140 likes | 250 Views
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen eteneminen ja muuta ajankohtaista. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan –päivät, Arcada 4.6.2009 Valtiosihteeri Heljä Misukka. Korkeakoulutettujen työttömyys ja ammattikorkeakoulut.
E N D
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen eteneminen ja muuta ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan –päivät, Arcada 4.6.2009 Valtiosihteeri Heljä Misukka
Korkeakoulutettujen työttömyys ja ammattikorkeakoulut • Taantuma näkynyt kasvaneina hakijamäärinä koulutukseen. • Mahdollisuus omaehtoiseen täydennyskouluttautumiseen työttömyyden aikana? (haaste avoimelle, erikoistumisopinnoille ja tutkintoon johtavalle koulutukselle) • Korkeakoulututkinnon loppuun saattaminen työvoimapoliittisena koulutuksena (mm. ammattikorkeakoulututkinto) • Työelämässä tapahtuvan kouluttautumisen uudet muodot ja pelisäännöt taantuman aikana • Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen tärkeää • Etuusjärjestelmän selkiyttäminen ja työttömien osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella? • Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen.
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusAKKU toimenpide-ehdotukset (II väliraportti 6.3.2009) • Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisättävä. • Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään ja laatua parannetaan. • Tutkimusta ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti. • Työ- ja elinkeinohallinnon rooli työpaikkojen ja työvoiman osaamisen edistämisessä. • Osaamisen tunnustaminen ja henkilökohtaistaminen • Aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen kannustetaan. • Korkeakoulujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja. • Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen • Osuvuutta ja laatua neuvonta- ja ohjauspalveluilla • Ministeriöiden välinen yhteistyö ja aluehallinto • Etuudet.
AKKU -johtoryhmän ehdotukset korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämisestä • Oppisopimustyyppinen koulutus otetaan käyttöön ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuotona vuodesta 2009 lähtien ja laajennetaan sen vuotuinen tarjonta 1 500–2 000 opiskelijaan vuonna 2010. Mallin erityispiirteisiin kuuluu, että • oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hallintoviranomaisena toimii korkeakoulu • tietopuolisen opetuksen järjestämisestä vastaa korkeakoulu • oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus olisi keskeisessä asemassa ja siitä vastaisi työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla • oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tutkinnon jälkeistä koulutusta.
Oppisopimustyyppisen koulutuksen tarjonta ja voimavarat mitoitetaan saatujen kokemusten ja kysynnän kehityksen mukaan kaudella 2011–2012 • 116 hakemusta 30.4.2009 mennessä • Käynnistetään 8-12 pilottia (päätökset näinä päivinä) • Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen edelleen kehittäminen tärkeää • - mm. yliopistojen tuotekehitysrahat, - ESR rahoitus (lokakuun 2009 haku) - muu mahdollinen rahoitus edelleen kehittämiseksi.
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus... • Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa yksikköhintana sovelletaan oppisopimuksena ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhintaa. Yksikköhinta kattaa yhden opiskelijatyövuoden. • Vuoden 2009 talousarvioesityksessä yksikköhinta on 3 227 euroa/vuosi. • Pilotointivaiheen alustavana lähtökohtana on, että kokeillaan mallia 30 opintopisteen laajuisissa koulutuksissa. Ensivaiheessa käynnistetään korkeintaan vuoden mittaisia koulutuksia. • Opetusministeriö asettaa päätöksenteossaan etusijalle korkeakoulujen yhteistyössä laatimat esitykset, joissa on osoitettu koulutuksen valtakunnallinen vaikuttavuus ja korkeakoulujen vahvuuksien, erityisosaamisen sekä koulutuksen tavoitteen kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyö.
AKKU -johtoryhmän ehdotukset korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämisestä Erityispätevyydet: • Työelämän osaamistarpeista johdettavat erityispätevyydet määritellään kansallisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen yhteydessä. • laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina tutkintokoulutuksen jälkeiseen osaamiseen tarkoitettuina • ovat laajuudeltaan 30-60 opintopistettä • EQF –taso 6, joiden mukainen osaaminen todennetaan näytöillä • osaamisen hankkimistavasta riippumattomia ja tukevat työssä oppimista. • Korkeakoulut voivat periä maksuja tutkintojen osina tapahtuvasta koulutuksesta ja lisätä tutkintojen osien suorittamismahdollisuuksia niin, että täydennyskoulutusta ja muuta osaamista tarvitsevalla aikuisväestöllä on tarjolla relevantteja vaihtoehtoja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiselle.
AKKU -johtoryhmän ehdotukset korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämisestä • Avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston toiminta suunnataan tutkinnon osien suorittamiseen ja tarjontaa kehitetään niin, että avoin korkeakoulu jatkossa tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet työikäiselle aikuisväestölle osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä pätevöitymiseen. • Avoin amk-toiminta on edennyt viime vuosina erittäin positiivisesti. • Avoimessa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi viime vuonna 22,5 %. • Haasteena edelleen tunnettuuden lisääminen työelämässä. • Opetusministeriö ja korkeakoulut hyödyntävät vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston kanssa tapahtuvaa yhteistyötä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisessä korkeakouluopintojen alueellisen saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot • Painopiste työelämälähtöisessä opetuksessa. • YAMK aloittajatavoitteet edelleen kasvussa • 2010 yhteensä 3 000 aloittajaa • 2011 yhteensä 3 400 aloittajaa • 2012 yhteensä 3 800 aloittajaa. • Ulkomaisten korkeakoulujen kanssa painotetaan laadukkaiden kaksois- ja yhteistutkintojen kehittämistä. • Ensisijaisena tavoitteena ei ole suomalaisten ohjelmien toteuttamisessa vieraalla kielellä.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen • Opetusministeriö laati suuntaviivat rakenteellisen kehittämisen osalta vuonna 2008 (vuoropuhelun aloitus). • Korkeakoulut ovat laatineet omat suunnitelmat 2008-2009. • Opetusministeriö laatii Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuonna 2010. • Raportti tulee osaksi tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausraporttia (entinen tiede- ja teknologianeuvosto). • pääministerin vetämä ryhmä • konkreettiset ehdotukset rakenteellisesta kehittämisestä.
Innovaatiojärjestelmän kehittäminen • Innovaatiostrategian ydin: asiakas- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen • Havainto: ammattikorkeakoulujen T&K&i huonosti hahmotettu • AMK tehtävien määritteleminen innovaatiojärjestelmässä • 13.5.2009 asetettu johtaja Leena Vestalan (opetusministeriö) vetämä laajapohjainen työryhmä: • Työryhmän tehtävänä on tarkastella ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Työryhmän tulee arvioida ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet vuoden 2009 loppuun mennessä.