvä valmistelu käyntiin kevään aikana: aikuisopiskelun etuudet, maahanmuuttajat, työvoimapoliittinen koulutus, taantumatoimenpiteet

39. ....... VALMISTELUTYÖ JATKUU 2009-2012 • Ylläpitämislupien uudistamisprosessi käyntiin syksyllä 2009 • Rahoitusjärjestelmää koskevat lisäselvitykset valmisteluun syksyllä => HE2: syksy 2010 • Opetushenkilökunnan kehittämisohjelma: syksy 2009-kevät 2010 • Tutkimusohjelma ml. tutkijankoulutus: VST, korkeakoulut, SA 2010=> • Näyttötutkintosovellutusten kehittäminen: OPH/VST-toimijat 2009-2011 • Kielitutkintojärjestelmän kehittäminen maahanmuuttajien tarpeisiin: OPH:n johdolla 2009-2011 • Opiskelijapalautejärjestelmä ja EIO-opintokirjan tarve ja muoto: selvitystyö ja kokeilu 2010-2012 • Tieto- ja viestintätekniikan ja uusien oppimisympäristöjen kokeilu- ja kehittämisohjelma 2010-2012 • Kehittämisohjelman arviointi KAN 2010-2012

40. Hallitusohjelman ja kesun tavoitteet valmistelusta toimeenpanoon ja muuta ajankohtaista K2009: www.minedu.fi=>koulutus=>aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö=>tutustu tarkemmin/ajankohtaista aikuiskoulutuksessa • AKKU-johtoryhmän väliraportit (OPM 2008:20 ja 2009:11) ja kannanotot • Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009-2012 (OPM 2009:12) • AKKU-uudistukseen liittyvä korkeakoulujen aikuiskoulutustyöryhmä (OPM 2008:38) • Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmän uudistaminen (OPM 2009:15) • Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke OPM/OPH 27.2.2009 • Ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen käyttöönotto (OPM 2008:26) • Näyttötutkintojärjestelmän sähköinen opiskelijapalautejärjestelmä (AIPAL) käyttöön 2008/2009 • Oppisopimuskoulutuksen tila ja kehittäminen: selvitysmiehen raportti (OPM 2009:1) • Liikenneopettajakoulutuksen uudistaminen (erikoisammattitutkinto) 1.1.2010 => • Opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistaminen (OPM 2007:45) ja neuvottelukunta 01/2008 • Osaava-työryhmän esitykset täydennyskoulutusvelvoitteen toteuttamisesta (OPM 2009:xx) • Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lainsäädännön uudistaminen (OPM 2009:3) • Lukion aineopintojen rahoitusryhmä (aikuisopiskelu, maahanmuuttajat) 8.5.2008 • KAN-arvioinnit: työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, VST-opetushenkilökunta • Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, ESR-kehittämisohjelma ja EU-verkosto • Maahanmuuttajien työllistymistä, koulutusta ja integraatiota koskevat toimenpiteet • OECD:n aikuisten taitotasomittauksen (PIAAC) kansallinen toteutus 2010-2011 (OPM/TEM) • UNESCO:n aikuiskoulutuksen maailmankonferenssi toukokuu/2009 (Brasilia) • Aikuiskoulutusneuvostoa koskevan asetuksen uudistaminen ja uusi yhteistyöelin kevät/2009